Atos 13
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi tawa Antiokia pe tukupte'en Iesui mohey haria. I'ewyte i'atumu'e haria Tupana ehay wuat ihay rakaria tukupte'en. Wẽtup ok mehĩ Panãpe hawyi wẽtup ok Simeãu i'atuwẽpowat Tapaiũ'ã i'atu'e hap. Wẽtup Irusiu tawa Sirene kaipywiat. Wẽtup ok Mana'ẽ morekuat Eroti ty mẽpyt wat'yp'i hawyi wẽtup ok Pauru mekewat sa'awy'i Iesui mohey haria auka hat mi'i hawyi toran na'yn itotiaria atumu'e haria.
1 Ekaleisia Antioch wanawananamaim orot afa i dinab oro’orot naatu afa i bai’obaiyenayah, naatu orot wabih i iti: Barnabas, Simeon, wabin ta i Niger, Lucius Sairini matuwan, Manaen, Herod hairi bay ta’imon hi’aan hirara’at naatu Saul.
2 Mi'i hawyi wẽtup e'at pe yt kat i mi'u ta'atuky'esat. Ta'atuehay Tupana wywuat hap yn ta'atuky'esat. Mi'i hawyi mekewat e'at pe Tupana Pã'ãu wakuat to'e i'atuepe — Ewetum no uhepe Panãpe Pauru e. Ati'atupo'oro mono miit'in atumu'e hamo pya wuaria kape. Aikotã sa'awy'i ahenoi i'atuepe hap ewy te ti atiky'esat mesup e Tupana Iesui mohey haria pe.
2 Veya ta hiyohar Regah hikwakwafir wanawanan, Anun Kakafiyin iuwih eo, “Barnabas, Saul hairi kwayasairih ayu isou, anayabin bowabow ta isan a’afih hinabowamih.”
3 Mi'i hawyi yt kat i ta'atu'u hawyi te'ereponug mehĩ Panãpe Pauru ete. Mi'i hawyi ta'atuhẽtup Tupana kape i'atuwat hamo.
3 Naatu hiyohar hiyoyoyoban ufunamaim, umah tafah hiyara’aten fair hitih imaibo hiyafarih hitit hin.
4 Mi'i hawyi Panãpe Pauru wywo tuwat ra'yn tawa Sereusia kape Tupana Pã'ãu miky'esat ewy. Mi'i tote tuwehyt'ok yara wato pe ra'yn tawa Sipiri kape y'y to'oran miat yi kape. Ma'ato Iuwãu Maku mekewat Tupana ehay wan nug hat ta'atuereto ta'atupowyro hamo. Mi'i hawyi Sereusia tote tuwehyt'ok ta'yn yara wato pe tawa Sipiri kapiat tuwat hamo y'y to'oran miat yi kape.
4 Barnabas Saul hairi Anun Kakafiyin ana bonawiyenamaim hina Seleucia hitit naatu wa hibai hirabon hin Cyprus imaim hitit |alt="map" src="PAULJR1.tif" size="col" ref="Acts 13.4"
5 Mi'i hawyi put'ok'i'atu'e tawa Saramina pe. Mi'i tote tuwat Tupana mõtypot yat kape Iuteuria wanuat Tupana ehay moherep hamo. I'ewyte Maku toĩne'en i'atupowyro hamo.
5 Naatu hina Salamis hititit ana maramain Jew hai Kou’ay baremaim God ana tur hibinan, John Mark i iti bowabow wanawananamaim baibaisih isan hibai bairi hin.
6 Mi'i hawyi ikohyewyry ra'yn yne tawa ko'i upi y'y to'oran miat yi sakpo tuwat yi upi. Mi'i hawyi put'ok'i'atu'e tawa Pawu pe. Itote ta'atupuẽti wẽtup ok Iuteu Iesui ran e hap het rakat. Mi'i ti paini kahato i'atu'e. — Uito ti Tupana ehay enoi hat e hat ma'ato heso rakat. Toimoherep kahato topo wo ma'ato yt pywo piat i. Erima i'atu'e te'eruwẽpowat. Paini sese i'atu'e.
6 Nuw ana fofonin na’atube hiremor hin au waraunane bar merar wabin Pafos hitit, nati’imaim Jew orot kwerayan ma’am koun hiyen, wabin Bar-Jesus, iti i orot taiyuwin isan dinab orot erouw eo’o.
7 Itotiat yi porekuat ti Sesiu Pauru e hap toĩne'en. Mi'i e paini ti Iesui ran e hap morekuat pohag nug hat. Itotiaria aiporekuat wyti tuwe'eg moity'i i'atu'e. Mi'i hawyi put'ok'e itote hawyi morekuat tikaykay — Atiky'esat kahato ti atikuap Tupana ehay hap uhyt'i'in e Panãpe Pauru pe. Ma'ato paini to'e morekuat pe.
7 Naatu iti orot i gawan orot wabin Sergius Paulus ana of ta. Sergius i orot not wairafin, nati nuw ana gawan orot. Barnabas, Saul hairi e’af hina nanamaim hitit God ana tur nowar isan ifefeyanih.
8 — Yt rei'o yt etikuap tei'o mekewat sehay Iesui etiat katupono yt toiky'esat i morekuat tomohey Iesui hap e.
8 Baise kwerayan wabin Elimas (wabin Greekamain) eotanih men kok gawan orot tur tanowar baitumatum tab.
9 Mi'i hawyi Pauru teha'at howawi paini kape haty wo Tupana Pã'ãu esaika hap wywo. Mi'i hawyi to'e paini pe.
9 Imaibo Saul wabin ta Paul, Anun Kakafiyin iwanasum ma’am mutufor nuw kwerayan orot itinkikin
10 — En wyti miit'in atuma'at kahato hat e. Ahiag sa'yru ti en e. Eso kahato ti en yne wakuaria ewanĩkap ti en e. Karãpeĩ put'ok'e miit'in eti'atupyhyp kahato Tupana kapiat hamuat e.
10 naatu eo, “O i Demon natun! Sawar gewasih etei hai rakit wairafin i o. O i baifuwen kakafih yumatah ta ta biya awan karatan, o i mar etei Regah ana turobe kubotabiren baifuwen temamatar!
11 Mi'i pote ti atipo'oro Tupana po eha pysasep hamo e. Mio wyti aru yt era'akasa i at e Pauru paini pe. Mi'i hawyi meremo ihapytig sasep hap put'ok'e paini ete. Mi'i hawyi to'e — Iypyryp ta'yn uhete ui'ykesat ro eipe e.
11 Imih Regah uman boun boro tafamaim nare mata nifim naatu marakaw boro mar kafai men ina’itin.”
12 Mi'i pote morekuat ta'akasa hawyi tuwanẽtup kahato — Tupana mienoi rat hesaika kahato rat pãi e. Mi'i hawyi toimohey ra'yn Iesui.
12 Gawan orot abisa matar i’itin i itumatum, anayabin Regah ana bai’obaiyen tur nonowar i ifofofor men kafaita.
13 Mi'i hawyi tuwat ra'yn Pauru towyria'in nywo tawa Pawu pyi yi Pãwiria kape yara wato puo. Mi'i hawyi put'ok'i'atu'e ra'yn tawa Peke pe. Mi'i hawyi put'okta'atu'e hawyi Iuwãu Maku tohok'iwat ra'yn Ierusarẽi kape.
13 Paul ana ofonah bairi Pafos imaim wa hibai hirabon hina Perga hitit tafaram Pamfilia wanawanan. John Mark nati’imaim ihamiyih, naatu matabir maiye in Jerusalem tit.
14 Mi'i hawyi Pauru i'ewyte Panãpe tuwat i ra'yn tawa Pisitia kape tawa Antiokia kape ikohyewyry miit'in mu'e Iesui etiat hamo. Put'okta'atu'e hawyi Sapatu e'at pe tuwehyt'ok mekewat Iuteu ywania wo'omu'e hawe. Mi'i tote te'era'apyk Tupana mõtypot hamo.
14 Baise Barnabas Paul hairi hikofan maiye hin Pisidia Antioch hitit tafaram Pisidia wanawanan. Naatu Baiyarir Ana Veya Kou’ay Bar hirun himare.
15 Mi'i tote mekewat Tupana yat piat miit'in akag tomowẽpap Musei wo'onãpin yianmiat Tupana mienoi toimowẽpap. Mi'i hawyi toi'atukaykay Pauru'in — Uiwyria'in ewei'atupo'oro ro wẽtup ok eipy'asetpiat urumu'e Tupana ehay wuat hamo e Pauru'in me.
15 Buk Atamaninamaim Moses ana ofafar kikirum naatu dinab hai buk hibiyab ufunamaim. Kou’ay Bar ana ukwarih isah tur hiyafar hio, “Taitu kwa aur koufair tur ta nama’am na’at aki akokok iti sabuw kwanao hinanowar.”
16 Mi'i hawyi Pauru ipoĩ'ãm hawyi topoha hawyi to'e — Ihot'ok ui'ywania e. Pyno aito Isareu ywania Tupana mõtypot haria. Mi'i pote eweikuap to uimienoi Tupana ehay uhyt'i'in e. Aikotã Aha'ase'i'in tukupte'en sa'awy'iwuaria hap ti ahenoi hamuat ehepe e.
16 Paul misir umanamaim rutanih naatu busuruf eo, “Israel orot baibin naatu kwa Ufun Sabuw iyab iti’imaim kwama God kwakwafir, anao kwananowar!
17 Tupana sese ti'airo aha'ase'i Isareu. Toi'airo hawyi ti toimowato hemiariru aitoria e. Ta'i Tupana ti tuwehum kahato ai'ywania ete e. Ta'i sa'awy'ite ti Esitu'in po pe watukupte'en ma'ato ti Tupana ahera'aipok tesaika hamo wanĩkaptia po pyi uhyt'i'in e.
17 Israel Sabuw ata God uwatanah rubinih naatu nah toumanih na’atube Egypt hima’am ana veya iwa’an wabih ra’at, naatu ana fairamaim nawiyih hitit.
18 Mi'i hawyi 40 anu ti tukupte'en ai'ywania yahig wato tote tama Kanã'ã kape i'atukohyewyry e Pauru.
18 Naatu arar yanamaim kwamur etei 40 na’atube ba’afuwih bairi hima.
19 Mi'i hawyi 7 ywania Tupana timoma hawyi tutum i'atue'yi Kanã'ã ahepe e.
19 Tafaram seven Canaan wanawanan gurusih naatu me bai ana sabuw nowahimih itih.
20 Mi'i hawyi ti itote watukupte'en mot'i kahato 450 anu itote. Mi'i hawyi Tupana tum ahepe temiit'in ainãpin hanuaria. Ta'i Tupana ehay moherep hat Samueu kape tukupte'en ainãpin hanuaria Tupana miium e Pauru.
20 Sawar iti himamatar i kwamur etei 450 na’atube wanawananamaim himatar.
21 Mi'i hawyi aha'ase'i'in hẽtup Tupana pe ta'atuporekuat nuat. Mi'i hawyi Kisi sa'yru Sa'uru tutum i'atuepe ase'i Pesamĩ emiariru mi'i. Mi'i hawyi 40 anu toĩne'en itote morekuat no e.
21 Naatu sabuw aiwob isan hifefeyan, God Saul bai itih orot Kish natun, Benjamin wawawan, Saul i’aiwob ma kwamur etei 40 na’atube.
22 Mi'i hawyi Tupana tihep Sa'uru hawyi Tawi i ra'yn toimoherep ai'ywania porekuat no sa'awy'i. Mi'i hawyi Tupana to'e miit'in me Tawi etiat — Uimipuẽti wakuat ti Iuse sa'yru Tawi e. Mi'i ti uimiky'esat ewywuat nug hat e miit'in me. Mi'i ti uipy'a ewywuat e Tupana Tawi etiat.
22 Naatu God Saul bobosair ufunamaim David bai Saul efanin yai. God iti na’atube eo, ‘David o Jesse natun, orot o na’atube isa i ayu au yasisir gagamin na’in, ayu abisa sinafumih akokok etei boro i nasinaf.’
23 Ta'i morekuat Tawi emiariru emiariru ti Tupana tomoherep Isareu ywania pe Ahehakyera'at hanuat e. Tawi kaipywiat wyti Iesui e Pauru. Aikotã yianme to'e Tupana mi'i hap ewy mesup tutunug e.
23 Ana’omatanen eo na’atube, orot David ana rara’ane Israel Sabuw hai baiyawasinayan God bai na.
24 Sa'awy'ite Iuwãu henoi ahepe — Ta'i ewei'atoiat ro yt nakuap i eiminug hap ko'i hawyi ewei'aipok to Tupana kape. Mi'i waku hawyi ti aru woroho'oset'ok e ahepe.
24 Jesu nanamaim John mat na bowabow kakafih baihamiyen dogor baikitabiren bapataito bain isan busuruf eorerereb Israel sabuw tutufin etei isah.
25 Mi'i hawyi ti Iuwãu mienoi upi te'eropyhu'at porap'i. Mi'i hawyi to'e — Uhyt'i'in uito ti yt eimiekatup i te katupono ti wẽtup ok tut irane uhaipe pe po'og wuat uikawiat waku rakat e. Pywo ti rat uhewaku hap yt put'ok'e hin i Mi'i Miit py sokpe saity pok hamo e. Mi'i ti eimiekatup e Iuwãu Wo'oset'ok hat.
25 Naatu John ana bowabow bisawar auman sabuw iuwih eo, ‘Kwa anot ayu isou mi’itube kwanotanot? Kwanotanot ayu’uban i nati orot? En, baise orot ta ayu ufu’umaim enan, ayu men karam boro ana kwafure an ana sumasum anarufam.’
26 Mehĩ'in ta'i aito ti Aparãu emiariru'in e. I'ewyte ai'ywania pe ran tukupte'en meiũpe Tupana pupiat gen'ẽ haria. Ta'i ahepe ti Tupana tipo'oro tehay ahehakyera'at hamo e Pauru Tupana mõtypot yat piaria pe.
26 Taitu, Abraham ana niburune kwana warar kwatatain, naatu kwa Ufun Sabuw iyab God kwabiruw kwakakafiy, it isat yawas ana tur i hiyafar na tit.
27 Ta'i tawa Ierusarẽi miaria akag ko'i i'ewyte yt ikuap i mekewat wakuat Miit. Ta'i yne Sapatu e'at pe ta'atumowẽpap yianmiat Iesui ieĩne'en hamuat hap etiat ma'ato yt ta'atumohey i put'ok'e hawyi. Yt ta'atukuap i Mi'i hawyi ta'atuhekatup aikotã miat i'aparap hap i'auka hamo ma'ato yt toi'aparap hin i e.
27 Anayabin Jerusalem bar merar sabuw hai ukwarih bairi Jesu ana bowabow men hi’inan, naatu dinab oro’orot hai tur mar etei Baiyarir Ana Veya hibiyab men naniyan hibaib, imih abisa hisisinaf i tur hio inu’in na iturobe.
28 Mi'i hawyi morekuat Piratu po pe ra'yn ta'atupag i'auka hamo yt kat e hin i pytkai e.
28 Basit morob isan ana ef men hitita’ur, Pilate asabunin morob isan hifefeyan naatu easabun morob.
29 Ta'atunug yne aikotã yianmiat mienoi ewy. Mi'i hawyi ta'atumo'apyk ta'yn aria'yp posak ete pyi ipiit iku'uro hawyi. Mi'i hawyi ta'atusyp nu ka'a pe e.
29 Bukamaim abisa i isan eo na’atube hikirum inu’in hisisinaf ufunamaim, onaf afe’enane hibai hire hub wanawanan hiyai.
30 Mi'i hawyi ti ma'ato Tupana tomoherep pakup'i gu'uro pyi i'atumisyp e.
30 Baise morobone God bora’ah misir maiye.
31 Mi'i hawyi toĩne'en mot'i i ra'yn towyria'in Karireia piaria wywo Ierusarẽi me. Mi'iria ti mesup tukupte'en Iesui ieĩne'en i hap enoi haria e Pauru.
31 Naatu veya moumurih na’in sabuw iyab Galilee’ine hi’ufunun bairi hina Jerusalem hititit isah irerereb, naatu nati sabuw i boun hitit sabuw afa isah sif tirurubon.
32 Uruto ti i'ewyte henoi haria te e. Yt heso hin i ti Tupana sa'awy'i ai'ywania pe. Aikotã sa'awy'ite Tupana to'e mi'i hap ewy ti mesup tutunug na'yn e.
32 Naatu iti tur gewasin i abisa God ata’a’agir eo’omatanih abai kwa isa anan.
33 Sa'awy'ite Tawi to'e tomiwan me tuwepy puo Tupana to'e — En ni Uha'yru sese e. Pyno woromoieĩne'en pakup i aru e Tupana Iesui etiat Tawi tuwepy hawe mekewat Saumu 2.7 pe. Pyno aikotã sa'awy'i to'e hap ewy ti mesup toimoherep ta'yn Tosa'yru pãi e Pauru itotiaria pe.
33 Iti tur i bai it isat ebiturobe, it i ata’a’agir natunatuh, Jesu morobone mimisiramaim. Psalm bairu’abin eo na’atube,
34 I'ewyte ti mekewat Tawi wepy hawe aikotã morekuat Tawi pe Tupana to'e hap ewy te ti mesup ti totiõtem i ra'yn gu'uro pyi Aipotypot Iesui e. Ipiit yt nem i tuwẽtem na'yn gu'uro pyi e. Pyno ti aikotã Tupana to'e sa'awy'i Isaia 55.3 pe hap ewy ti ra'yn mesup tutunug e.
34 Naatu ana’an aisim God morobone bora’ah maiye mimisir, naatu boro men nihamiy maiye na’in namasamih. Nati isan ana tur iti na’atube eo,
35 Pyno ti Iesui piit yt i'okpuk hin i are aikotã Tupana to'e Tawi wepy hawe miwan miat hap ewy — Yt karãpe i aru Uha'yru sese nem rakano ne'i topyhu'at to'e hap ewy e Tawi wepy hawe Saumu 16.10 pe.
35 Buk efan ta’ane eo maiye,
36 Yt morekuat Tawi etiat i mio tã e ma'ato Tupana ihay Tosa'yru sese etiat mekewat morekuat Tawi saipepiat sese wuat etiat ihay are katupono mekewat aiporekuat sa'awy'iwuat Tawi iku'uro ra'yn hawyi ta'atusyp i'ywot'in syp hawe hawyi ikag ko'i heremo te itote e. Tupana ihay wẽtup ok etiat Tosa'yru Iesui etiat ihay yianmete e.
36 Anayabin David ana veya’amaim God ana kok bow bisawar ufunamaim morob uwahinah sisibihimaim hiyai mas i’akir
37 Mi'i Miit ti Tupana tihymut ra'yn gu'uro pyi e. Yt nem hin i ipiit e Pauru.
37 Baise orot yait God morobone iyawas mimisir i men mas i’akir.
38 Uiwyria'in Musei wãi'e hap ti waku kahato wen ma'ato ti yt aimohãpyk kuap i Tupana wywo e.
38 Isan imih taitu kwananowar, iti orot Jesu wabinamaim bowabow kakafih notawiyen isan ana tur i ao’orerereb,
39 Pywo pe ti rat are'e uiwyria'in mekewat Miit sese yt nem i rakat yn ni wyti aimohãpyk kuap Tupana wywo e. Imohey haria toi'atumohãpyk kuap tuwewawi e Pauru.
39 iti Jesu wabinamaim sabuw iyab tibitumatum hai bowabow kakafihine i rufamih titit anayabin Moses ana ofafaramaim boro men karam narufami.
40 Sa'awy'iwuat Tupana ehay enoi hat to'e mio tã e — Eiwe'eg wo yt uimohey i haria e. Eimitum mo o uhehay etiat wekyry'i i haria e. Katupono yt uimohey i hap ti aru ei'atu'uka e.
40 Imih kwanakaifi gewas, saise abisa dinab hio men isa hinamatar.
41 Katupono ti aru mekewat e'at pe uito atunug eipy'asetpe wakuap iwato kahato yt wẽtup ewywuat i iwato rakat atunug ma'ato ewei'akasa hawyi ti aru i'ewyte eweikuap hawyi ti aru ma'ato yt eweimohey i e Tupana sa'awy'i e. Ta'i yianmete ti Tupana henoi ehetiat ui'ywania Apakuki 1.5 pe tohenoi e Pauru Iuteuria pe.
41 ‘Okwanekwaneyah Kwana’itin!
42 Mi'i hawyi Pauru tuwẽtem Tupana mõtypot hap yat pyi towyria'in wywo. Mi'i hawyi irania'in itotiaria yt Iuteuria i te'ero'e — Uhyt i'atu'e wẽtup semana hawyi o era'aipok i ra'yn o urumu'e hamo meiũpe i'atu'e.
42 Paul, Banabas hairi Kou’ay Bar hibihamiy auman sabuw hifefeyanih fur ta Baiyarir ana veya’amaim iban hitan maiye iti sawar isah hitidudur hitanowar.
43 Tuwat yne ra'yn Tupana mõtypot yat pyi hawyi irania'in itotiaria Iuteuria i'ewyte yt Iuteuria i ko'i te'eruwehik ta'yn uhyt Panãpe uhyt Pauru ete. Mi'i hawyi Pauru Panãpe ti'atunãpin mi'iria mu'ap upi — Eweiwat ro haty wo eiky'e hat Tupana upi i'atu'e. Yt ewei'atoiat re Tupana piat eiky'e hap i'atu'e.
43 Kou’ay Bar ana rou’ay hibihamiy ufunamaim, Jew sabuw maumurih na’in naatu sabuw iyab Jew hai kwafiren ana kakafemaim hima’am, Paul Barnabas hibi’ufununih koufair hitih God ana manaw ana kabeberamaim ma’amih hifefeyanih.
44 Mi'i hawyi Sapatu e'at pe i ra'yn hawyi kahupyt i ra'yn tawa piaria te'eruwa'atunug i ra'yn. Ta'atukuap teran Tupana ehay i'atukaipyi haype.
44 Baiyarir Ana Veya bairou’abin sabuw nati bar merar tutufin etei Regah ana tur nowaramih hina.
45 Mi'i hawyi Iuteuria potnagnia te'era'akasa miit'in typy'i kahato Pauru upi. Mi'i pote i'atueha'ywywi tuete. Mi'i hawyi — Ta'i eheso kahato i'atu'e. Eti'atuma'at ne'i rat miit'in Tupana ete i'atu'e.
45 Baise Jew sabuw rou’ay gagamin hi’i’itin ana veya hibobowen naatu baigigimen tur hibow hitit, Paul abisa eo isan hibas.
46 Ma'ato mi'i hawyi Pauru Panãpe wywo i'atuehay hesaika po'og miit'in kape. Yt te'eruwemõti hin i. Mi'i hawyi te'ero'e Iuteuria yt imohey i haria pe — Ta'i Tupana tum neran ni ieĩne'en hap yt ikahuro rakat i ma'ato imiium ni eweipun ne'i eipe i'atu'e. Pyno ti sa'awy'i uruhenoi teran ehepe e ma'ato yt eweimohey i mi'i pote ti wẽtup ywania pe ra'yn uruhenoi.
46 Imaibo Paul, Barnabas hairi hiofok hio, “God ana tur i wantoro’ot kwa ao kwanowar, baise kwa tur i kwakwahir, taiyuw kwanunutitiy ma’ama wanatowan kwa isa men karam, isan imih abihamiy aki anan Ufun Sabuw isah.
47 Katupono sa'awy'i Tupana to'e Tosa'yru pe — Woronug En aikotã iypyryp wiat ariãty ewy e. Yne ywania akasa hamuat e. Yne mesuwat yi totiaria ehakyera'at hamo e Tupana Isaia 49.6 pe i'atu'e Pauru'in.
47 Anayabin Regah ana obaiyunen tur biti iti na’atube eo,
48 Mi'i pote irania'in yt Iuteuria i ra'yn i'atuwepit kahato Tupana ehay ete. Mi'i hawyi te'eruwehum kahato — Waku poity'i ehay Tupana i'atu'e. Mi'i hawyi tomi'airoria pe tomohey haria pe yn na'yn Tupana tum toieĩne'en hap yt ikahuro rakat i.
48 Ufun Sabuw iti tur hinonowar ana maramaim hiyasisir Regah ana tur hibora’ara’ah. Naatu sabuw moumurih na’in ma’ama wanatowan isan hirubinih hima’am hina baitumatumayah himatar.
49 Mi'i hawyi mi'iria ra'yn imõ'ẽ Ta'atuka'iwat pakup'i mienoi wuat'i tawa piaria pe.
49 Naatu Regah ana tur ra’at tasasar tit nati bar merar ana fofonin etei hinowar.
50 Mi'i hawyi Iuteuria potnagnia ti'atunug iwato'in nakaria haryporia'in ihainia'in hawyi tu'isaria ta'atu'atukaykay. Mi'i hawyi te'ero'e mi'iria pe — Waku ti wati'atusaty'i saty'i ra'yn Pauru'in i'atu'e. Mi'i hawyi Pauru Panãpe ta'atuporenõ'ẽ ra'yn ta'atuetawa pyi.
50 Baise Jew hai ukwarih himisir bar merar orot gagamih naatu God ana bowayah baibin gagamih yah hi’ora’ah Paul, Barnabas hairi isah hiwosai, naatu hinunih hitit nati bar merar ufunane hire.
51 Tuwenõ'ẽ hawyi Pauru Panãpe te'eruwepypitpit'ok kahato Tupana etiat yt iwese i rakaria piat ikuap hamo. Mi'i hawyi tuwat i ra'yn wẽtup tawa Ikuniu kape.
51 Basit Paul Barnabas hairi ah fofob hiru’uh re i hin Ikonium hitit.
52 Ma'ato ipakuptia Iesui mohey haria te'eropyhu'at itote yt iwese i rakaria py'asetpe tawa Antiokia pe. Mi'iria i'atuwepit kahato itote Tupana Pã'ãu wywo.
52 Naatu bai’ufununayah Antioch hima’am yasisir yah awan karatan naatu Anun Kakafiyin iwansumih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.