1 Coríntios 7

Onanto eto kakle fɔfɔ; Sɛkpɛle (LIP) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nya ɛyɛ lǝ kukue ko bɛwɔni bítǝ mɛ eto etiki ǝsuǝǝ, nlɛ mi bɔtɛyi minkǝ lǝ osani utsyuǝ si nkpǝ nya waanla nkǝ weefi kusiǝ, bete biǝ utsyue nnya kukɔnɔ.
1 Boun i kwa fefemaim abisa isan kwakikirum i anao kwananowar. Orot yait tabina’e asir ema’am i gewasin maiyow.
2 Fɛɛ se sɛsɔnɔdidi lɛbɔ esoo, ele bǝ osani saa fi kusiǝ. Nya usio saa tsya lǝ usiǝ kusǝ.
2 Baise anayabin baiwa’an kwanekwan ana naniyan i ra’at, imih orot babin iyab tabina’e tema’am mi’itube hitatabin, saise i a’awah bairi’ika hitama.
3 Yanle bǝ osani ni nkǝ wǝǝmbɔkɔ okla ku wǝ usiǝ. Nko ke yanle bǝ usio ni nkǝ wǝǝmbutsyǝ wǝ usǝ okla.
3 Naatu orot ana kok abisa aawan biyanamaim tasinaf tiyasisir na’atube babin ana kok abisa aawan biyanamaim tiyasisir.
4 Itsyise usio saa eto ǝsuǝ eni wǝ fate eto ale. Bomu iyifo wǝ usǝ tsya eto ale. Nko ke ini bǝ osani eto ǝsuǝ tsya eni wǝ fate eto ale. Bomu wǝ usiǝ tsya eto ale ini.
4 Babin biyan men i akisin nowanamih, baise orot nowan, na’atube orot biyan men i akisin nowanamih, baise babin nowan, na’atube orot biyan men akisin nakaif, baise babin nakaif, naatu babin biyan men akisin nakaif baise orot nakaif.
5 Lǝ mǝ nti eto ɔni aala nkǝ weesu wǝ utsyuǝ ɔflɔɔ, ele bǝ wǝ unuǝfǝ tɔnɔ utǝ wǝ enso bǝǝ, lǝ iyifo mǝ inuǝ bamǝ eto ketsyue ketsyuǝ ɛtɔnsǝ bǝ lǝ kusu kutsyuǝ ǝsuǝ itǝ lefe kliminti, fe itǝ olatoto seka esoo, fɛ yembutǝ kusu nɛ. Nya lǝ nnya kamaa, ele bǝ besinkli bǝsiǝ nkpǝ fe kase bísiǝ kɔ. Lǝ biyifo nkoo, biembudufǝ lǝ Obonsam eto bulǝ saa ǝsuǝ.
5 Imih orot aawan hairi inumih nakokok babin men nakwahir, na’atube babin aawan hairi iumih nakokok orot men nakwahir, baise veya afa hairi hinibasit mar kafai asir hinama, saise nati veya i yoyoban hinitin. Imaibo veya ta naniyah nakokok na’at aawan hairi hina’in saise biyah ana naniyan na’in bainub, asir boro Satan imaim nan narun routobon nitih.
6 Nyamfo menyifo kɔfi minlɛ mi butǝ. Bomu nsusu butsyuǝ ete minlɛ mi butǝ.
6 Iti i ayu au not kwa au’uwi, baise men nati na’atube sinaf isan abiyunimih.
7 Lǝ sitintii, nta nla miǝ utsyuǝ saa siǝ fe kase minsi. Fɛɛ utsyuǝ saa ku wǝ ditǝsa nǝ Onanto dítǝ wǝ. Utidi saa ku wǝ lele nǝ bǝtǝ wǝ.
7 Ayu au kok kwa etei mi’itube ayu’ube kwatama, baise orot ta’ita’imon ata usar etei God faramit, orot ta i ana usar ta God itin, na’atube orot ta ibo ana usar ta God itin.
8 Mɔmɔɔ, itǝ mba lemfi tɔ bǝsiǝ nye lensi tɔ bǝsǝ ku bakɔbǝsiǝ nye bakɔsee, nlɛ mi bɔtɛyi minkǝ lǝ bisiǝ kusiǝ memfimemfi, kusǝ mǝnsiǝmǝnsiǝ fe kase minsii, ɛlɛkɛ itǝ mi eso.
8 Baise kwa tabin ati’at, naatu kwafukwafuriy, katukatuwiy, kwa auman au’uwi, gewasin tabin en asir kwatama, ayu ama’ama’abe.
9 Fɛɛ lǝ biǝmbofo mi ǝsuǝ ola bɔlɛ kǝsiǝ lǝ asa nnya lookpe mi bulǝ ǝsuǝ esoo, biofo bǝsiǝ bufi nye besǝ busiǝ. Itsyise lǝ eyifo nkoo, ɛlɛkɛ itǝ utsyu ǝmǝ eso bǝ okayɛ katsyilama kedi sɛsɔnɔ ukafe.
9 Baise a naniyan nakukura’ara’ah na’at, gewasin kwanatabin, anayabin tabin i gewasin, men basit baiwa’an isan itanot dogor wairafabe ta’arah mar etei.
10 Nya mi bǝsǝ ku bǝsiǝ, kɔfi ko minlɛ mi bokpe mfo eni mɔ kole. Bomu, Boanto Onanto nlɛ mi ko bokpe. Nnya ni bǝ kusiǝ manni kusǝ.
10 Kwa toutabin sabuw obaiyunen tur iti abit, men ayu, baise Regah ana obaiyunen tur, babin men aaw orot inihamiy.
11 Fɛɛ lǝ ɔ́ni wǝ ǝsuǝǝ, ele bǝ wǝ mate siǝ nye wǝ ku wǝ usǝ sinkli bǝsiǝ. Nya yanle bǝ osani tsya ni wǝ usiǝ.
11 Baise babin yait aawan orot nabihamiy na’at, gewasin nati babin men natabin asire nama, naatu nakokok na’at namatabir maiye aawan hairi hitounuw hinama. Naatu orot men aaw inakwahir.
12 Nya mi bafɛfɛɛ, nlɛ mi nyamfo bɔtɛyi, fɛɛ inni Bonamute eto kɔfi. Lǝ mi mba lefo bɛnɔ fi kusia ko dímamfo ɔnɔ nya usio ǝmǝ lɛtɔnɔ nkǝ bǝǝsiǝ fe usǝ ku usiǝǝ, osani ǝmǝ manni wǝ.
12 Baise kwa afa isa ayu akisu au not iti, men Regah ana not. Orot yait babin men baitumatumayan ebi’awan naatu babin ana kok i orot hairi ma’amih, orot men babin nakwahir.
13 Nko ke lǝ usio wǝ léfo ɔ́nɔ utsyuǝ si kusǝ ko dímamfo ɔ́nɔ nya osani ǝmǝ lɛnɔ kasɔ nkǝ bǝǝsiǝ fe usǝ ku usiǝ, yanle bǝ usio ǝmǝ du lǝ osani ǝmǝ eto diyo.
13 Naatu babin yait orot men baitumatumayan ebi’awan orot ana kok i babin hairi ma’amih, babin men orot nakwahir.
14 Itsyise osani wǝ dímamfo ɔ́nɔ ǝmǝǝ, Onanto ebuyifo wǝ kɛnkɛ ɛyɛ lǝ usio wǝ léfo ɔnɔ ǝmǝ eso. Nya nko ke ini bǝ Onanto ebuyifo usio wǝ dímamfo ɔ́nɔ tsya kɛnkɛ lǝ wǝ usǝ wǝ léfo ɔ́nɔ eso. Lenni nkoo, mǝ bebi embuyifo kɛnkɛ. Fɛɛ fe kase intee, Onanto eeyifo bebi bamǝ kɛnkɛ.
14 Anayabin orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, na’atube orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, asire natunatuh boro gubagub auman hitama, baise boun natunatuh i hina kakafiyih himatar.
15 Fɛɛ lǝ utidi wǝ ni mamfokanɔnyǝ aala nkǝ wanyani nwǝ ni ofokanɔnyǝǝ, kusu kpe itǝ nko faa. Nya lǝ kusu komfo eto oklee ǝsuǝ, usio nye osani wǝ ni ofokanɔnyǝǝ, kpe kusu weeyifo lesa nǝ kee ola. Onanto ákpadi bo nkǝ bubǝ busiǝ nkpǝ lǝ diyuǝ ǝsuǝ.
15 Baise orot baitumatum atin ekokok aawan kwahirinamih, kwaihamiy ekwahir, anayabin hairi hai tabin men hifatum. God ana kok it i tufuwamaim tanama.
16 Nyaso fǝ usio wǝ ni ofokanɔnyǝ, lǝ ǝsiǝ ku fǝ usǝ nkoo, etsyuǝ nǝ ebulǝkǝ wǝ etsyiko lǝ lebua eto nkpǝ ǝsuǝ. Nko ke ini bǝ lǝ fǝ ofokanɔsani tsya ku fǝ usiǝ ǝsiǝ nkoo, etsyuǝ nǝ ebulǝkǝ wǝ etsyiko lǝ lebua eto nkpǝ ǝsuǝ.
16 O babin aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas? Naatu o orot, aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas?
17 Lesa nǝ maate lǝ bafokanɔfɔ eto etsyukpa kenke nti, ni bǝnkǝ lǝ utsyuǝ saa lǝ usu sɛtɔ lǝ usiǝ nkpǝ lǝ kusu ko Bonamute dítǝ wǝ ɛyɛ lǝ kase unsi lǝ lefe nǝ Onanto lékpadi wǝ ǝsuǝ.
17 Ef ta’imon i iti, orot babin ta’ita’imon ana yawas abisa Regah bitin na’atube imaim nama. Yawas wantoro’ot mi’itube tama’ama God ea’afit na’atube tanama. Iti i ayu au obaiyunen tur ekaleisia wanawanan areremor i abi’obaiyih.
18 Lǝ ála lelo fɛ Onanto lékpadi fǝǝ, nyalɛ sukosɛ nko. Nya lǝ ámanla tɔ lelo fɛ Onanto lékpadi fǝ, mantɛyi tsya fǝ esi esu ala lelo.
18 O yait a’ar mo’on hi’afuw ima’am ana veya God ea’afi, men a fit inibunwa’ir, naatu orot yait ana ar mo’on afuwina’e ma’am ana veya God eafi’af, men ana ar mo’on afuwinamih nanot.
19 Itsyise lǝ ála lelo nye ámanla leloo, nyamfo menyifo kulesa. Bomu nnya lefe ni kase ele bǝ boola lesa nǝ Onanto léte bo nkǝ buyifo, nnya ni lesa nǝ lefe nɛ.
19 Anayabin orot ana ar mo’on afu’afuw, o afuwina’e nati i yabin en, baise ana’an gagamin i God ana obaiyunen tur tanabosiyasiyar.
20 Nyaso siǝ nkpǝ lǝ ditsyǝbi nǝ ǝsuǝ fakɛ fɛ Onanto lékpadi fǝ.
20 Orot etei mi’itube kwama’am ana veya God ea’afi i na’atube kwanama.
21 Lǝ utidi bamba eto opanyǝ feni fɛ Onanto lékpadi fǝǝ, nyamfo mǝnlǝ fǝ kon. Fɛɛ lǝ ayɛ lǝ kusu ko ǝsuǝ fɔɔyɛ ayɛ utidi bamba eto opanyǝ budi nya lǝ ǝlǝkǝ fǝ ǝsuǝ, yɛ lǝ kusu komǝ ǝsuǝ.
21 O yait bai’akir ana yawasamaim ima’am ana veya God ea’afi, men nati isan iniyababan, baise a veya kebor inabaib na’at nati bai’akir ana fafatumane kurufami kutit.
22 Lǝ ndomunyǝ feni fɛ Bonamute lékpadi fǝǝ, eyifo Bonamute eto nwǝ nsi lǝ wǝ ǝsuǝ ǝsuǝ. Nya lǝ eyifo nwǝ nsi lǝ fǝ esuǝ ǝsuǝ fɛ Bonamute lékpadi fǝǝ, afiani Bonamute ndomunyǝ.
22 Anayabin orot yait akir ana bowabowamaim ma’am Regah eaf titit, i Regah ana rufamen orot, na’atube orot yait roufamenamaim ma’am Keriso eaf titit, nati orot i Keriso ana akir wairafin.
23 Onanto áfo nya kayo kpǝ lǝ fǝ disi. Nyaso mensiyifo fǝ ǝsuǝ ndomunyǝ ǝtǝ utidi bamba saa.
23 Kwa i sawar ta baiyan gagaminamaim God tubuni kwatit, imih men kwanan orot ta isan kwani’akiramih.
24 Mɔ bayimi, mi nti eto utsyuǝ saa yifo lɔni ku Onanto lǝ utidi wǝ fedi ǝsuǝ fɛ bákpadi fǝ.
24 Taitu, kwa ta’ita’imon ama mi’itube kwama’am God e’afi kwana baitumatumayah kwamamatar na’atube kwanama.
25 Mɔmɔɔ, itsyi lǝ nnya bɛtɔ itsyi lǝ mba lensitɔ bǝsǝ ǝsuǝǝ, mámfo kɔfi saa itsyi lǝ Bonamute ɔflɔ. Fɛɛ se Bonamute dínyǝ mɛ kaminsǝ nya únyǝ mɛ nwǝ dińyǝ utǝ esoo, nnyǝ mɔ nsusu lǝ nnya ǝsuǝ.
25 Naatu kwa baibitar biya numih, kwa isa ayu men Regah biyanane tur ta abaimih, baise Regah ana kabeberamaim ayu not iti bitu ana’o i kwanitumatum.
26 Lǝ utidi ebu obe nya unyǝ kase asa nlɛ ale bɔkɛ lǝ lefe nǝmfo ǝsuǝǝ, nnyǝ miǝ ɛlɛkɛ itǝ bǝ osani siǝ nko lǝ ɔyɛ kusiǝ bufi.
26 Mar iti boun yawas i fokar, imih ayu anotanot ana gewasin kwa mi’itube kwama’am i na’atube kwanama.
27 Nya lǝ éfi kusiǝǝ, mantɛyi fǝ aani wǝ. Nya lǝ émemfi tɔ kusiǝ, mantɛyi fǝ eesu abɛbɛ usio lǝ efi.
27 O toutabin na’at men babin kwahirinamih ana ef inanuwet, naatu o tabina’e kuma’am men tabinamih babin inanuwet.
28 Fɛɛ lǝ ébufi kusiǝ, émenyifo kabua. Nya lǝ usio wǝ dímǝnsiǝ tɔ kusǝ esu usiǝ kusǝǝ, wényifo kabua saa. Fɛɛ nla minkǝ lǝ nlǝkǝ mi ntsyiko lǝ bulǝ bo leetu usǝ ku usiǝ lǝ nkpǝ bomfo ǝsuǝ.
28 Baise inatatabin na’at nati i men bowabow kakafin kusisinaf, naatu babitai tatabin auman i men bowabow kakafin esisinaf, baise kwa iyab kwatatabin yababan boro moumurih maiyow kouh kwanayen, imih tarafafari isan tur iti ao.
29 Mɔ bayimi, lesa nǝ minlɛ mi bɔtɛyi ni bǝnkǝ, lefe nǝ díbu mensi kulǝ. Nya idu mɔmɔ ɛntɔɔ, ele bǝ mimba mfi bǝsiǝ, siǝ nkpǝ fe bimfi bǝsiǝ.
29 Taitu, abisa ao yabin i iti, mar i na kabom, imih boun it ata veya’amaim orot iyab toutabin tema’am hinimonok Regah isan hinabow.
30 Nya betidi ba bulǝ nlɛ butuu, beyifo fe bulǝ saa anlɛ mǝ butu. Nya mba lǝǝnyǝ disuǝyuǝ, beyifo fe banlɛ disuǝyuǝ bunyǝ. Nya betidi ba laaya asaa, beyifo fe asa nnya baaya kenke eni mǝ kosate eto ale.
30 Sabuw iyab terererey, hai itinin men yababanabe hinama’amih, sabuw iyab tibiyasisir hai itinin men yasisirabe hinama’amih. Naatu sabuw iyab guguw wairafih hai itinin i guguw enabe hinama.
31 Nya mba difi kawunsiǝ kamfo eto bikǝ bɔbɛbɛ betsyi lǝ disii, bemfi mǝ ǝnǝmi bǝtǝkǝ lǝ asa nyamfó ǝsuǝ. Itsyise fe kase boǝnyǝ kawunsiǝ kamfo eto bikǝ mɔmɔɔ, inni nko biubǝ bitsyǝ lǝ lefe kliminti nǝ luubǝ kama.
31 Kwa iyab iti tafaram ana sawar moumurih na’in kwabowabow men sawar anot awan nakaratan, anayabin iti tafaram naatu sawar etei boro nan nasawar.
32 Nla miǝ bilǝkǝ mi nsusu bitsyiko lǝ lesa saa ǝsuǝ. Itsyise osani wǝ lemfi kusiǝǝ, eefi wǝ nsusu kǝtǝkǝ lǝ Bonamute eto keyifo ǝsuǝ nya woakpe nkɛale keyifo lesa nǝ lɔɔkɛ Bonamute ɔkɔɛ.
32 Ayu akokok kwa etei yababan fatumi kwama’am kwanarufami kwanatit. Orot tabina’e ema’am ana not etei Regah ana bowabow isan ebitin, ekokok nabow Regah niyasisir.
33 Fɛɛ osani wǝ mfi kusiǝǝ, wǝ nsusu ǝtǝkǝ lǝ kawunsiǝ kamfo eto asa ǝsuǝ. Itsyise woala nkǝ woeyifo asa nnya lɔɔkɛ wǝ usiǝ ɔkɔɛ.
33 Baise toutabin orot i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan niyasisir.
34 Nko ini nɛ, bǝ okpe lǝ asakpa ǝnuǝ eto nti, lekpa nǝmfo ku nǝnse, ditsyuǝ saa lɛ wǝ bunǝ. Nya usio wǝ lensi kusǝ nye kebitɛ, eefi wǝ lefe kǝtǝkǝ lǝ Bonamute eto keyifo ǝsuǝ. Itsyise woala nkǝ woefi wǝ ǝsuǝ kenke ku lɛwɔnɔ utǝ wǝ. Nya usio wǝ nsi kusǝ, wǝ nsusu ǝǝtǝkǝ lǝ kawunsiǝ eto asa ǝsuǝ, itsyise woala nkǝ woeyifo asa nnya lɔɔkɛ wǝ usǝ ɔkɔɛ.
34 Imih i ana not kusib ef rou’ab himatar, ef ta’imon nati na’atube, babin tabina’e ema’am o babitai biyan numin, ana not tutufin etei i Regah ana bowabow akisin isan enotanot. Baise toutabin babin i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan orot niyasisir.
35 Nla miǝ lǝ nwunsǝko mi. Nyamfo eso meedi mi etiki lǝ asa nyamfo ǝsuǝ nɛ. Inni kɔfi saa mimfi minlɛ mi bokpe. Bomu nla miǝ lǝ bisiǝ nkpǝ lǝ kusu sɛɛ ǝsuǝ. Nya biofo mi ǝsuǝ kenke bufi kǝtǝ lǝ Bonamute hã kenke ku mi ketu kenke.
35 Ayu iti ao anayabin akokok kwa anibais, i men ao’ofafari, baise akokok ef gewasin kwasinaf a yabow Regah isan i wan kwanayai kwanabow.
36 Nya lǝ osani átɔ usio disi nkǝ weefii, nya únyǝ nkǝ bembofo busiǝ kpo eyo lefe nǝ beebuu, boofo bǝtsyuǝ bokpa. Nyamfo menyifo lebua.
36 Monok babitai hairi hai rum hio, naatu monok naniyan i ekukura’ara’ah babitai isan naatu kwamur auman i erara’at ekokok natabin, karam hinatabin men bowabow kakafin.
37 Fɛ osani wǝ difi nsusu kekleke nkǝ weembufi tɔ usio ǝmǝ fɛ woofo busiǝ sɛkɛ, woofo ko bɔyɛ bokpa etɔ. Osani ǝmfo tsya éyifo ɛlɛkɛ.
37 Baise orot yait i taiyuwin ana notamaim tabin men ekokok men yait na’okikin, i karam taiyuwin ana naniyan imurub ema’am karam tabina’e nama, iti orot i ef gewasin esisinaf.
38 Nyaso, osani wǝ dífi kusiǝǝ, eyifo ɛlɛkɛ. Fɛɛ nwǝ ǝmǝ dímemfi kusiǝ mfó. Wǝ ale alɛkɛ eso nwǝ.
38 Imih orot yait etatabin i gewasin, baise orot yait tabina’e ema’am i gewasin anababatun.
39 Usio wǝ díkesiǝ kusǝǝ, umbǝ kusu unsi wǝǝsiǝ kusǝ bamba lǝ lefǝ nǝ w'usǝ nsi nsi nkpǝ. Nya lǝ usǝ ǝmǝ ǝkpǝ, nya fɛ woofo kusǝ bamba ko woala busiǝko nɛ. Fɛɛ ele bǝ osani ǝmǝ yifo nwǝ lefo ɔnɔ.
39 Orot yawasin ema’am ana veya babin i aawan biyanamaim hifatum ema’am, baise orot emomorob ana veya babin i orot biyanamaim hirufam tit, orot ta i ana kokomaim boro ni’awan, baise nati orot i Regah ana kou’ayomaim ema’am ni’awan.
40 Nya lǝ nnya ete woofo busiǝ kusǝ mǝnsiǝ, eni weebunyǝ disuǝyuǝ enso nko. Nko mǝ mɔ nsusu nlɛ mɛ bɔtɛyi nɛ, nya mfo nnɔ miǝ iyifo Onanto eto Lɛwɔnɔ eto lelabi tsya.
40 Baise anotanot tabina’e tama’am na’at i boro tiyasisir gagamin maiyow. Ayu anotanot ayu auman God Anunin targabuwu ama’am.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.