Mateus 9
Buki Kimaasabaina (GVS) vs AAI
1 Tuwo Yeisu mana tovatotowanayao|lemma="Tovatotówana" oga goi sisowoyamna sisaidámana sina toinina ina kasa goi sivaiu sisou.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Go topem tayamo liyaliyaka goi iimasisi, e boda sikavale sime Yeisu yaina. Sime go, Yeisu idi numisa igite, tuwo topemyana ilatuwoko idigo kana,
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 Go Yaubada ina Katukeda ana tovatulukwanayao maniyedi sikaaiyaka taudiva sibobóbwara kadi,
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Go idi nuwonuwanayana kina Yeisu bogina iyagoi, tuwo idigo kana,
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 Moitamo. Gobe ava livala ikakapu ame tauyana alatuwoko? Kagu, “Kom im goyo ana nuwotao bogina kubabane”, gea kagu, “Kutāoya, kuketōiya”? Nako ikakapu?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 E itoboine koyagoi Tomalatomota mana lovina poyapoya goi tomota idi goyo inuwootaoidi.’
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 Tuwo moitamo itáoya, ina ina kasa.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 E amo guinuwayana boda sigite, madi matoita wowooinina Yaubada ina togaga ana káeyana sikamoitamoe unana tomota togaga iivinidi.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Yeisu amo dadavayana ikalave, iketoiya inonoina go, yau Madiu da Roma adi takisi ana togogo igitegu, takisi ana kaba gogo goi aatusobu apaaisewa. Tuwo Yeisu ilatuwokoigu idigo kana,
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Niga Yeisu mana tovatotowanayao taiyao sima guna vada goi áika manuna. Amoko goi takisi ana togogoyao be ituli ta toogoyoidi badabadaidi sima Tauyana mana tovatotowanayao yau taiyao kakáika.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 E kakakáika go, kidi Parisi amoko goi sikaaiyaka kai ina tovatotowanayao sigitema silatuwokoima sidigo kadi,
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 Go Tauyana inovedi, e idigo kana,
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 E Yaubada ina livala ame kogitedōko bei koyagoi kaga ana yagoina. Livalayana kana,
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 E Iyoni ina tovatotowanayao sima Yeisu silumadade sidigo kadi,
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Go kina Yeisu idigo kana,
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 E livalakaibala tayamo vatulukwana bogo be vatulukwana vau manudi avatulukoimi bei koyagoi. Ame nakae: Geya vatau tayaamo boboda vau ikabi, ana kwama bogo taaporaina goi igilumipatuko. Ame moitamo. Bobodayana bei ikatumásina, e kwama bogoyana itaisa go, ina taisayana bei gagaina.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Aiyuwoina geya itoboinedeta oine vau takabi, opo bogo goi tasaligogo, govila bei oine vauyana ana togaga pasina opo itapao, e oineyana idau besobeso be nakae opoyana igoyo. Go sem oine vau takabi, opo vau goi tasiwoi, e bei oine maa opoina dedevidi.’
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Nava amo livalayadi ilatuuwokoidi go, tayamo Diyuu idi kaba tugúguna ana tolovina ima Yeisu matana goi aena ivatugúyala idigo kana,
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Tuwo moitamo Yeisu itáoya kai ina tovatotowanayao taiyao tolovinayana kasabokuliye.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Kanonoina go, tayamo vavina ima. Vavinayana tala yawou aiyuwo goi ikaikaina idaudau go, nava idaudau. E tauyana ivalabelabena Yeisu mlina goi ibisibala ana kwama kikina ibisikone.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Ina nuwonúwana kana,
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 E kina go Yeisuyana itugavila, vavinayana igite, idigo kana,
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Yeisu ivataoduwe tolovinayana ina vada goi isiu tomota igitedi kokopi siiuwedi be nakae boda simgemge sitaitáiya,
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 tuwo idigo kana,
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 E tutayana ivalilivedi ikavava, isiu ina vabodaupa goi gomanayana nimana iyoisi, e ikaitáoe.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Tuwo ame valayana boda sisanunui ina amo dadavayana ana madabokina goi tomota sinove.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Yeisu itáoya, amo dadavayana ikalave inonoina go, tokebo adi taiyuwo sima Yeisu sisakurikuriye. Idi sakurikuriyana goi siiduduwo kadi,
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 E Yeisu vada goi isiu go, tokeboyadi nakae sisiu sima Tauyana yaina. Tuwo ilatuwokoidi idigo kana,
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 E tuwo matadi ibisikonedi go, idigo kana,
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 Tuwo matadi sikatupailala go, Yeisu ikatumatalidokoidi idigo kana,
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 E kidi korotoyadi sisowóduwo go, Yeisu ina livala geya sikabikaoneyeta, go sem sina amo dadavayana ana madabokina goi valena sisanunui.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 E Yeisu kai taiyao bego kasowóduwo kana go, tomota maniyedi matabuwodi koroto tayamo maena dimoni ikiigavile sime Tauyana yaina. Sime, Yeisu igite, dimoniyana ivatapiye isiya.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 E ivatapiye ikavava, korotoyana itoboine ibobwara dókana. Ago boda sigite, sikainaopa kadi,
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 E kidi go Parisiyadi sikaaiyaka sidigo kadi,
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Yeisu kai taiyao katáoya, asa liliudi giyaidi be gagaidi goi kavanibiníbita. Kavanibiníbita go, Tauyana Diyuu idi kaba tugúguna tamo tamo goi ivaatulúkwana be nakae Yaubada ina kalibúbuna Valena Dedevina itaalavaite bego tomota itoboinedi sisiu. Aiyuwoina tomota ituli ta vísiya siyooisidi be nakae tokatówana liliudi ikidedeevinedi.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Ego boda iigitedi, geya adi tovaitamo sinuwokubukubu; tauyadi sipi geya adi tomatakavatamo nakae, tauna inuwokapisiyedi.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 E tuwo kai ina tovatotowanayao yaima goi idigo kana,
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Tauna toni tánuwo yaina goi kokawanōi bego topaisewa ietunedi sima sidibayoya.’
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.