Atos 20
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Pyno i'atupo'inik typy'i rakaria. Mi'i hawyi Pauru tikaykay Iesui potmu'eria. Put'ok'i'atu'e hawyi toi'atu'ahi'ypysat. Waku yne ra'yn hawyi toi'atunãpin na'yn i'atumoesaika hamo. Mi'i hawyi toto yi Masẽtunia kape tawa Ewesu pyi.
1 Sabuw hibuyuw in sawar nuwarob ea’afuw ufunamaim, Paul bai’ufununayah etei e’af ayuwih koufair tur itih naatu eo tuturih. Imaibo ihamiyih au Masedonia na’at in.
2 Mi'i hawyi tawa ko'i sakpo toto wuat'i puat Tupana ehay enoi hamo. Mi'i hawyi toto yi Kereku kape.
2 Naatu Masedonia ana uman men sanet imaim bar merar ta ta run tit baitumatumayah isah binan koufair itih remor na Greek tit.
3 Mi'i tote toĩne'en mye'ym ewaty. Mi'i hawyi ta'aipok teran i ra'yn yi Siria kape ma'ato teke irane yara wato piat turan Pauru tikuap Iuteuria ehay to'auka irane hap. Mi'i hawyi ta'aipok yi upi tawa Masẽtunia puo.
3 Nati’imaim sumar tounu ma, naatu au Syria na’at na isan bobobuna Jew sabuw rabinamih hiyayakitufuw tur nowar. Imih i ana not bogaigiwas matabir maiye Masedonia awat na.
4 Tuwat Pauru wywo 7 ok miit yi Asia kape wẽtup set Sopaturu uhyt Piru sa'yru tawa Pereia pywiat. Mi'i hawyi Aritaku mi'i hawyi Sikũtu tawa Tesaronika kaipywiaria. Mi'i hawyi Kaiu tawa Tepe piat. Mi'i hawyi Timoteu mi'i hawyi Tikiku i'ewyte Towimu Asia piaria tuwat.
4 Orot iti na’atube i hitur bairi hin, Berea bar merarane i orot Fairahus natun Sopater, Thessalonica’ane i Aristakus, Secundus hairi, Derbe’ine i Gaius, naatu Asia’ane i Tychicus, Trofimus hairi, naatu Timothy.
5 Mi'iria uruekatup tawa Turate tote katupono tuwat urue'yianme.
5 Iti oro’orot i wa ta hibai wan hirabon Troas imaim hima aki hikaifi.
6 Mekewat man teneg u hap e'at ko'i tokosap hawyi urutuwat i ra'yn tawa Wiripu pyi y'y upi. 5 e'at hawyi put'ok'uruto'e tawa Turate wã tote. Itote urutukupte'en wẽtup semana.
6 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw sasawar ufunamaim Philipi imaim wa abai, veya umat roun ufunamaim Troas imaim ai ta’imon, nati’imaim fur ta’imon ama.
7 Mytu'u e'at piat uruwe'atunug man pik pik hap e'at pe turan Pauru ti'atumu'e ka'ap kahato Iesui mohey haria. Toto teran mũkite wẽtup tawa kape haype yt iwẽpohep tã i te.
7 Fur antoro’ot ebubusurufimaim, bai’ufununayah etei rafiy kakafiyin baimasibin isan abita’ay ana veya, Paul binan sabuw iuwih naatu mar natot boro nan, imih kutuw binan in fainaiwan tit.
8 Mi'i hawyi wãtym turan ariãty ipoity kahato meiẽwat okipy ywaiti rakat pe uruwa'atunug hap tote.
8 Naatu bar tafan aki ama’amamaim i ramef moumurih na’in hitoto’ab.
9 Mi'i tote toĩne'en wẽtup ok kurum Eutiko e hap het rakat wanẽtup hat. Mi'i hawyi Pauru ehay pot'i pote kurum toket ne'i ra'yn. Mi'i hawyi ta'at ywaiti pyi apyk piat mye'ym okipy hap totepyi yi kape. Mi'i hawyi iku'uro sese ra'yn.
9 Bar ana sou awanamaim i orot boubun wabin Eutikas ma Paul ana binan nonowar. Baise Paul kutuw binan ma nowar inan busuruf matan fot taf koukuw. Naatu naniyan meyemeye matan anababatun fot ikitabir bar noyate tafan ana tet tounu imaim hima’am raiy rab easabun, hire murubin hibai hibora’ah.
10 Pauru ta'apyk hawyi tuwepỹ'ãtutuk hawyi totat ra'yn kurum at hat iku'uro rakat topo pe hawyi to'e irania'in itotiaria pe — Wãi yt eweiwak tei'o. Yt iku'uro i rat e. Mio tã to'e hawyi kurum at hat waku i ra'yn.
10 Baise Paul raiy orot isnowah kwafure rouh eo, “Men kwaniyababan, yawasin inu’in.”
11 Mi'i hawyi ta'am i hawyi toipik pik man hawyi ta'atu'u. Mi'i hawyi ihay ywop hawyi iwẽpohep ihot'ok pote ra'yn.
11 Imaibo matabir maiye yen bar tafan rafiy bai imasib eaan. Naatu fai manin ma binan in mar tot basit ihamiyih.
12 Mi'i hawyi iku'uro rakat toto wy irania'in wywo ta'atu'yat kape. Ihãite i ra'yn pote i'atuwepit kahato itotiaria.
12 Orot yawasin hibai hin au bar dogoroh ereyasisir auman.
13 Mi'i hawyi Pauru toto yi upi tomiky'esat ewy e ma'ato uruto urutuwat yara wato puo tawa Asu kape itotiat Pauru pag hamo.
13 Wa abai arabon an Asos atit naatu Paul iu’uwi na’atube baiwaninamih arun, anayabin i ababawat boro ufui rarabon.
14 Mi'i hawyi tawa Asu pe uruto'opuẽti i ra'yn. Mi'i hawyi Pauru teke yara wato pe hawyi urutuwat yi Mitirene kape.
14 Tafaram Asos imaim bairi abitar ana veya na wa afe’en yen bairi ana Mitilin atit.
15 Itote pyi urutuwat i ra'yn. He'ihot'ok pe urutokoka'at ywypyi'a Kiu e hap rãpe. Mi'i hawyi meiũran urutuwehik tawa Samui pe. Mi'i hawyi urutopyhu'at tawa Tokiriu pe. He'ihot'ok pe put'ok'uruto'e tawa Miretu tote.
15 Mar to wa ainatit ana Kios nuw aihamiy, veya bairou’abin ufunamaim Samos nuw a’afuwabon, naatu veya baitounin ana Miletus atit.
16 Mi'i hawyi Pauru to'e uruepe — Wãi yt eiwehik tei'o tawa Ewesu tote e. Yt areĩne'en mot'i teran i yi Asia tote e. Atiky'esat arokosap Ierusarẽi me ienuk man teneg u hap e'at pe e uruepe.
16 Paul Ephesus baihamiyin mutufor yan rabon isan ana not bogaigiwas, men kok boro veya gagamin Asia wanawananamaim tama, anayabin bimatkabiy ana kok i Jerusalem natitabo Pentecost ana veya nab.
17 Mi'i hawyi tawa Miretu pyi toi'atukaykay tuwewawi Iesui mohey haria akag ko'i. Tawa Ewesu piaria toi'atukaykay.
17 Miletus imaim Paul Ephesus ekaleisia orot ukwarih na bairi o isan isah tur iyafar.
18 Put'okta'atu'e hawyi Pauru to'e — Eweikuap te apo aikotã sa'awy'i ariot ehe'yi Asia turan wuat hap e. Ta'i eipy'asetpe wuat'i e'at pe areĩne'en meiũpe eiwywo e.
18 Naatu hina hititit ana veya iuwih eo “Ayu boubuntoro’ot ana Asia wanawanan atit bairi mi’itube tama’am i kwa kwaso’ob.
19 Eweikuap kahato ti mi'i pote aikotã uipotpap kahato Aika'iwat miky'esat motpap wiat hap perup'i puo uiwak popuo woroho'omu'e hap e. Mi'i turan tut ra'yn uhã'ãg hap ko'i katupono Iuteuria ui'auka teran itote e.
19 Taiyuwu ayara’iyu Regah ana akir wairafin na’atube yawas fokarin wanawanan wainabu abow eremamaturu auman, Jew sabuw asabunu isan hiyakitifuw men anot.
20 Mi'i turan yt uiwẽpohep hin i henoi hap ko'i ete ma'ato ahenoi yne eimoesaika hamuat hap e. Ahenoi yne uimikuap wakuap etiat ko'i. Wuat'i ehamo i'ewyte wuat'i getap we woroho'omu'e e.
20 Kwa kwaso’ob ayu kwa isa abibinan ana veya men kafa’imo abir, a baibais ana tur ta abotanimih, en baise etei bebeyanamaim bar arun atit a binan kwanowar.
21 Ta'i eweikuap ta'yn aikotã ahenoi henoi Iuteuria ywania pe Kereku ywania piat hap e. Mio tã are — Ewei'atoiat ro yt nakuap i ko'i are. Eweimohey ro Iesui. Mi'i ti Eika'iwat nuat are itote e Pauru.
21 Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah i bebeyan hai kakafih baihamiyen God isan tatabir naatu Regah Jesu baitutumin isan auwih.
22 Mesup ti uipo'oro ra'yn Tupana Pã'ãu tawa Ierusarẽi kape e Pauru. Mi'i pote areto hamuat howawi ma'ato yt atikuap i aikotã aru arokosap itote hap.
22 Naatu boun Anun kakafiyin fatumu, i ana kokomaim au Jerusalem anan, men aso’ob nati’imaim boro abisa isou namatar.
23 Ma'ato mi'i tã e hap atikuap Tupana Pã'ãu Wakuat uimu'e — Ereto Ierusarẽi kape hap tote ti epyhik hamuat eho'opot hamuat yn topyhu'at itote e uhepe wuat'i tawa puo e Pauru.
23 Ta’imonamo Anun Kakafiyin bimatnuwu i aso’ob, bar merar ta ta anarun anatitit dibur naatu biyababan i nati’imaim hima tekakaifu.
24 Ma'ato yt areken'ẽ hin i uiku'uro hap pupi katupono atunug yne teran kat kat som motpap Aika'iwat Iesui miium uhepiat uipo'oro hap ko'i. Mi'i ti tutum sehay wakuap aiky'e Tupana piat hap uimienoi wuat. Mi'i pote ti atunug yne teran e Pauru.
24 Baise ayu taiyuw au yawas ai’itin i men sawar gagamin ta. Ayu au kok i bowabow Regah Jesu bitu i ana bow yomanin ana’asa’ub, naatu nati bowabow i tur gewasin God ana manaw ana kabeber isan anao rerereb.
25 Ta'i uimimu'eria Tupana yn ni waku Aiporekuat no e hap ahenoi kahato ehepe.
25 Naatu boun kwa iyab wanawanamaim ama aremor God ana aiwob isan a binan kwanonowar aso’ob boro men kwana’itu maiye.
26 Mio atikuap ta'yn mesup areto ra'yn hawyi aru ma'ato yt karãpe i ra'yn ewei'akasa uhowawi e.
26 Isan imih boun kwa etei matamaim akukurereb, o yait ef inasa’ir inan inamomorob ana bit men ayu anab.
27 Pywo pe ti koity'i e'at pe yt kat i miit'in suu uipo ete katupono yt karãmuo i uiwẽpohep Tupana ehay enoi hap ete. Ta'i ahenoi henoi yne kahato ra'yn Tupana wo'onãpin hap ehepuo e.
27 Anayabin God abisa not yayakitifuw etei akurereb kwanowar sawar men ta abotan au’uf abatamih.
28 Pyno eiwe'eg wo o. Ewei'apykok Tupana hũria Tupana Pã'ãu miium eipo puat ko'i. Ewei'atupoi o Tupana hũria Iesui mikyi'at tosuu wuat ko'i ihay wo Tupana emiit'in e.
28 Taiyuw mata toniwa’an kwanakaifi, naatu bobaituw Anun Kakafiyin kwa babamaim ya’aya kwanakaifih. God ana ekaleisia kwaninabatan gewas, anayabin i taiyuwin Natun momorobomaim sinaf nati sabuw hina nowan himatar.
29 Katupono atikuap ta'yn uhaipe kai ti aru tõ'ẽ tõ'ẽ awahuru ko'i wo'o'u haria ehowawi e Pauru. Mi'iria ti aru yt iky'e hin i Tupana hũria e.
29 Ayu aso’ob kwa ana bihamiy ufunamaim haru kakafih boro hinan wanawan hinarun bobaituw hinatar giyigiyih.
30 Ta'i eipy'asetpyi wyti aru te'eruwemoherep heso rakaria wo'oma'at hanuaria te'eruwewawiat ehekyi hamo e. Mi'i hawyi ti aru tuwat irania'in eipy'asetpyi i'atumima'at ko'i e.
30 Kwa taiyuw a kou’ay wanawananamaim auman orot afa boro hinamisir turobe hinabotabir hinifufuwen, saise bai’ufununayah boro i hini’ufnunih.
31 Mi'i tupono eiwatetup o. Yt waure'ewei'e tei'o uhepiat eimu'e hap ete. Katupono mye'ym anu wãtym muo ihot'ok at puo woroho'omu'e woroho'onãpin uiwak popuo e Pauru tawa Ewesu kaipywiaria pe.
31 Imih mata toniwa’an! Kwamur tounu bairi tama fai mar erematuru abimatnuwih i kwananot.
32 Uiwyria'in e koitywy areto ra'yn eipy'asetpyi. Ma'ato ti woroho'o'atoiat eipe Tupana po pe. Tupana ti eiky'e hap hum kahato ehepe. Tutum ahepe tehay wakuat aimoesaika hamo aimohãpyk yt nakuap i kaipywiat hamo. Mi'i pote watoĩne'en hemiit'in no irania'in imimoewaku ko'i saipepiaria wo mesup e Pauru tawa Ewesu piaria pe.
32 Naatu boun kwa i God ana tafafarenamaim ayayariyi naatu i ana manaw ana kabeber turamaim nawowabi kwanayen abisa ana sabuw baitihimih eo kwa auman nowamih nit.
33 Yt karãpe i kue atiky'esat ehetineiru ehesokpe pãi e.
33 Ayu men kafai orot babin ta ana gold o ana silver isan abahiy o ana ar ana faifuw isan abahiyamih.
34 Pyno pywo eweikuap ta'yn aikotã uipo wo uipotpap hap e. Mi'i sa'up mo kue atikyi'at yne uhekare'en ko'i uimi'u ko'i i'ewyte uhekatuwyria wano atum yne uipotpap kaipyi.
34 Kwa etei kwaso’ob, ayu taiyuwu umau’umaim sawar abisa isah abiyababan asinaf himatar abow, naatu bow turou’unah hibiyababan afaram hibow karam.
35 Atimoherep kahato ehepe uipotpap hap aikotã waku watum yt kat i ereko haria pe aimiereko ko'i hap e. Ta'i waku aiwatetup Aika'iwat Iesui ehay kape aikotã sa'awy'i to'e hap kape — Aimiium wyti po'og aimowepit aimikyi'at ko'i kai e Iesui e Pauru.
35 Ayu ef etei ai’obaiyi, kwanabow raro nababan, saise nati’imaim boro sabuw aurih fair en kwanibaisih. Ata Regah Jesu taiyuwin awanamaim iti tur eo i kwananot ’Baitinin ana baigegewasin i ra’at men tabaib na’atube.”
36 Mio tã to'e hawyi tuwepỹ'ãtutuk Pauru i'atuwywo. Mi'i hawyi ihay Tupana kape.
36 Paul eo sasawar ufunamaim sun yowen bairi hiyoyoban.
37 Mi'i hawyi te'eruwak yne kahato. Mi'i hawyi ta'atu'ahi'ypysat hawyi ta'atu'ãpytsin Pauru.
37 Sabuw etei erererey auman hirouh himamay naatu hio tutur.
38 Ta'atumohaty ihay — Yt ewei'akasa i ra'yn aru uhowawi e hap. Mi'i hawyi ito pote tuwat hupi yara wato kape.
38 Etei hai yababan ra’at anayabin tur iti na’atube eo isan, ayu boro men ana’iti maiye naatu hinawiy bairi hin wa biyan hitit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.