1 Coríntios 10
U ak' Testamento tu kuyob'al (IXLNNT) vs AAI
1 As aꞌ ni valeꞌ, vitzꞌin vatzik, uvaꞌ yeꞌ la sotz sekꞌuꞌl tiꞌ uvaꞌ kat ibꞌan unqꞌa qꞌesla bꞌaalaeꞌ naꞌytzan, tan nikat ixaan veꞌt jaqꞌ u suutzꞌeꞌ. As kajayil chit kat pal tu u mar taꞌn u Tiixheꞌ.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 As unvatzul kuxh veꞌt unqꞌa tenameꞌ tukꞌ u Moisés kat ibꞌana, tan eela kuxh stukꞌ uvaꞌ kat kuꞌ unqꞌa tenameꞌ xeꞌ u aꞌeꞌ, tul uvaꞌ kat ijaj tibꞌ u mar. As kat pal veꞌt unqꞌa tenameꞌ sxoꞌl. As atik u suutzꞌeꞌ stiibꞌa.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 As kajayil chit unqꞌa tenameꞌ kat echbꞌun u maná uveꞌ kat taqꞌ kuꞌ tzan u Tiixheꞌ tu almikaꞌ.
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 As kajayil chit unqꞌa tenameꞌ kat ukꞌan u aꞌeꞌ uvaꞌ kat el chꞌuꞌl tu u sivaneꞌ taꞌn u Tiixheꞌ, tan xekelik veꞌt u Cristo tiꞌ u tenameꞌ. As ech veꞌt tatin u Cristo sxoꞌl echeꞌ tatin u sivaneꞌ uvaꞌ kat el chꞌuꞌl u aꞌeꞌ stuul.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 As kꞌuxh ech kat ibꞌan unqꞌa tenameꞌ, as nimal unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ yeꞌl u Tiixheꞌ kat chiibꞌ stiꞌ. Estiꞌeꞌ uvaꞌ yeꞌ saach unqꞌa tenameꞌ kat palebꞌen u kꞌaxkꞌoeꞌ tu u tzuukin txꞌavaꞌeꞌ. As kat kam veꞌteꞌ.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 As jankꞌal unqꞌa veeꞌ uvaꞌ kat ibꞌan unqꞌa qꞌesla kubꞌaaleꞌ as kꞌuchuvatzeꞌ nibꞌan kan sukuvatz, aqꞌal uvaꞌ yeꞌ la qitzꞌa kubꞌanat unqꞌa vaꞌlexheꞌ echeꞌ uveꞌ kat ibꞌan unqꞌa tenameꞌ naꞌytzan.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 As etoksak iqꞌii unqꞌa tzeꞌ tiixheꞌ echeꞌ uveꞌ kat ibꞌan unqꞌa tenameꞌ naꞌytzan, tan ech ni tal u yoleꞌ uvaꞌ tzꞌibꞌamal kan:
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 As yeꞌ la kuyansa qibꞌ sukuvatzaj echeꞌ uveꞌ kat ibꞌan unjoltu unqꞌa tenameꞌ, tan kat iyansa tibꞌ unqꞌa najeꞌ tukꞌ unqꞌa ixojeꞌ. As tu kuxh umaꞌl qꞌii as vinaj oxvaꞌl mil (23,000) unqꞌa tenameꞌ uvaꞌ kat kam taꞌn u Tiixheꞌ.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 As yeꞌ la uch qulsat iviꞌ u Kubꞌaal Tiixheꞌ echeꞌ uveꞌ kat ibꞌan unjoltu unqꞌa tenameꞌ naꞌytzan, tan kat kam veꞌteꞌ taꞌn unqꞌa txꞌiꞌlatxooeꞌ.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 As yeꞌ la etal u vaꞌlexhla yol tiꞌ u Tiixheꞌ echeꞌ uvaꞌ kat ibꞌan unjoltu unqꞌa tenameꞌ naꞌytzan, tan kat ul veꞌt umaꞌl u ángel tiꞌ iyatzꞌat veꞌteꞌ.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 As jankꞌal unqꞌa veeꞌ uvaꞌ kat ibꞌan unqꞌa qꞌesla kubꞌaaleꞌ naꞌytzan, as kꞌuchuvatzeꞌ kat ibꞌan kan sukuvatz, tan tzꞌibꞌamal kan tiꞌ ibꞌeyal sqe jankꞌal oꞌ uvaꞌ nik ilon vibꞌaꞌnil u Jesucristo.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Estiꞌeꞌ ni val sete, as echabꞌataj chit ekꞌujbꞌaꞌt etibꞌ jankꞌal ex uvaꞌ ni alon uvaꞌ yeꞌ la ebꞌaneꞌ echeꞌ uveꞌ kat ibꞌan unqꞌa qꞌesla kubꞌaaleꞌ, as la chit etil jeꞌ etibꞌ tiꞌ uvaꞌ yeꞌ la paavin ex.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Tan jankꞌal uveꞌ ni tul setiꞌ tiꞌ uvaꞌ la paavin ex staꞌn, as echeꞌ unqꞌa veeꞌ ni tul tiꞌ unjoltu unqꞌa tenameꞌ tiꞌ uvaꞌ la paavini. Pet kꞌujlebꞌal kꞌuꞌleꞌ u Tiixheꞌ. Tan tul uvaꞌ la ul u vaꞌlexheꞌ setiꞌ uvaꞌ la aqꞌon kuꞌ ex tu paav as yeꞌ la olebꞌ ex stiꞌ nenacheꞌ. As Aakeꞌ la lochon ex tiꞌ etel vatz u paaveꞌ, aqꞌal uvaꞌ yeꞌ la olebꞌ u paaveꞌ setiꞌ.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Estiꞌeꞌ ni val sete, vitzꞌin vatzik, uvaꞌ xoꞌn ex sve. Eteesataj etibꞌ kꞌatz unqꞌa tzeꞌ tiixheꞌ.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 As ni val unqꞌa yoleꞌ sete uvaꞌ jankꞌal ex uvaꞌ at etxumbꞌal. As etitzꞌataj jeꞌ etibꞌ tiꞌ u yoleꞌ uveꞌ ni val sete.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 As kꞌuchu vatzeꞌ nibꞌan u vino echeꞌ u bꞌaꞌneꞌ uveꞌ ni tal u Tiixheꞌ sqe. As ech u vino echeꞌ vikajal u Cristoeꞌ, tan aꞌ vikajal Aakeꞌ ni bꞌanon uvaꞌ vatzul veꞌt oꞌ sukuvatzaj. As ni qaqꞌ veꞌt taꞌntiixh te u Tiixheꞌ stiꞌ. As u paaneꞌ uvaꞌ kat kujatx sukuxoꞌl, as kꞌuchu vatzeꞌ nibꞌaneꞌ echeꞌ uvaꞌ kat ibꞌan vichiꞌol Aakeꞌ tul kat kꞌaxbꞌisali. Estiꞌeꞌ uvaꞌ unvatzul veꞌt oꞌ sukuvatzaj.
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 As umaꞌl kuxh u paaneꞌ nu kujatx sukuxoꞌl. As umaꞌl kuxh veꞌt qatin kꞌatz u Cristo, kꞌuxh nimaleen kuxaaneꞌ, tan umaꞌl kuxh veꞌt u paaneꞌ nu kutxꞌaꞌeꞌ.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 As qitzꞌataj setukꞌ kam uvaꞌ nibꞌan unqꞌa tiaal Israel, tan unvatzul chit itxumbꞌal unqꞌa uxhchileꞌ svatzaj tul uvaꞌ ni techbꞌul unbꞌiil vichibꞌil unqꞌa txooeꞌ uveꞌ maꞌt ikameꞌ vatz u atinbꞌaleꞌ uvaꞌ niyatzꞌpukat unqꞌa txooeꞌ.
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 As jit aꞌ ni valeꞌ uvaꞌ at iyakꞌil unqꞌa ichibꞌil unqꞌa txooeꞌ uvaꞌ ni toksal vatz umaj tzeꞌ tiixh. As jit aꞌ ni valeꞌ uvaꞌ Tiixh unqꞌa tzeꞌ tiixheꞌ.
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 As jankꞌal unqꞌa veeꞌ ni toksal vatz unqꞌa tzeꞌ tiixheꞌ taꞌn unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ yeꞌ ootzin tetz u Tiixheꞌ, as aꞌ unqꞌa subꞌuleꞌ ninima. As jit u Tiixheꞌ ninima. As la val sete uvaꞌ yeꞌ nunsaꞌ uvaꞌ la ikꞌul tibꞌ vetxumbꞌaleꞌ tukꞌ unqꞌa subꞌuleꞌ.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 As yeꞌ la uchi uvaꞌ la etukꞌa u vino uveꞌ at tu u koopa tiꞌ toksal iqꞌii u Kubꞌaal Jesús, as tul la etukꞌa u vino uvaꞌ at tu umaꞌt u koopa tiꞌ toksal iqꞌii unqꞌa subꞌuleꞌ. As yeꞌ la uchi uvaꞌ la txꞌaꞌn ex viꞌ u meexha tiꞌ toksal iqꞌii u Kubꞌaal Jesús, as tul la txꞌaꞌn ex viꞌ umaꞌt meexha tiꞌ toksal iqꞌii unqꞌa subꞌuleꞌ.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 ¿Pet moj aꞌ netaleꞌ uvaꞌ la qulsa iviꞌ u Kubꞌaal Jesús, tul la kunima unqꞌa subꞌuleꞌ? ¿As la kol olebꞌ oꞌ qꞌa tiꞌ kukolat qibꞌ vatz Aak?
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 As ech ni tal u yol ileꞌ: «Kam uvaꞌ ni tal qaama uvaꞌ la kubꞌaneꞌ, as la uch kubꞌanataꞌ,» tiꞌk u yoleꞌ. As ati uvaꞌ jit u bꞌaꞌneꞌ la taqꞌ sqe. As kꞌuxh ech ni tal u yoleꞌ. Pet jit kajayil la lochon oꞌ tiꞌ iyakꞌin u kutxumbꞌaleꞌ tiꞌ u qatineꞌ kꞌatz u Tiixheꞌ.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Estiꞌeꞌ ni val sete uvaꞌ jit kuxh u qetzeꞌ la qitzꞌa, pet la kuchuk txumbꞌal tiꞌ kubꞌanat bꞌaꞌnil te unqꞌa tenameꞌ.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 As u chibꞌeꞌ uvaꞌ nikꞌayileꞌ tu unqꞌa kꞌayibꞌ chibꞌeꞌ as la uch etechbꞌutaꞌ. As yeꞌxhkam la etitzꞌa stiꞌ. Pet eloqꞌtaj. As etechbꞌutaj,
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 tan ech ni tal umaꞌt u yol ileꞌ:
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Asoj la tal umaj uxhchil uvaꞌ yeꞌ ni niman u Tiixheꞌ uvaꞌ la bꞌen ex txꞌaꞌon tikabꞌal, as kam u echbꞌubꞌaleꞌ la taqꞌ sete as etechbꞌutaj skajayil. As yeꞌxhkam la etitzꞌa stiꞌ.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 Pet asoj la alpu sete uvaꞌ: «Kat oksal u echbꞌubꞌaleꞌ vatz u tzeꞌ tiixheꞌ,» chaj chꞌelel ex, as yeꞌ la etechbꞌu aqꞌal uvaꞌ yeꞌ la eyansa itxumbꞌal unqꞌa uxhchileꞌ uveꞌ kat ilon u vaꞌlexheꞌ, kꞌuxh ootzimal setaꞌn uvaꞌ tetz u Kubꞌaal Tiixheꞌ u vatz txꞌavaꞌeꞌ skajayil tukꞌ unqꞌa echbꞌubꞌaleꞌ.
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 As tiꞌ u uxhchileꞌ uvaꞌ kat alon u yoleꞌ ni valkat u yoleꞌ sete, aqꞌal uvaꞌ yeꞌ la yan etxumbꞌal. Pet kamal la etal jeꞌ sete uvaꞌ: «¿Kam qꞌi uveꞌ nibꞌanchu kusuuchil tiꞌ vitxumbꞌal umaꞌt u uxhchileꞌ?» kamal chaj ex la etaleꞌ.
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 As: «Ni qaqꞌ veꞌt taꞌntiixheꞌ te u Tiixheꞌ tiꞌ u echbꞌubꞌaleꞌ. ¿As kam qꞌi uvaꞌ la kuxh iyol veꞌt oꞌ umaj uxhchil tiꞌ qechbꞌut u echbꞌubꞌaleꞌ uvaꞌ kat qaqꞌ taꞌntiixh te u Tiixheꞌ stiꞌ?» chaj ex la etaleꞌ.
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Pet la val sete, tan kam uvaꞌ la etechbꞌu moj kam uvaꞌ la etukꞌa as moj kam umaꞌtoj la ebꞌaneꞌ, as ebꞌantaj skajayil tiꞌ etoksat iqꞌii u Tiixheꞌ.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 As yeꞌl umaj txumbꞌal la ebꞌaneꞌ uvaꞌ la yansan itxumbꞌal unqꞌa tiaal Israel tukꞌ unqꞌa jit tiaal Israel as tukꞌ unqꞌa qitzꞌin qatzikeꞌ uvaꞌ itenam Tiixh.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 As echeꞌ uveꞌ nunbꞌaneꞌ, tan nunyaꞌlu vibꞌ tiꞌ uvaꞌ la chiibꞌ veꞌt unqꞌa tenameꞌ skajayil tiꞌ unqꞌa txumbꞌaleꞌ uvaꞌ nunbꞌaneꞌ. As jit kuxh vuntxumbꞌaleꞌ ni voksa. Pet nunchuk txumbꞌal tiꞌ unbꞌanat u bꞌaꞌneꞌ te unqꞌa tenameꞌ skajayil, tiꞌ uvaꞌ la eesal unqꞌa uxhchil vatz vipaaveꞌ.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.