Atos 10
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mekewat e'at pe toĩne'en tawa Sesareia pe wẽtup ok surara'in akag Kuneriu e hap het rakat. Typy'i kahato iwat hesurara'in ko'i. Mekewat Itaria ywania esurara'in ko'i akag wo toĩne'en tawa Sesareia pe.
1 Caesarea imaim orot wabin Cornelius Rome baiyowayah hai orot ukwarin baiyow ana kou’ay wabin Italian Regiment.
2 Surara koro Kuneriu ti waku hap nug kahato hat toĩne'en i'ewyte topy'a pywiat Tupana mohey hat sese toĩne'en. Yne i'yat piaria imẽpyt'in ihary'i Tupana mohey haria tukupte'en itote. Surara Kuneriu timõ'ẽ kahato tekat ko'i Iuteu ywania ihaky'e'i rakaria pe. Ihay kahato at ka'ap Tupana wywo topy'a pyi mi'i miit.
2 Cornelius i God ana orot ta, i ana nibur tutufin etei God hikwakwafir, baibais gagamin maiyow yababan wairafih bitih, naatu mar etei God isan yoyoyoban. Cornelius eyoyoyoban|alt="Cornelius praying" src="cn01943B.tif" size="col" loc="Act 10.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.2"
3 Wẽtup e'at pe surara Kuneriu topotpap kahu ra'yn hawyi wãtym'i kape ta'akasa ra'yn tomu'etu Tupana mipo'oro atipy kaipywiat hap kape. Mi'i hawyi atipy kaipywiat sut hat to'e — Surara Kuneriu ereĩne'en apo'e.
3 Veya ta rabirab three korok na’atube matan hibora’ah God ana tounamatar na run wabin su’ub eo, “Cornelius!”
4 Mi'i pote Kuneriu gyt'e hawyi teha'at kahato ra'yn Tupana mipo'oro atipy kaipywiat kape hawyi toiwesat — Areĩne'en meiũpe Uika'iwat e. Kat e hap som Tupana tiky'esat atunug hap e. Mi'i pote mekewat atipy kaipywiat tiwesat — Mehĩ e pywo ti rat ehay tewawiat hap kape ti Tupana tuwehum kahato e. I'ewyte emimõ'ẽ ihaky'e'i rakaria powyro hap ko'i Tupana mowepit kahato hap topyhu'at mehĩ e. Tuwehum kahato tomõtypot hap eminug ko'i ete mehĩ e.
4 Cornelius matan takiyat itinkikin erebirubir auman eo, “Regah abisa kukokok?”
5 Mi'i tupono toiky'esat etipo'oro epotpo'ororia tawa Iope kape hap e. Mi'i totepyi toiky'esat eti'atukaykay temiit'in Simãu Peteru ewawi mehĩ e.
5 Imih boun orot afa iniyafarih hinan Joppa orot Simon, wabin ta Peter, i hinanawiy bairi hinan.
6 Hemiit Peteru ti toĩne'en wẽtup ok Simãu yat pe y'y Ukyt Koro hy ẽpekiat ieĩne'en hat yat pe e. Miat pe mokã'ã nug hat yat pe toĩne'en mekewat y'y wato ẽpekiat tote e. Pyno etikaykay ro mekewat Peteru ewewawi mehĩ emu'e hamo katupono Tupana tiky'esat etunug hap e atipy piat surara akag Kuneriu pe.
6 Simon bobaituw kanabihimaim sawar yumatah ta ta sakirayan i ana baremaim bairi tema’am, ana bar tor rewan ebatabat.”
7 Mio tã to'e hawyi ta'aipok i ra'yn atipy kape. Mi'i hawyi surara akag Kuneriu tikaykay tuwewawi typy ok temiit'in sese i'ewyte temiit sese surara kawiat Tupana mohey kahato hat toikaykay.
7 Basit tounamatar hairi hio inan ufut, Cornelius ana bowayah orot rou’ab naatu baiyowayah orot ta’imon e’af ayuwih. Iti baiyowayan orot auman i God ana orot, Cornelius biyan ana tafafarayan orot.
8 Toi'atukaykay tuwewawi temiit'in sese mye'ym ok hawyi toimoherep tomu'etu wuat i'atuepe. Mi'i hawyi — Pyno mũki'ite woroho'opo'oro tawa Iope kape mekewat Peteru kat hamo e i'atuepe.
8 Sawar etei himamatar na’atube hai tur eowen, basit iyafarih hin Joppa hitit.
9 Ihot'ok hawyi tuwat ra'yn Peteru kat hamo. Atposake porap turan put'ok'i'atu'e ra'yn mekewat y'y wato ẽpekiat yt pya hin i mekewat Simãu yat ete. Mi'i turan Peteru ta'am na'yn getap okipy ywaiti rakat rote Tupana wywuat tehay hamo e.
9 Mar to orot efamaim hina Joppa hibiyubin auman, Peter auyit yen in bar tafan yoyoban isan.
10 Mi'i tote hesy'at kahato Peteru tomi'u nug Simãu miat turan. Mi'i hawyi tomu'etu wuat ewy ta'akasa. Mi'i turan teha'at atipy kape.
10 Basit bayumih morob ana kok i bay taa, bay hibogaigiwas bifotamih i matan taratan.
11 Mi'i hawyi ta'akasa ika'a atipy pe oken'ypy ewywuat. Mi'i puo mysop iwato rakat ikytsig nakat ewywuat ta'akasa ika'a pyi ta'apyk yi kape hap ta'akasa 4 haity i'apy etiat rakat ta'akasa.
11 Mar botawiy naatu sawar ta rar gagamin na’atube umasusun kwafe’en hikuhamihamiy re me yan titit itin.
12 Mi'i mysop kytsig muo Peteru ta'akasa kat ko'i kat ko'i mi'u pu'i ko'i yt naku i to'ywania mi'u wuat rakat kape ta'akasa. Moi ko'i Uruwu ko'i ga'apy piat ipyt etiat hewyry rakat ko'i yt naku i Iuteuria mi'u wuat rakat ko'i kape ta'akasa tomu'etu.
12 Nati wanawanan for yumatah ta ta, kok uma’ar, gabunam, naatu kutor mamu. Peter matan hibora’ah masanuw kakafih biyah gubagug auman itah|alt="Peter’s vision" src="cn01945B.tif" size="col" loc="Act 10.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.12"
13 I'ewyte toikuap sehay atipy kaipyi — Peteru e epoĩ'ãm no hawyi eti'atu'uka ro meimẽwat mi'u emi'u wo mehĩ e. Ehu'u ro uimiium emi'u wuat mi'u pu'i e.
13 Orot fanan nowar eo, “Peter kumisir iti sawar kurouw ku’aa.”
14 Ma'ato Peteru tiwesat — Yt naku i rat mi'i ewywuat uimi'u pu'i Uika'iwat e katupono meimẽwat ipu'i yt naku i aimi'u wo aito Iuteuria ywania pote Mehĩ e. Ta'i uimotag hap upi mesup te yt karãpe i mi'i tã meimẽwat mi'u pu'i ewywuat atu'u pãi Uhyt e. Yt naku i mi'i aimi'u wo e.
14 Baise Peter iya’afut eo, “Men karam Regah, ayu men kafai sawar iti na’atube karitanih eregubagub auman aa’umih.”
15 Mi'i hawyi toikuap pakup i sehay atipy kaipywiat — Wãi mio tã ere tei'o e katupono kat ko'i kat ko'i pu'i Tupana ti'atumowaku kahato mi'i pote waku kahato yne aimi'u wo e.
15 Orot fanan iban bairou’abin e’af maiye, “Sawar abisa God eorereb gewasin rarouw men o a notamaim kakafin inarouw inao.”
16 Mye'ym mo ta'akasa tomu'etu wuat ewywuat hawyi ta'aipok i ra'yn mekewat sokpe kawiat miat eiam.
16 Sawar iti na’atube mar tounu matar, imaibo naniyan meyemeye sawar matabir maiye yen mar run.
17 Mi'i hawyi Peteru tuwanẽtup kahato — Kat e hap som Tupana to'e teran uimu'etu e. Kat ko'i som toimoherep teran uhepe e tuwepe tuwanẽtup kahato hawe. Mi'i turan surara Kuneriu mi'atupo'ororia wẽtup ywania put'ok'i'atu'e ra'yn itote. Ma'ato mi'i ywania wywo yt karãpe i Iuteuria i'atuehay.
17 Peter matan hibora’ah sawar iti i’itin anayabin so’ob isan kasiy ma binotanot, orot Cornelius iyafarih hinan bar hitita’ur hina fur awan hibat.
18 Mi'iria oken'ypyke pyi te'eruwatka — Simãu Peteru toĩne'en apo meiũpe i'atu'e.
18 Hi’afariy hibatiyih hio, “Orot wabin Simon Peter iti a baremaim ema’am?”
19 Mi'i turan Peteru tuwanẽtup tumu'etu wuat kape hawyi Tupana Pã'ãu to'e tope
19 Peter matan hibobora’ah isan boro’ika ma binotanot, Anun Kakafiyin iu eo, “Simon, orot nah tounu o tenunuwihi.
20 — Pyno ereto ro i'atuewawi e. Yt ereken'ẽ tei'o i'atupupi katupono uimipo'ororia yne meimuẽwuaria e Tupana Peteru pe.
20 Imih kumisir kura’iy bar baban, men a inakutan baise bairi kwanan, anayabin ayu aiyafarih hina.”
21 Mi'i hawyi Peteru ta'apyk getap okipy ywaitiat kaipyi yi kape. Mi'i hawyi to'e i'atuepe — Uito ti meiũ eimikat e. Kat hamo uikat eipe e i'atuepe.
21 Peter misir ra’iy naatu iuwih eo, “Ayu orotoban iti kwa ayu kwanunuwuhu, kwa a’an aisim kwana?”
22 Mi'i hawyi ta'atuwesat — Ta'i uruka'iwat Kuneriu urupo'oro ewawi uhyt i'atu'e. Uruka'iwat ti 100 ok surara akag wo ieĩne'en hat urupo'oro mehĩ i'atu'e. I'ewyte uru'akag ni Tupana mohey kahato hat toĩne'en i'atu'e. Toimõtypot Etupana yn i'atu'e. Waku kahato urupo'oro hat. Hãpyk yn nug wuat'i e'at piat hat uhyt i'atu'e. Yne e'ywania Iuteuria uruetawa totiaria ikuap uruka'iwat Kuneriu ewaku hap i'atu'e. Ga'atpo ti Tupana Pã'ãu Wakuat ihay kahato uruka'iwat pe — Etikaykay ro uhemiit Peteru e'yat kape enãpin hamo e uru'akag Kuneriu pe i'atu'e. Mi'i pote mesup ti urupo'oro ewawi toiky'esat ereto tewawiat hap mehĩ i'atu'e Peteru pe.
22 Hiya’afut hio, “Aki i baiyowayan orot ukwarin wabin Cornelius iyafari ana. Iti orot ana yawas i gewasin, naatu God ebibiruw, Jew sabuw etei iti orot i tekakakafiy. Tounamatar kakafiyin iu, o tifefeyani itan ana bar, saise o abisa itao’o i tanowar isan.”
23 — Pyno meiũpe ro ehewãtym hawyi mũki'ite waku watuwat eika'iwat yat kape e. Pyno eiwehyt'ok to uhyt'i'in e Peteru meimuẽwat Itaria ywania pe. Ihot'ok hawyi toto ra'yn Peteru i'atuupi i'ewyte Iesui potmu'eria tawa Iope piaria irania'in tuwat Peteru upi.
23 Basit Peter nah tounu buwih bar hirun bairi fai ta’imon hi’in.
24 Wẽtup e'at pe tuwat hawyi put'ok'i'atu'e ra'yn tawa Sesareia pe. Mi'i tote mehĩ Kuneriu hekatup kahato ra'yn Peteru ihay kuap hamo. Mi'i pote toi'atunug yne kahato to'ywot'in toty'in towyria'in toi'atukaykay Peteru ehay kuap hamo to'yat kape.
24 Veya baitonin hina Caesarea hitit. Cornelius i ma matan ef i’itin, taintuwan afa e’af ayuwih hina ana baremaim bairi hima Peter hikakaif.
25 Mi'i hawyi Peteru put'ok'e Kuneriu yat e'oken'ypyke hawyi meremo Kuneriu tuwepỹ'ãtutuk howa kape tepiat Peteru mõtypot hamo ma'ato Peteru timopoĩ'ãm ne'i.
25 Peter na bar rur ana maramaim, Cornelius nanamaim sun yowen kwafir re.
26 Mi'i hawyi to'e — Wãi yt uimõtypot tei'o Tupana ewy mehĩ kat pote uito miit kawiat e'ewywuat e.
26 Baise Peter imisiruw eo, “Kumisir ayu i orot o na’atube.”
27 Mi'i hawyi i'yat pe Peteru teke to'oehay to'oehay popuo. Mi'i hawyi put'ok'i'atu'e ra'yn okipy koro tote hawyi Peteru teha'at hawyi i'atu kahato miit'in tukupte'en itote Itaria ywania.
27 Peter tur busuruf auman Cornelius hairi hirun hin bar wanawanan hitit naatu sabuw kou’ay gagamin na’in hima’am kouh yen.
28 Mi'i hawyi Peteru tuwẽpowat i'atuewawi — Uhyt'i'in mana'in e yt naku i wyti uruto Iuteu ywania irania'in ywania wywo to'oewaku i'atu'e ti urueko enoi haria uruepe e. Ha'awytepyi mio tã i'atu'e uruepe urumu'e haria are wen ma'ato ga'atpo Tupana tomoherep uhepe tehay sese mi'i hap ete. Mio tã to'e — Peteru e yt etimohit rei'o wẽtup ywania e. Yt naku i ei'ywania yt ere tei'o irania'in ywania pe e uhepe e. Yt Tupana mi'airoria ei'ywania yt ere tei'o wẽtup ywania pe e Tupana uhepe e.
28 Iuwih eo, “Kwa etei kwaso’ob Jew hai ofafar men ebibasit boro Ufun Sabuw atinanawani bairi tatitayo’ay. Baise God i’obaiyu aitin ayu men orot ta biyan karitanin o gubagub anarouw anao.
29 Mi'i tupono ti ariot meremo ehowawi mesup eimiky'esat ewy e. — Yt naku i areto ei'yat kape yt are'e hin i uikaykay haria pe e. Yt urueko ewy i pytkai ariot ra'yn mehĩ'in mana'in e. Ma'ato kat hamo uikaykay hap yt atikuap hin i te e. Pyno ewehenoi ro kan hamo uikaykay meikowo hap e Peteru surara Kuneriu ywania pe.
29 Imih ayu isou tur kwabiyafar, ayu men erekwahir auman anamih. Ayu kwa abibatiy, aisim ayu isou tur kwaiyafar ana?”
30 Mi'i hawyi Kuneriu tiwesat — Mehĩ Peteru e ga'atpuo re ga'atpo wãtym'i uhehay Tupana wywo meiũpe ui'yat pe turan ara'akasa wẽtup ok miit hesokpe mehit kahato rakat kape e.
30 Cornelius iya’afut eo, “Veya kwafe’en na’atube sawaraka, veya three korok na’atube rabirab au baremaim ayoyoyoban, naniyan meyemeye orot ana faifuw kwes nau’umaim bat eo,
31 Mi'i miit to'e uhepe atipy kaipyi — Kuneriu e Tupana tikuap kahato ra'yn ehay tewawiat hap e. Ta'i Tupana tikuap ta'yn ihaky'e'i rakaria piat ekare'en mõ'ẽ hap mehĩ e.
31 ‘Cornelius, ayoyoban God nowar naatu a siwar sabuw yababan wairafih ibitih imaim ana not kusib.
32 Mi'i pote waku etipo'oro emiit'in tawa Iope kape Tupana emiit Simãu Peteru kat hamo e. Mi'i miit toĩne'en wẽtup ok Simãu y'y wato hy ẽpekiat ieĩne'en hat miat pe mokã'ã hap nug hat yat pe e ti uhepe atipy kaipywiat e.
32 ‘Orot ta kwiyafar en Joppa imaim orot wabin Simon wabin ta Peter i Simon bobaituw kanabihimaim sawar ta ta sakirayan ana bar tor rewanamaim ema’am biyan etit.’
33 Mi'i hawyi meremo worokaykay uruewawi Tupana miky'esat ewy e. Pywo ti rat waku kahato eriot hap mehĩ e. Mi'i pote ti urutuwa'atunug kahato meiũpe mesup ehay kuap hamo mehĩ e. I'ewyte ti uruikuap ta'yn Tupana toĩne'en meiũpe hap e. Mi'i pote ehenoi ro uruepe aikotã som yne yne imiky'esat ewywuat hap e surara Kuneriu Peteru pe.
33 Imih o isa tur saisewat aiyafar, naatu gewasin maiyow o ina itit, naatu aki etei God nanamaim Regah sawar etei eo biyuni nowaramih ama akakaif.”
34 Mi'i hawyi Peteru to'e tehay wo — Mehĩ'in mana'in e mesup ti atikuap sese ra'yn Tupana wuat'i ywania ky'e hat koro toĩne'en hap e. Ta'i toi'atuky'e wuat'i miit'in pãi e. Sa'awy'i uruto Iuteu ywania Tupana miky'e ko'i tukupte'en hap kape yn arewanẽtup e ma'ato koitywy atikuap ta'yn aikotã to'o'ewy'ewy toi'atuky'e wuat'i pusu kuap haria topy'a pe uruky'e hap ok tã ne hap atikuap ta'yn e Peteru surara Kuneriu Itaria ywania pe.
34 Imaibo Peter busuruf binan eo, “Ayu bounabo aso’ob, God men orot babin ta’imon itin yan ebaibimih.
35 Ta'i Tupana tuwehum kahato yne tama kaipywiaria tomohey haria ete. Wakuap nug haria ete tuwehum hap atikuap ta'yn e.
35 Baise orot menan ta ta iyab i tibibiruw naatu abisa gewasin tisisinaf.
36 Mesup ta'yn Tupana tipo'oro ra'yn uru'ywania pe temiit Iesui wuat'i ywania ehakyera'at hanuat e Peteru. Koitywy ti Tupana Mipo'oro topyhu'at aipu'ap Tupana kapiat hat e. Mesup mio tã e Tupana wuat'i pe — Koitywy waku ra'yn eweiõ'ẽ uhowawi katupono Uha'yru Iesui tunug na'yn aiwo'opiat wo'owese hap e. Ta'i mesup ti aiwo'oewaku hap tutunug na'yn e. Sa'awy'ite ti uruepe Isareu ywania pe yn mio tã e ma'ato mesup wuat'i ywania pe mio tã e — Uhemiit Iesui ti atunug na'yn Wuat'i Porekuaria Porekuat no e Tupana wuat'i pusu kuap haria pe e Peteru.
36 Tur God iyafar na Israel biyah titit i etei kwaso’ob, iti tur gewasin i tufuw Jesu Keriso wanawanamaim ema’am. It etei ata Regah.
37 Ta'i eweikuap ta'yn ni yne Iesui tawa Nasare piat ieĩne'en hat etiat e katupono sa'awy'i yne tawa Iuteu kaipywiaria henoi kahato ra'yn heĩne'en i hap ehepe e. Sa'awy'i ahet'ok hat Iuwãu het'ok Iesui. Mi'i hawyi Iesui ha'awynug na'yn topotpap hap uruetama Karireia pe e. Mi'i hap etiat yne eweikuap ta'yn e.
37 Naatu kwaso’ob sawar abisa Judea wanawanan mamatar, John bapataito isan bibinan ufunamaim iti sawar i Galilee imaim busuruf.
38 Mi'i tote sa'awy'i Tupana tum na'yn yne tesaika hap. — En ni Uimi'airo miit'in yne Ehakyera'at hanuat e. Mi'i pote woromoieĩne'en Uipã'ãu Wakuat no e Tupana sa'awy'i Iesui tawa Nasare piat pe e. Mi'i hawyi hewyry kahato urumu'e hamo urumoehãite hamo uruwo'oewaku hamo wakuap yn nug hamo ahiagnia yne atusiu hamo katupono Tupana Pã'ãu Wakuat toĩne'en iwywo uhyt'i'in mana'in e Peteru.
38 Mi’itube Anun Kakafiyinamaim God Jesu Nazareth matuwan tafan eof nowah naatu fair tafan bisuwai i kwaso’ob. Naatu ana bowabow mi’itube run tit bow yawas gewasin sinaf, sabuw iyab afiy hai fairamaim hima’am etei biyawasih auman i kwaso’ob, anayabin God i hairi hima’am.
39 Iesui tawa Nasare kaipywiat kape ti uruta'akasa kahato ra'yn mana'in uhyt'i'in e. Pywo ti Mi'i Miit ehay yne ti uruikuap ta'yn yi Iuteu piaria etama pe tawa Ierusarẽi me hewyry hap upi e. Mi'i tote ti ta'atu'auka sa'ag na'yn aria'yp posak ete Tupana emiit e. Yt naku i kahato ti ta'atunug Uruwy pe e.
39 Sawar abisa Jew hai me yan naatu Jerusalemamaim sisinaf etei i aki a’itah sif arurubon. Naatu onaf afe’enamaim hikubar momorob auman i aki aso’ob.
40 Ma'ato miit'in mi'auka Tupana tomopoĩ'ãm i ra'yn gu'uro pyi pãi e. Ta'i mye'ym e'at toĩne'en gu'uro piat hawyi tuwẽtem i ra'yn Ha'yru e. Ta'i heremo kahato pãi are katupono tuwẽtem gu'uro pyi hawyi ti ipiit sese kape ara'akasa yne uito e Peteru.
40 Baise veya tounu ufunamaim God morobone bora’ah maiye naatu iwa’an tit irerereb sabuw hi’itin.
41 Mi'i Miit Iesui tuwemoherep uruepe e. Uruta'akasa ra'yn urutoria yne imi'airo ko'i sese. Ipiit sa'awy'iwuat ihãite kahato i ra'yn e. Ma'ato ti irania'in yt imohey i haria pe yt tuwemoherep i e. Mi'i pote yt yne i miit'in te'era'akasa Iesui tuwẽtem hawyi ma'ato uruto ipotmu'eria sese uruta'akasa kahato Iesui piit sese kape e. Urutenuk ta'yn iwywo pãi. Urutuwesapo'u ra'yn iwywo toĩne'en i ra'yn hawyi pãi e Peteru.
41 Men sabuw etei hi’itin, baise sabuw iyab God rurubinihiwat, nati i aki iyab morobone mimisir maiye ufunamaim bairi a’aa atomatomawat.
42 Mana'in mehĩ'in mio tã e Tupana ahepe mesup — Koitywy atimopyhu'at Uha'yru wuat'i miit'in eropo'ok hanuat e. Uha'yru ewaku hap yn put'ok'e uwe waku uwe yt e hap enoi uhepiat hamo e. Uha'yru yn waku wuat'i ywania pat'ok pat'ok hamo sio uhemiit sese sio yt e hamo e. Katupono meiũran map haria i'ewyte ihãite rakaria te'eropyhu'at Uha'yru po puo irane uimohey haria sese sio yt hap enoi hamo e Tupana e Peteru. Koitywy Tupana urupo'oro ehowawi mehĩ'in mana'in katupono toikuap teran eipe Tosa'yru mohey haria wo sio yt hap. Mi'i haype Tupana urupo'oro Tosa'yru moherep uruehay wuat hamo ehowawi wẽtup ywania pe e Peteru.
42 Naatu eobaiyuni tur gewasin sabuw etei isah ana binan hai tur ana’owen Jesu i God Rubin sabuw yawayawasih naatu murumurubih baibabatiyih isan.
43 Mi'i pote yne tomohey haria minug sa'ag ko'i toipuruk kuap ta'yn aikotã sa'awy'iwuaria Tupana ehay enoi haria mienoi ewy — Atipo'oro aru Iesui Wuat'i Ywania Ehakyera'at hanuat i'atu'e hap ewy e Kuneriu'in me.
43 Dinab orot etei isan hibinan hio sabuw iyab i wabinamaim hinabitumatum boro hai bowabow kakafih nanotawiyen.”
44 Mio tã e Peteru turan Tupana Pã'ãu Wakuat put'ok'e ra'yn ikuap haria pe.
44 Peter iti na’atube bat eo inan wanawanan Anun Kakafiyin ra’iy sabuw iyab hima tur hinonowar tar gabuwih.
45 Mi'i hawyi ipotmu'eria Peteru wywo hewyry rakaria Iuteu ywania te'eruwanẽtup kahato hawyi — Pywo ti rat Tupana tum na'yn Topã'ãu Wakuat surara Kuneriu ywania pe yt uru'ywania hin i mi'iria pytkai i'atu'e te'eruwanẽtup hawe.
45 Jew baitumatumayah afa Peter bairi Joppa’ane hinan hifofofor men kafaita. God ana usar Anun Kakafiyin Ufun Sabuw auman tafahimaim isuwai re’ere isan.
46 Tupana Pã'ãu Wakuat teke hawyi i'atuehay wẽtup pusu puo. Wẽtup pusu puo ra'yn Tupana Pã'ãu Wakuat kaipyi i'atuehay itotiaria. Mi'i hawyi itotiaria timõtypot kahato ra'yn Tupana.
46 Naatu sabuw menah botabir tur ta ta hio God hibora’ara’ah.
47 Mi'i hawyi Peteru to'e to'ywania Iuteuria pe — Ewei'akasa ro aikotã mesup Tupana tum na'yn Topã'ãu Wakuat Itaria ywania piat hap e aikotã tutum ahepe sa'awy'iwuat hap ewy mehĩ'in mana'in e. Mi'i tupono apo waku wati'atuset'ok mi'iria y'y wo sio yt e Peteru to'ywania pe. Mi'i hawyi — Waku i'atu'e.
47 “Iti sabuw boro yait harewamaim bapataito bain isan na’otanih? Anayabin Anun Kakafiyin it tabaib na’atube i auman hibaika.
48 Mi'i pote Peteru to'e surara Kuneriu'in me — Mesup ta'yn waku woroho'oset'ok Iesui set no uhyt'i'in mana'in e Peteru. Mi'i hawyi toi'atuset'ok Iesui mohey haria. Mi'i hawyi i'atu'e Peteru pe — Eropyhu'at ro meiũpe uruwywo mehĩ mimi i'atu'e. Mi'i hawyi Peteru toĩne'en porap'i itote wẽtup ywania wywo.
48 Basit iuwih Jesu Keriso wabinamaim bapataito hibai, naatu Peter veya bai’ab na’atube bairi ma isan hifefeyan nati’imaim bairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.