1 Coríntios 7

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ha'a­wyte eipe tawa Kurintiu piaria eweipo­'oro uhowawi miwan apo'ei'e hamo sio waku aheha­ry'i sio yt ei'e hap.
1 Boun i kwa fefemaim abisa isan kwakikirum i anao kwananowar. Orot yait tabina’e asir ema’am i gewasin maiyow.
2 Ta'i waku kahato aheha­ry'i ma'ato wẽtup yn waku e. Mi'i hawyi waku watoĩ­ne'en ihary'i kahato rakano he'aito kahato rakano aheĩne'en yne hawe. Mi'i tã ewetunug mote waku kahato eweikup­te'en e. Mi'i tã ewetunug mote yt ehã'ãg kuap i ahiag yt eiwe'eg i hap nug hamo.
2 Baise anayabin baiwa’an kwanekwan ana naniyan i ra’at, imih orot babin iyab tabina’e tema’am mi’itube hitatabin, saise i a’awah bairi’ika hitama.
3 Waku ereket ehary'i sese wywo yn. Waku etum epiit ehary'i pe yn ehary'i piit miky­'esat ok tã. I'ewyte waku etum epiit e'aito pe e'aito piit miky­'esat ewy.
3 Naatu orot ana kok abisa aawan biyanamaim tasinaf tiyasisir na’atube babin ana kok abisa aawan biyanamaim tiyasisir.
4 Waku to'e — Uipiit uheha­ry'i wat yn e. I'ewyte waku to'e — Uipiit uhe'aito wat yn e. Yt naku i to'e — Uipiit yt ewat i pote yt atum i po'og uipiit epe yt naku i to'e e.
4 Babin biyan men i akisin nowanamih, baise orot nowan, na’atube orot biyan men i akisin nowanamih, baise babin nowan, na’atube orot biyan men akisin nakaif, baise babin nakaif, naatu babin biyan men akisin nakaif baise orot nakaif.
5 Yt naku i ihary'i wãi'e ne'i te'aito piat iky'esat turan e. I'ewyte yt naku i wãi'e ne'i ihainia teha­ry'i piat iky'esat turan e. Ma'ato ehehay teran Tupana wywo pote waku eiwo­'o­pohep porap'i tuereto eiwo­'o­pytyk hap ete e. Eiwo­'o­pohep porap'i hawyi waku i ra'yn eiwo­'o­mo­wepit katu­pono ahiag aru ehã'ãg neran haype wẽtup hary­poria wẽtup ihainia ky'esat hap ete e.
5 Imih orot aawan hairi inumih nakokok babin men nakwahir, na’atube babin aawan hairi iumih nakokok orot men nakwahir, baise veya afa hairi hinibasit mar kafai asir hinama, saise nati veya i yoyoban hinitin. Imaibo veya ta naniyah nakokok na’at aawan hairi hina’in saise biyah ana naniyan na’in bainub, asir boro Satan imaim nan narun routobon nitih.
6 Pyno koitywy ahenoi teran uiwa­nẽtup hap ewy ma'ato ahenoi hap yn yt woro­ho­'o­po­'oro hin i uhehay wo are.
6 Iti i ayu au not kwa au’uwi, baise men nati na’atube sinaf isan abiyunimih.
7 Uito areĩne'en yt ihary'i rakat i. Uito Pauru Tupana miky­'esat ewy areĩne'en are. Mi'i hap atipuẽti waku kahato. Mi'i pote atiky­'esat irania'in ui'ewy yt ihary'i i rakat i ewy ta'a­tu­ky­'esat pote. Mi'i tã Tupana tiky­'esat uito wen toĩ irania'in yt ui'ewy hin i katu­pono mi'iria ihary'i kahato rakaria wo Tupana tiky­'esat.
7 Ayu au kok kwa etei mi’itube ayu’ube kwatama, baise orot ta’ita’imon ata usar etei God faramit, orot ta i ana usar ta God itin, na’atube orot ta ibo ana usar ta God itin.
8 Koitywy woro­ho­'o­nãpin neran yt ihary'i rakat i te yt he'aito rakat i te i'ewyte hiwu ko'i. Waku eweikup­te'en eiweran aikotã ui'ewy eweiki­'esat pote are'e. Po'og waku mi'i tã areĩne'en are'e uiwa­nẽtup hawe.
8 Baise kwa tabin ati’at, naatu kwafukwafuriy, katukatuwiy, kwa auman au’uwi, gewasin tabin en asir kwatama, ayu ama’ama’abe.
9 Ma'ato — Atiky­'esat kahato uheha­ry'i uhe'aito ewei'e eipy'a pe pote waku etat ro ewary e'aito emiky­'esat ewy ma'ato Iesui mohey hat yn waku etat e. Po'og waku etat ehary'i e'aito Iesui mohey hat epiit miky­'esat monik hamuat hap upi epiit miky­'esat haty hap mekewat kyt'ok epy'a piat hap kai.
9 Baise a naniyan nakukura’ara’ah na’at, gewasin kwanatabin, anayabin tabin i gewasin, men basit baiwa’an isan itanot dogor wairafabe ta’arah mar etei.
10 Koitywy woro­ho­'o­nãpin he'aito rakaria iwary rakaria yt uito i wen ma'ato Tupana wo'o­nãpin hap ahenoi. Yt eweitoiat tei'o e'aito ehary'i e.
10 Kwa toutabin sabuw obaiyunen tur iti abit, men ayu, baise Regah ana obaiyunen tur, babin men aaw orot inihamiy.
11 Ma'ato eweitoiat pote ereĩne'en o eweran kahato ra'yn yt he'aito i rakano yt ihary i rakano e. Mi'i hawyi etiky­'esat e'aito emi'atoiat pote etat i emi'atoiat. Yt naku i kahato weha­ry'i atoiat hat no eweikup­te'en uhyt'i'in e.
11 Baise babin yait aawan orot nabihamiy na’at, gewasin nati babin men natabin asire nama, naatu nakokok na’at namatabir maiye aawan hairi hitounuw hinama. Naatu orot men aaw inakwahir.
12 Karãpe ehary'i yt Iesui mohey hat wo i toĩne'en ma'ato o yt etoiat ne'i tei'o kat pote eky'esat hap toĩ ikai pote yt etoiat rei'o e. Yt naku i mi'i tã etunug e.
12 Baise kwa afa isa ayu akisu au not iti, men Regah ana not. Orot yait babin men baitumatumayan ebi’awan naatu babin ana kok i orot hairi ma’amih, orot men babin nakwahir.
13 E'aito yt Iesui mohey hat i pytkai yt etoiat tei'o mi'i kat pote eky'esat hap toĩ ikai pote.
13 Naatu babin yait orot men baitumatumayan ebi’awan orot ana kok i babin hairi ma’amih, babin men orot nakwahir.
14 Wato­mohey Iesui hawyi yt naku i watoiat ahe'aito aheha­ry'i sa'a­wy­'iwuat yt Iesui mohey hat i pote. Waku wahẽtup kahato Tupana pe ahe'aito aheha­ry'i ehakye­ra'at hamo katu­pono ahe'aito aheha­ry'i toĩne'en yt pya hin i Tupana kai katu­pono Tupana Pã'ãu eiam kahato aito pote. Waku aiwywo toĩne'en Iesui mohey haria aito pote. Waku watoĩ­ne'en ahe'aito wywo aheha­ry'i wywo katu­pono wahenoi tuereto mi'iria pe Iesui mohey hap i'ewyte aimẽ­py'in ahaki­'yt'in aha'y­ru'in yt pya hin i Tupana ehay aiwẽ pywiat kai. Mi'i pote mi'iria yt pya hin i tomohey hawyi Tosa­'yru moherep haria aito pote.
14 Anayabin orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, na’atube orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, asire natunatuh boro gubagub auman hitama, baise boun natunatuh i hina kakafiyih himatar.
15 Ma'ato ehary'i e'aito etoiat teran kahato yt imohey hat i pote yt he i tuete Iesui mohey epiat hap pote mi'i hawyi pyno waku ewei'e e'aito pe ehary'i pe etoiat teran me — Yt naku i ui'atoiat mimi mana yt atiky'esat i ma'ato ui'atoiat teran mote ui'atoiat ma'ato yt uimiky'esat ewy hin i ere'e o e. Katu­pono yt naku i watu­'uka yn yt aiwo­'o­'ewy i imohey hap ete e. Tupana yt tiky­'esat i aiwu­'uka ahe'aito wywo aheha­ry'i wywo hap ma'ato toiky­'esat kahato aiwo­'o­ky'e aiwo­'o­wese hap yn e.
15 Baise orot baitumatum atin ekokok aawan kwahirinamih, kwaihamiy ekwahir, anayabin hairi hai tabin men hifatum. God ana kok it i tufuwamaim tanama.
16 Waku kahato watoĩ­ne'en aheha­ry'i wywo ahe'aito wywo hap. Ehary'i e'aito yt Iesui mohey hano i pytkai waku ereĩne'en ne o iwywo e. Yt naku i watoiat aheha­ry'i ahe'aito yt Iesui mohey hat i pote. Waku aiwo­'o­wese hap wywo aiwo­'o­ky'e hap wywo watekyi ahe'aito aheha­ry'i Iesui kape imohey hamuat. Pyno waku pe watu­kup­te'en aheha­ry'i ahe'aito wywo paa'ai'e hap wywo pote meiũran ti aru Iesui mohey haria wo te'e­ro­py­hu'at ahehay waku pe hawe. Iesui mohey haria sese watu­kup­te'en pote wati­ky'e kuap aheha­ry'i ahe'aito Iesui kape imohey hamuat. Mi'i hawyi aiwese hap kaipyi ahepiat Iesui kuap hap kaipyi wati­'a­tuekyi kuap aheha­ry'i ahe'aito Iesui mohey hap kape.
16 O babin aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas? Naatu o orot, aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas?
17 Mesup ti koitywy Tupana ai'airo Aika­'iwat emiit sese wo. Waku kahato watoĩ­ne'en. Ma'ato mi'i pytkai aikotã sa'a­wy'i watoĩ­ne'en hap ewy te. Sa'a­wy'i Iuteu ywania aito pote mesup te Iuteu ywania watoĩ­ne'en e. Sa'a­wy'i tapyi'a ywania watoĩ­ne'en i'ewyte mesup te tapy'yia wo watoĩ­ne'en. Sa'a­wy'i watoĩ­ne'en wẽtup ok eropat hano pote wato­mohey Iesui hawyi mi'i hap ewy te topy­hu'at re mesup koitywy heropat hat watoĩ­ne'en ne. Mi'i pote woro­ho­'o­nãpin neran eipe Iesui mohey haria pakup ko'i Tupana mi'airo pakup ko'i. — Eweimohey Iesui hawyi waku eweikup­te'en no aikotã watoĩ­ne'en wati­mohey iesui hap e'at pe ai'airo hap e'at pe hap ewy waku watu­kup­te'en ne.
17 Ef ta’imon i iti, orot babin ta’ita’imon ana yawas abisa Regah bitin na’atube imaim nama. Yawas wantoro’ot mi’itube tama’ama God ea’afit na’atube tanama. Iti i ayu au obaiyunen tur ekaleisia wanawanan areremor i abi’obaiyih.
18 Iuteu ywania ereĩne'en sa'a­wy'i pote ereĩne'en Iuteu ywania te. Yt naku i etoiat e'ywania etimohey Iesui hawyi Tupana ekaykay tuwe­wawiat hawyi. Wẽtup ywania ereĩne'en sa'a­wy'i pote pyno yt naku i ewei'e — Mesup uito Iesui mohey hat pote waku atoiat ui'y­wania i'ewyte i'atueko ko'i yt naku i kahato mio tã wato'e. Tupana aikaykay tuwe­wawiat hawyi waku watoĩ­ne'en aipiit ewy aipotpap hap ewy aikaykay hap e'at pe ewy waku.
18 O yait a’ar mo’on hi’afuw ima’am ana veya God ea’afi, men a fit inibunwa’ir, naatu orot yait ana ar mo’on afuwina’e ma’am ana veya God eafi’af, men ana ar mo’on afuwinamih nanot.
19 Yt naku i watu­we­musin ãpy sokpe tek Iuteuria eko ewy ne'i wati­mohey Iesui hawyi e. Waku watoĩ­ne'en ai'y­wania ewy yn.
19 Anayabin orot ana ar mo’on afu’afuw, o afuwina’e nati i yabin en, baise ana’an gagamin i God ana obaiyunen tur tanabosiyasiyar.
20 Wato­mohey Iesui hawyi waku watoĩ­ne'en ne aimiit kawiano sa'a­wy'i hap e'at kai e. Yt naku i watoiat ahe'yi aipotpap aiko ahe'aito aheha­ry'i wato­mohey hawyi. Waku watoĩ­ne'en ne aikotã Tupana aikaykay hap e'at pe hap ewy. Waku watu­kup­te'en ne aipotpap hap wywo. Miit'in emiit no watoĩ­ne'en pote waku watoĩ­ne'en ne miit'in emiit no te ma'ato po'og waku sa'a­wy'i kai. Yt naku i watoiat aika­'i­waria ahetu­'i­saria aiwy­ria'in ko'i Iesui wato­mohey hawyi.
20 Orot etei mi’itube kwama’am ana veya God ea’afi i na’atube kwanama.
21 Aika­'i­waria yt nakuaria i pytkai waku watoĩ­ne'en i'atu­wywo te i'atue­ropat hamuat. Yt kat i aika­'iwat pote pyno waku watoĩ­ne'en ne aiweran aipotpap nug hap ewywuat ma'ato waku yne miit'in emiit no hat ewy wato­py­hu'at yne miit'in powyro hat no. Aiwe­te­weru hap iwato pote iwato te topy­hu'at wato­mohey hawyi. Waku watikat aiwe­te­weru hap tum yne hamuat. Mi'i hawyi watum yne aiwe­te­weru hap mesu­wa­ro­tiaria pe hawyi Aika­'iwat Atipy piat eropat hano po'og no wato­py­hu'at.
21 O yait bai’akir ana yawasamaim ima’am ana veya God ea’afi, men nati isan iniyababan, baise a veya kebor inabaib na’at nati bai’akir ana fafatumane kurufami kutit.
22 Wuat'i eropat haria wo watoĩ­ne'en Aipo­typot Iesui aikaykay turan mi'i hawyi wuat'i eropat hat no watoĩ­ne'en ne ma'ato waku Iesui eropat hano wato­py­hu'at miit'in eropat hap upi. I'ewyte miit'in akag wo watoĩ­ne'en Iesui aikaykay turan hawyi waku miit'in akag wo re wato­py­hu'at ma'ato waku Iesui eropat hano te wato­py­hu'at miit'in akag aito pytkai.
22 Anayabin orot yait akir ana bowabowamaim ma’am Regah eaf titit, i Regah ana rufamen orot, na’atube orot yait roufamenamaim ma’am Keriso eaf titit, nati orot i Keriso ana akir wairafin.
23 Katu­pono Aikyi'at Iesui Tupana wano. Iwato kahato sa'up tutum aikyi'at temiit'in nuat hamo. Mi'i pote yt naku i wato­py­hu'at yt naku i nug hap eko sa'ag eropat haria wo ne'i e.
23 Kwa i sawar ta baiyan gagaminamaim God tubuni kwatit, imih men kwanan orot ta isan kwani’akiramih.
24 Uiwy­ria'in uheinyt'in yt naku i aheko waku rakat watoiat katu­pono sa'a­wy'i Tupana aikaykay tuwe­wawi turan ai'y­wania eko waku aheko waku i'atu kahato aiminug waku hap ewy. Yt naku i watoiat ai'y­wania eko wati­mohey Iesui hawyi. Mi'i pote waku watoĩ­ne'en ne aheko wakuap nug haria wo Iesui wati­mohey hawyi.
24 Taitu, kwa ta’ita’imon ama mi’itube kwama’am God e’afi kwana baitumatumayah kwamamatar na’atube kwanama.
25 Woro­ho­'o­nãpin neran kurum iwasu ko'i i'ewyte pĩ'ã makuptia ko'i yt he'aito i te rakaria yt iwary i te rakaria. Yt ihary'i rakat i uito pote woro­'o­nãpin Tupana ehay uiwa­nẽtup hawiat ok tã ahenoi.
25 Naatu kwa baibitar biya numih, kwa isa ayu men Regah biyanane tur ta abaimih, baise Regah ana kabeberamaim ayu not iti bitu ana’o i kwanitumatum.
26 Mesuwat e'at pe miit'in aikat kahato ai'auka teran haype Iesui mohey haria aito pote. Niatpo kahato aheĩne'en hap. Mi'i pote are'e uiwa­nẽtup hap. Yt eweiky­'esat i ehary'i eiwary pote waku eweikup­te'en ui'ewy katu­pono irania'in i'atu­py­'ahak kahato ahete ahaty­'i­ha­ty'i kahato hatek takaria ewy iro pote aito. Mi'i pote niatpo kahato aheha­ry'i ahe'aito koitywy.
26 Mar iti boun yawas i fokar, imih ayu anotanot ana gewasin kwa mi’itube kwama’am i na’atube kwanama.
27 Ma'ato — Atiky­'esat kahato uhe'aito uhehary'i ewei'e pote pyno waku ehary'i etat kurum waku e'aito etat pĩ'ã are'e ma'ato yt ewei'e i pote waku yt etikat rei'o e'aito ehary'i hawyi waku uito ewy ereine'en are'e. Ewetat pote yt ewei'atoiat tei'o e'aito ehary'i ho'opot hap e'at pe katu­pono ahatek hap e'at mesup tawa Kurintiu piaria ai'auka teran haype pote.
27 O toutabin na’at men babin kwahirinamih ana ef inanuwet, naatu o tabina’e kuma’am men tabinamih babin inanuwet.
28 Ma'ato epakup te ereĩne'en mote waku etikat ehary'i e'aito Tupana miky­'esat ewy. Ma'ato — Yt atikat teran i wẽtup ok uheha­ry'i sa'a­wy'i wuat uhe'aito sa'a­wy'i wuat uruho­'opot kahato e'at mesup pote ewei'e pote pyno waku pe eweikup­te'en Tupana wanẽtup hawe. Ma'ato etat ehary'i e'aito kurum iwasu makuptia en mote i'ewyte waku pe eweikup­te'en Tupana wanẽtup hawe e. Waku yne are. Mio miit'in ai'auka teran mote niatpo kahato ahe'aito aheha­ry'i watikat. Ma'ato etat pote waku ma'ato niatpo kahato aru etipuẽti eho'opot hap mesup e'at pe turan.
28 Baise inatatabin na’at nati i men bowabow kakafin kusisinaf, naatu babitai tatabin auman i men bowabow kakafin esisinaf, baise kwa iyab kwatatabin yababan boro moumurih maiyow kouh kwanayen, imih tarafafari isan tur iti ao.
29 Uheinyt'in uiwy'ok ko'i yt pya hin i Aika­'iwat aipok hap. Yt watikuap i kat e'at pe hut hap ma'ato tuut irane hap watikuap. Waku wati­ky'e kahato ahe'aito aheha­ry'i ma'ato mi'i pytkai waku po'og watunug Tupana miky­'esat ewy ahe'aito aheha­ry'i miky­'esat ko'i kai. Waku wati­ky'e Tupana koran aikotã Iesui mohey haria yt he'aito i te rakat yt iwary i te rakat ewy.
29 Taitu, abisa ao yabin i iti, mar i na kabom, imih boun it ata veya’amaim orot iyab toutabin tema’am hinimonok Regah isan hinabow.
30 Eiwe'eg wo o eheka­re'en wywo katu­pono yne mesu­wa­rotiat ahekat yt toĩne'en mot'i i. Karãpe watat ipakup takat aheka­re'en hawyi yt naku i wato'e aipy'a pe — Mio uito po'og irania'in kai katu­pono uhekat po'og ikahu irania'in kai yt naku i wato'e. Waku watu­wehum Tupana miium kape wen ma'ato yt naku i wato­mohey nei'o ahekat. Tupana kape yn waku watu­wehum ahekat aipo pe hawyi. Waku watunug Tupana miky­'esat ewy sio imiky­'esat aimi­ky­'esat sio yt sio imiky­'esat aimo­wepit sio yt. Waku watunug imiky­'esat sio watuwak sio yt katu­pono aiwak hap tokosap hawyi po'og aimo­wepit hap toĩne'en.
30 Sabuw iyab terererey, hai itinin men yababanabe hinama’amih, sabuw iyab tibiyasisir hai itinin men yasisirabe hinama’amih. Naatu sabuw iyab guguw wairafih hai itinin i guguw enabe hinama.
31 Yt naku i mesu­wa­rotiat kape yn watu­wa­nẽtup at ka'ap katu­pono tuweityk meremo aimo­wepit hap ahe'aito hap aiwary hap aimi­kyi'at ko'i aheka­re'en ko'i topap topap yne ma'ato aiminug Tupana kapiat toĩne'en mot'i rakat yn waku aiwa­nẽtup hap aimo­wepit hap. Yt tuweityk kuap takat i.
31 Kwa iyab iti tafaram ana sawar moumurih na’in kwabowabow men sawar anot awan nakaratan, anayabin iti tafaram naatu sawar etei boro nan nasawar.
32 Iesui mohey haria yt he'aito rakaria i yt iwary rakaria i te'e­ru­wa­nẽtup at ka'ap ta'a­tu­ka­'iwat Iesui potpap nug hap kape ta'a­tu­ka­'iwat mowepit hap kape yn. Waku mi'iria ewy watoĩ­ne'en po'og po'og mesuwe.
32 Ayu akokok kwa etei yababan fatumi kwama’am kwanarufami kwanatit. Orot tabina’e ema’am ana not etei Regah ana bowabow isan ebitin, ekokok nabow Regah niyasisir.
33 Ma'ato iwary rakat tuwe­mo­wepit hap kape yn tuwa­nẽtup to'yat tomi'u tesokpe hap kape yn tuwa­nẽtup hawyi.
33 Baise toutabin orot i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan niyasisir.
34 Karãpe tuwa­nẽtup teran Tupana potpap kape turan toĩne'en typy iwanẽtup hap Tupana mowepit hap i'ewyte teha­ry'i mowepit hap. Yt he'aito rakat i yt iwary rakat i Iesui mohey hat Toka­'iwat potpap hap kape yn tuwa­nẽtup. Toiky­'esat topiit Tupana wanuat yn. Toiky­'esat aiwa­nẽtup Tupana kapiat hap yn i'ewyte Tupana Pã'ãu miky­'esat yn toiky­'esat. Ma'ato he'aito kahato rakat iwary kahato rakat tuwa­nẽtup aikotã aikotã aru atimo­wepit uhe'aito uiwary to'e hap kape yn tuwa­nẽtup tomi'u kape to'yat kape tomẽ­pyt'in kape at ka'ap hap ewy tuwa­nẽtup.
34 Imih i ana not kusib ef rou’ab himatar, ef ta’imon nati na’atube, babin tabina’e ema’am o babitai biyan numin, ana not tutufin etei i Regah ana bowabow akisin isan enotanot. Baise toutabin babin i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan orot niyasisir.
35 Po'og waku ahe'aito kahato aheha­ry'i kahato hap. Woro­ho­'o­nãpin neran eipo­wyro hamo. Atiky­'esat kahato watunug Tupana miky­'esat ewy hap po'og torania miky­'esat nug hap kai. Mi'i pote mi'i hap ete sio ereĩne'en e'aito sio yt rakano sio ereĩne'en iwary rakano sio yt rakano atiky­'esat eipe atipy piat eropat haria sese yt kat i eipyhyp Aipo­typot potpap nug hap ete haria wo.
35 Ayu iti ao anayabin akokok kwa anibais, i men ao’ofafari, baise akokok ef gewasin kwasinaf a yabow Regah isan i wan kwanayai kwanabow.
36 Pyno mesup woro­ho­'o­nãpin neran eipe. Ehaytuwy hary­poria ihainia kawiat eiwo­'o­ky­'esat pote waku etat ehary'i wo e'aito wo. Ma'ato — Aho'opot kahato mesup yt kat i ai'yat i yt kat i aiko i yt kat i aimi'u ewei'e eiwo­'ope pote — Waku po'og yt wato­'o­kyi'at i te katu­pono ho'opot hap e'at mesup katu­pono aito Iesui mohey haria pote miit'in miky­ry'i haria wo wato­py­hu'at. Pyno waku watoĩ­ne'en yt iwary i rakano yt he'aito rakano i mesup waku ewei'e eiwo­'ope. Mi'i hawyi waku eweikup­te'en yt iwary i rakat ewy yt he'aito i rakat ewy. Meiũran ma'ato eiwo­'o­kyi'at teran mote pyno waku eiwo­'o­kyi'at eiwo­'o­ko­ka'at e Tupana. Mi'i hawyi waku eweikup­te'en he'aito iwary rakano Iesui mohey haria eipe pote.
36 Monok babitai hairi hai rum hio, naatu monok naniyan i ekukura’ara’ah babitai isan naatu kwamur auman i erara’at ekokok natabin, karam hinatabin men bowabow kakafin.
37 Pyno — Yt karãpe i uheha­ry'i e hat yt toiky­'esat i pote waku yt iwary i topy­hu'at e. Mi'i hat yt i'aparap i Tupana pe katu­pono toi'akit kuap topiit miky­'esat.
37 Baise orot yait i taiyuwin ana notamaim tabin men ekokok men yait na’okikin, i karam taiyuwin ana naniyan imurub ema’am karam tabina’e nama, iti orot i ef gewasin esisinaf.
38 Waku aheha­ry'i ahe'aito. Waku watu­wehum Tupana pe ahe'aito aheha­ry'i miium hap ete. I'ewyte yt kat i ahe'aito pote yt kat i aheha­ry'i pote mi'i hap i'ewyte waku watu­wehum Tupana pe katu­pono uito ewy eweikup­te'en mote. Uiwa­nẽtup hawe po'og waku uito ewy katu­pono wahe­wyry kahato Tupana ehay moherep hamo. Uito ti Pauru.
38 Imih orot yait etatabin i gewasin, baise orot yait tabina’e ema’am i gewasin anababatun.
39 Mana'in uhyt'i'in waku e'aito ehary'i wẽtup ok kahato yn iku'uro hap kape e. Ma'ato iku'uro hawyi yt uwe wano i ra'yn ereĩne'en neran mote waku ma'ato etiky­'esat ipakup hawyi waku etat wẽtup ok emiky­'esat Iesui mohey hat yt he'aito rakat i ewywuat Iesui mohey hat yn waku yt iwary rakat i yt he'aito rakat i waku etat e.
39 Orot yawasin ema’am ana veya babin i aawan biyanamaim hifatum ema’am, baise orot emomorob ana veya babin i orot biyanamaim hirufam tit, orot ta i ana kokomaim boro ni’awan, baise nati orot i Regah ana kou’ayomaim ema’am ni’awan.
40 Ma'ato uiwa­nẽtup hawe waku po'og mana'in hiwu wo eweikup­te'en eweiky­'esat pote. Tupana Pã'ãu tuwa­nẽtup i'ewyte uiwa­nẽtup hap ewy hap yt atikuap i ma'ato mio tã are'e uiwa­nẽtup hawyi Tupana yt to'e i waku hiwu tukup­te'en hiwu wo yt e i te atikuap teran pytkai. Pyno uito ti eimu'e hat Pauru.
40 Baise anotanot tabina’e tama’am na’at i boro tiyasisir gagamin maiyow. Ayu anotanot ayu auman God Anunin targabuwu ama’am.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.