Atos 12
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi mekewat e'at pe morekuat Eroti tipo'oro temiit'in surara'in Iesui mohey haria akag ko'i pog towo'opyhik hawe.
1 Nati ana veya’amaim Herod busuruf sabuw afa hina ekalesia ana kou’ayamaim hima’am bow fatum bai’akir kakafin maiyow itih.
2 Mi'i hawyi tesurara'in toi'atupo'oro wẽtup ok Iesui potmu'e auka hamo Iuwãu eyke'et Tiaku auka hamo. Ta'atupuẽti hawyi ta'atu'auka ra'yn kyse'yp mo.
2 Naatu John tuwah James uwih hibai kaiyomaim hiyi morob.
3 Mi'i hawyi Iuteuria tikuap Tiaku auka hap hawyi te'eruwehum morekuat ete ta'atumiky'esat ewy kahato tutunug pote. Mi'i hawyi morekuat tipyhik ta'yn Peteru mekewat man teneg u hap e'at pe Iuteuria mowepit hamo. Totat hawyi toipun na'yn ipyhik hawe.
3 Iti na’atube sinaf Jew sabuw hibiyasisir itih, basit, Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw hi’aa ana mar eo Peter hibai hifatum.
4 Mi'i hawyi 16 surara'in toiporokpun i'apykok hamo. Yt toiky'esat i Peteru tuwẽtem hap haype. — Ienuk hap ikahuro ra'yn hawyi ti aru aterut Peteru meiũpe miit'in tokpe miit'in mikyry'i hamo e tuwanẽtup hawe morekuat.
4 Peter hibai hifafatum ufunamaim hibai hin dibur hiyari’iy, baiyowayah etei 16 hima’uh hima.
5 Mi'i tupono po'og toimoheg Peteru ma'ato Iesui mohey haria Peteru wyria'in hẽtup haty wo Tupana pe ipowyro hamo.
5 Imih Peter diburamaim hibotan hima, baise ekaleisia dogoroh tutufin etei God isan hiyoyoban.
6 — Pyno mũki'ite waku Peteru tut uhowawi e morekuat Eroti tuwanẽtup hawe. Ma'ato iheg me Peteru toket ne'i surara'in typy ok po pe kokai kokai haity ipo ete surara'in po pe. I'ewyte surara'in oken'ypy hik haria tukupte'en.
6 Nati gugumin ta’imon Pilate yayakitifuw mar tatot tibatiyimih, Peter baise ma’utenayah orot rou’ab hai founamaim uman rororon chain hi’utan. Naatu au waraunane i ma’utenayah umah hi’utan naatu i matan fot in. Dibur etawan auman ma’utenayah hibat hikakaif.
7 Mi'i turan Tupana mipo'oro atipy kaipywiat put'ok'e oken'ypyke. Mi'i hawyi hẽtyhot ra'yn itote. Mi'i hawyi Peteru toipetek hawe toihymut — Epoĩ'ãm merep to uhyt e. Mi'i hawyi ipoĩ'ãm na'yn hawyi mekewat ipo etiat haity porop'e ra'yn.
7 Naniyan meyemeye Regah ana tounamatar run bat naatu marakaw bar wanawanan kusisiar re, tounamatar Peter tuwabun bai ibunibun eo, “Mata enuw kumisir saife.” Mar ta’imonamo Peter uman chain hiha’obow hire. Tounamatar na Peter ebibunibun|alt="Angel awaking Peter" src="cn01953B.tif" size="col" loc="Act 12.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="12.7"
8 Mi'i hawyi to'e i Peteru pe — Ewo'okytyt hap po'i ro erepysokpe pag no e. Mi'i hawyi meremo tuwepysokpe pag. — Etopag no ekamisa wato e. Mi'i hawyi to'iro uhupi uhyt e.
8 Imaibo tounamatar Peter iu, “A faifuw kwiyoun naatu a baibiyon kwiyoun.” Peter na’atube sinaf naatu tounamatar eo, “A faifuw tafan baibiyon naiw kufifin naatu kwi’ufnunu.”
9 Mi'i hawyi toto atipy piat ewat'ymo Peteru. Mi'i hawyi — Ta'i uimu'etu apo pãi e sio herewe e. Ta'i uimu'e poity'i kahato apo pãi sio yt e.
9 Peter i’ufunun hairi hitit dibur bar ufunane hire, baise Peter men kafa’imo so’ob tounamatar abisa sisinaf, i notanot i mimim rouw.
10 Mi'i hawyi typy ok surara sakpo tokosap hawyi oken'ypy wato asu kawiat iheg nakat kape tuwat. Mi'i ti tuwewi ra'yn tuwe'okenhyp'ok. Mi'i hawyi tuwenõ'ẽ. Mi'i hawyi tawa puat rote henõtem hat meremo yt tuwekuap i ra'yn.
10 Hitit ma’utenayah etawan wan hibatabat naatu etawan bairou’abin hibatabat hinatabirih. Naatu hina etawan gagamin in bar merar titit awanamaim hitit, etawan akisin botawiy hitit ef yan hire. Ef nati hibutitiy hin yomaninamaim hitit, basit tounamatar sa’iwa’an.
11 Mi'i hawyi tawa pu'ap tote tuweran hawyi Peteru ete hot'ok'e i ra'yn. Mi'i hawyi to'e tuwepe — Ta'i yt uimu'etu hin i rasig pãi e. Koitywy wyti atikuap kahato ra'yn morekuat Eroti po pywiat Uika'iwat piat uhenõtem hap pãi e. Ta'i mekewat atipy piat mipo'oro wyti iheg nakat wo'opyhyp hap pyi uiporenõtem na'yn e. Katupono toĩ ra'yn mu'ap Iuteu ywania piat ui'auka irane turan e Peteru tuwanẽtup hawe.
11 Peter imaibo matan to iwa’an eo, “Turobe, iti sawar i anababatun ayu isou matar. Regah ana tounamatar iyafar Herod ana fairane naatu Jew sabuw sawar abisa hinotanot mataramih i umahine ayu iyawasu.
12 Hot'ok'e kahato hawyi toto ra'yn Iuwãu Maku ty yat kape ra'yn. Mi'i turan itotiaria te'eruwa'atunug kahato ta'atuhẽtup ka'ap Peteru powyro Tupana piat hamo.
12 Peter ana not kukubunai ufunamaim na John Mark hinah Mary ana bar tit. Nati’imaim sabuw moumurih na’in hiru’ay hima hiyoyoyoban.
13 Mi'i turan Peteru kurara okenhyp toi'ahyk ahyk. Mi'i pote mio apo uwe i'atu'e hawyi toto i'atueropat hat mana Hote oken'ypy kape ikuap hamo.
13 Peter na etawan ufunane bat rukikitar, naatu bowabow babitai wabin Rhoda etawan botawiyinamih na.
14 Mi'i hawyi ihay ete toikuap. Mi'i hawyi ta'aipok meremo irania'in kape henoi hamo. Tuwehum moity'i haype yt toho'ookenhyp'ok rokirẽ i ta'aipok.
14 Baise Peter fanan i’inan ana maramaim yan wanawanan yasisir awan karatan etawan botawiyina’e i matabir nunuw run e’af eo, “Peter na ufun ebatabat.”
15 Mi'i hawyi tohenoi — Peteru ra'yn iuẽ tut oken'ypyke ra'yn e. Ma'ato — Heso i aimoweuka'i rat i'atu'e. Mi'i hawyi mana Hote — Pywo rat yt uheso i rat e. — Yt Peteru i i'atu'e ma'ato iwat ipowyro hat atipy kaipywiat i'atu'e.
15 Sabuw hi’u, “O anot i kwaris.” Baise i ana yanibebemaim, imih hio, “Nati i Peter ayubin.”
16 Ma'ato ipuehay i ra'yn okenhyp ete. Mi'i hawyi ta'atu'okenhyp'ok. Mi'i hawyi — Peteru ti sio i'atu'e ra'yn. Mi'i hawyi te'eruwanẽtup kahato.
16 Baise Peter bat rurukikitar etawan hibotawiy, naatu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita.
17 I'atuehay pirik pote topo wo — Eipo'inik to e. Waku hawyi tohenoi i'atuepe aikotã me Toka'iwat piat tenõtem iheg mywiat hap — Pyno mesuwat ewehenoi uiwy Tiaku uheywyt'in Iesui upiaria pe e. Mi'i hawyi toto ra'yn wẽtup tawa kape i ra'yn.
17 Peter umanamaim iman awah bofot naatu Regah mi’itube diburane bobotait hai tur eowen, “Iti i James ana tur kwana’owen naatu taitu auman hai tur kwana’owen.” Imaibo ihamiyih tit efan ta’amaim in.
18 Mi'i pytkai he'ihot'ok hawyi tu'uka ra'yn Peteru pyhik haria haipe kai to'ope — Aikope som Peteru ta'atu'e hawyi.
18 Mar auman baiyowayah wanawanahimaim kasiy gagamin na’in matar, taiyuwih hibabatiyih hio, “Peter isan mi’itube’emih iti na’atube matar?”
19 Mi'i turan Eroti tikuap Peteru yt uwe i ra'yn hap. Mi'i hawyi temiit'in toi'atupo'oro ikat hamo. Ma'ato yt toipuẽti i hawyi i'apykok haria toi'atukaykay. Mi'i hawyi toi'atu'apo — Kat pote topopy hap kuap hamo. Mi'i hawyi Eroti ti'atu'uka i'apykok haria surara'in yne. Mi'i hawyi morekuat Eroti toto tama Iuteu pyi tawa Sesareia kape. Mi'i tote ra'yn topyhu'at.
19 Herod kwararih hin hinuwih, baise men hitita’ur. Basit ma’utenayah orot nah 16 buwih ibabatiyih sawar eo hibow hin hirouw himorob.
20 Mi'i hawyi Eroti haiwot kahato tawa Sitãu piaria ete. I'ewyte tawa Tiru piaria ete. Toipyhyp teran na'yn mu'ap kare'en erut i'atuewawiat hap. Mi'i pote tõ'ẽ tõ'ẽ Eroti kape imowepit hamo. Mi'i hawyi morekuat emiit Paraitu e hap mekewat morekuat yat koro eropat hat kape tuwat sa'awy'i imowepit hamo. Paraitu waku e hawyi tuwat morekuat Eroti kape imoperup i hamo — Waku ti eti'atuky'e Tiru'in Sitãu'in i'atu'e katupono i'atumi'u ko'i tut morekuat Eroti po pyi.
20 Herod ana yaso’ar gagamin na’in Taiya naatu Sidon sabuw isah biyaso’aso’ar. Imih sabuw kou’ay hibai Herod itinamih hina. Wantoro’ot aiwob ana orot gagamin wabin Blastus yan hiyi rabon isahine bat imaibo hina Herod biyan hitit tufuw isan hifefeyan. Anayabin hai tafaram ana bay i Herod ana tafaramane nan.
21 Mi'i pote te'eruwa'atunug yne ra'yn tu'isaria. Mi'i hawyi Eroti ta'atukaykay sehay wakuat nug hamo. Wo'owese hap ta'atuky'esat ikaipyi. Mi'i hawyi tut ra'yn morekuat esokpe ikahu rakat puo. Mi'i hawyi ta'apyk i'atupy'asetpe morekuat amyap tote.
21 Veya hirurubin na’atube aiwob hai gub ana faifuw bai iyoun ana urama’ama’amaim mare ma sabuw isah binan.
22 Mi'i hawyi tutumig to'oehay wo itote. Mi'i waku hawyi — Ewat ehay wyti yt miit'in ehay ewy i ra'yn. Tupana ehay ewy ra'yn i'atu'e ta'atuehay wo. Mi'i hap po'og imiky'esat ewy.
22 Sabuw tur hinonowar hio, “Iti men orot ebibinanumih, baise god.”
23 Wãi yt e hin i. Po'og tomohey hap yn toiky'esat Tupana kai. Mi'i hawyi meremo atipy kaipywiat Tupana mipo'oro ti'ahyk. Mi'i hawyi ipyhu tek'e ra'yn ut piat to'u pote.
23 Mar ta’imon Regah ana tounamatar Herod rab re morob biyan motamot hi’an morob, anayabin sabuw bora’aten hibitin men bai God itinimih.
24 Mi'i hawyi Iesui mohey haria ti'atumu'e kahato Tupana ehay wo. Mi'i hawyi tukupte'en na'yn itote imohey pakup i haria.
24 Naatu God ana tur ra’at tasasar tit sabuw etei hinowar.
25 Mi'i hawyi mehĩ Panãpe Sauru wywo ta'atumõ'ẽ yne ra'yn mekewat kare'en ihaky'e'i rakaria pe Ierusarẽi me. Mi'i hawyi itote pyi ta'atuerut kurum iwasu Iuwãu Maku tawa Antiokia kape.
25 Barnabas, Saul hairi hai bowabow hibisawar ufunamaim Jerusalemane himatabir maiye John Mark hibai bairi hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.