Romanos 11

Diosichi Pila (COFNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 ¿Junni niyaque patin? Diosi israelítalaca wenteca jotonan, ¿amana yalaca telaquepoca jun? Te, Diosi israelítalaca telaquepotunue. Lanan israelita jotonan quepoitiyoe. Matu to Abrahanchi alica joto, Benjaminchi alica bolon israelita tsachi joyoe.
1 Ayu kwa abibatiyi: Kwanotanot Israel sabuw God kwahirih? Aiyabin! Ayu i Israel orot, Abraham ana rara’ane atufuw naatu au durun i Benjamin.
2 Numari mate Diosi israelítalaca yachi jolajoe tica joto, amananan yalaca telaquepotunue.
2 God ana sabuw marasika nowanamih rurubinih men kwahirihimih. Buk wanawanan efan ta’amaim Elijah Israel sabuw isah gam God iu kwanotanot?
3 Miya Diosi, israelítala nuchi mantate paminlaca totelaquinue tinutie. Nube rocainun postoca jera yucapiyarilaquinue tinutie. Nube penenaminla talari lasiri puchuiyoe. Junni lacanan totechi latinae tinutie.
3 “Regah ifefeyan eo, “Regah a dinab orot etei hirouw himorob sawar, naatu a sibor hai gemogem i etei hikwayam hihururuw hire, ayu akisu’umo kutatabuw ama’am. Naatu boun i tesisinaftobon ayu hinarabu ana morobomih.”
4 Junni Diosi Elíabe manpacaca mantenhilaide! Itsanque panue: Te, nu mancari itoe tinutie. Siete mili israelítalaca cuidaiyoe tinutie laberi penenalarasa. Yalari Baal tinun diosi moldechi cale natiya telenhilaitunue tinutie.
4 Baise God Elijah iya’afut eo, “Ayu au bai’ufununayah sabuw etei seven thousand iyab Baal men hikwakwafir i tema’am.”
5 Junni Elías nenanun matenan amana matenan jun tsanquenan jochunae. Duque israelítala Crístoca quereilaitusanan, weyan weyanlari quereiminla joyoe. Diosi chiquilaca laquirato wentenue quereiminla isa.
5 Ef i nati ta’imon boun emamatar. Sabuw matanta’amo iyab God ana manaw ana kabeberamaim rurubinih i tema’am.
6 Junni chiquilaca laquichiri wentenue. Chiquilaca sen jonun tenchi wentetunue. Sen jonun tenchi wenteca jomanpari, Diosi chiquilaca laquirato wenteca itono jomin jonhoe.
6 I ana roubinen i manaw kabeber tafanamaim bat esisinaf. Men sabuw hai bowabowamaim. Anayabin God ana roubinen sabuw hai bowabowamaim na’itin narurubiniyih na’at, nati manaw kabeber i yabin en.
7 ¿Junni niyan tintsan jun? Israelítala Diosibe sen jochique tenfelainatonan podeilaitunue. Mannan Diosi wenteca junlari podeilainue. Uyanlacari merátuchi timin tenca suwanue.
7 Ana itinin nati isan, Israel sabuw abisa isan hinot hinunuwet men hitita’urimih, baise sabuw matan ta God rurubinihiwat hinunuwih hitita’ur. Sabuw turin God ea’afih tainih gogor naatu dogoroh fokar.
8 Junlacanan Diosichi Pilabi chuteca joe. Itsanque chuteca joe:
8 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
9 Junni David man postote Diosichi Pilabi ya seiton tsachilaca itsanque pila chutenue:
9 Naatu David eo na’atube,
10 Caca itonla cuwenta inola joeque chuteca joe.
10 Matah kubofafar, saise men hinanuw,
11 ¿Junni niyan inun? ¿Israelítala Diosibe mancayailaituchun yaca telaquepolaquin? Te, mancayailaichunae. Itsanque joe: Israelítala Diosica telaquepolaquinan, Diosinan yalaca moorari purato, israelita itonlaca se larichunae. Israelita itonlaca se larichunae yape israelítala junca quirato yalanan se lono tenca calaquisa.
11 Abibatiy maiye. Israel sabuw ah rusukun hire’er boro na’atuka hina’in? En anababatun! Baise boro hinamisir maiye. Anayabin i hai ra’iyemaim ef botawiy yawas gewasin na Ufun Sabuw hibai, isan imih Israel sabuw isah tibibobowen.
12 Junni israelita Diosica telaqueponan, uyanlachi tenchi duque se patinue yalari se lonola joeque. Israelítala seiton quilaquinan, uyanlachi duque se patinue. Tsan josanan, israelítala Diosibe jera mancayailainari, nantanancari fe se patichunae.
12 Jew sabuw hai kakafihimaim baigegewasin gagamin tit tafaram etei ebaib. Naatu i ayubih ana kasiyomaim Ufun Sabuw baigegewasin gagamin na’in suware tebaib. Imih Israel sabuw moumurih na’in hinarur ana veya baigegewasin i boro gagamin na’in hinab.
13 Amana nula israelita itonlabe cuenta quinayoe. Diosi lachi mantá cuwato, israelita itonlaca fécari micarisa mantaquee. Jun tenchi nulaca duque seque micarino muquee
13 Boun i kwa Ufun Sabuw isa ao. Ayu iti na’atube kwa Ufun Sabuw a tur abarayan ana ma’am, ayu iti bowabow wanawananamaim boro anasinaftobon anabow gewas.
14 israelítalanan manca manca se lolaisa. Yala tenhilaichunae la israelita jotonan israelita itonlaca fécari micarinaeque. Junni junca tenhito, pansile yalanan manca manca se lono munaralarachunae.
14 Saise imaim anotanot au sabuw Jew hita’it ra’ahu hinanugigir ibo hinan yawas hinab.
15 Israelítala Diosica telaqueponan, israelita itonlachi tenchi se patinue Diosibe cayailainan. Junni israelítalanan Diosibe mancayailainari, fécari se patichunae. Puyaca junla mansonhilaichunae.
15 Anayabin Jew sabuw kouh God hibitinimaim, tafaram wanawanan sabuw God ana rakit hima’am botabirih hina bairi hitounuw. Imih God sabuw bairi tibitounuw ana veya, ana itinin i sabuw murumurubih bow na yawas ebitih maiye na’atube.
16 Junni israelítalanan Diosichi tsachilanan cajolajoe. Itsanque joe: Jana bibu man piti sen jonari, manca bibu jera sen jochunae. Jana chide pele telenle Diosichi jonari, alinan Diosichi jochunae. Junni matu to israelítala Diosichi jominla jonari, yalachi alicalanan Diosichinan jolajochunae.
16 Rafiy kafuf imasib reban sibor kuyayara’ah, kafuf tutufin etei i kakafiyin matar, naatu ai wairoron turin God ana sibor inabitin na’at, famefamen auman i nowan himatar.
17 Junni chide peleca manan tenca calaquede! Israelítala mantimini tsachi tanun sen olibo tinun chide pele cuwenta jolajoyoe. Israelita itonlari jelen olibo pele cuwenta jolajoe. Junni tsachi tanun olibo pele ali poreereto, nulaca junbi tulannue. Junni nulari tsachi tanun olibo pelebi pealimentailainae.
17 Kwa Ufun Sabuw a’itinin i kutor olive famefamen na’atube. Baise hi’afuw umatanum olive famenamaim hituwituw hikuboubunih hiyen, imih boun kwa i Jew sabuw hai yasisir turin kwabai kwabiyasisir.
18 Tsan jotonan, poreereca junlaca fe sen jolajoyoe titulajona! Fe sen jolajoyoe tino tenca catori, junni mantenhilaide! Sen pele nulabe alimentaitumin joe; nula sen pelebe alimentaiminla joe.
18 Isan imih sabuw nati ai famehibe hi’afuw hire’ere men kwananuw furuwih kwani’o’orotomih. Anayabin kwa i ai famefamen, naatu ai famen ana fair i ai anane ana fair ebaib.
19 Nula mantimini itsanlatichunae: Chiquilaca sen pelebi tulachun weyan alica poreerenue tilatichunae.
19 Kwa boro iti na’atube kwanao, “Ai famen hi’afuw hisaroun, imih ayu boro i ana efanin anab hinitutuwu.”
20 — ausente —
20 Nati i turobe. Nati sabuw ai famehibe hi’afuw hibisaroun, anayabin men hitumatum, kwa i kwaitumatum imih kwana hai efan kwabai. Baise nati isan men kwanio’oro’ot.
21 — ausente —
21 Anayabin Jew sabuw i ai famen anababatun men yawananih, baise e’afuw isaroun, imih kwa auman boro men nayawanan nihamiy kwanama’amih.
22 Tenca calaquede! Diosi duque laquiratonan, casticanan quimin joe. Yaca telaquepoto, quereituchi timinlaca quirato casticaquimin joe. Nula quereimin jonunca quirato laquiramin joe. Junni nulanan yaca telaquepolaquituna! Tsannari, nulacanan manporeerechunae.
22 Imih God ana kabeber naatu ana yaso’ar hairi kwana’itin. Sabuw iyab kakafin sinafuyah God nati sabuw isah i yan esoso’ar, baise kwa isa i ekakabeber. Naatu i ana kabeberamaim kwanama’am na’at i mar etei ana gewasin kwanama. Baise men imaim kwanama’am kwa i boro na’afuw nabosairi kwanatit.
23 Yalanan quereituto nenanunca mantelaquepoto, manquereilainari, Diosi yalacanan mantulano podeichunae. Jun sen chide pelebi mantulachunae.
23 Sabuw nati hinamatabir maiye hinabusuruf God hinabitumitum, boro nabow hai efanamaim naya. Anayabin God ana fair ema’am karam boro nasinaf.
24 Nula jelen ali cuwenta jominlacari tsachi tanun chide pelebi tulanue. Junni tsanca jotori, ¿sen ali cuwenta jominlaca yalachi tsa chidebi mantulano jotuchinan?
24 Kwa Ufun Sabuw, kwa i kaiyar olive famen na’atube kwama’am hi’afuw kwana umatanum olive famenamih hitutuwi. Naatu Jew sabuw i umatanum olive na’atube. Isan imih God karam ai famefamen anababatun hitagagagir ti’inu’in boro nabow nitutuwen maiye.
25 Acola, soquila, nulabe man fiquinan pano muquee yape junca mirato fe sen joyoe tilatitusa. Itsanque joe: Weyan israelítalari merátumin tenca jolajochunae israelita itonla Diosibe jera cayaino fecári.
25 Ayu akokok iti tur ana kirikirifot i kwanaso’ob gewas, saise men kwa akis not wairafih kwanarouw kwana’omih. Israel sabuw afa dogoroh i fokar, imih boro nati na’atube hinama nanan Ufun Sabuw runamih hio ana fofonin hinan hinarun.
26 Junnunbi jerale israelítala se lolaichunae. Diosichi Pilabi yalaca pato itsanque chuteca joe:
26 Ef iti na’atube namatar saise Israel sabuw etei boro niyawasih, Buk Atamaninamaim iti na’atube eo.
27 Diosi tsanque trato queyanae tinueque chuteca joe yalachi jutsaca piyarino mate.
27 “Naatu
28 — ausente —
28 Israel sabuw hina God ana rakit na’atube himatar, saise Tur Gewasin kwa Ufun Sabuw isa tan. Baise Israel i God ana rourubinen sabuw, imih God ebiyabuwih anayabin uwahinah oro’orot wabih gagamin.
29 — ausente —
29 God men kafa’imo siwar bitih umahimaim bosair naatu ana sabuw rurubinih isah nuhin burumih.
30 Nula casaleri merátumin jominlanue. Junni israelítala merátuminla jonan, Diosi nulaca laquirato ayudainue.
30 Baise kwa Ufun Sabuw marasika God fanan kwasair, baise boun ana kabeber i’obaiyi kwa’i’itin, anayabin Israel sabuw fanan hisair.
31 Junni yalanan jun tsanquenan patilaichunae. Diosi nulaca laquirato ayudainan, yalari Diosica merátuchi timinla joe. Junni inale Diosi nulaca laquiranun cuwentanan, ya israelítalacanan laquirato ayudaichunae.
31 Naatu ef i ta’imon, kabeber nati kwakwabaib i boun Jews sabuw auman God i’obaiyih ti’i’itin.
32 Tsanque Diosi jeralelaca culpa quito, merátuminla joe tica joe tsanquenan jeralelaca laquirato ayudaichun.
32 Anayabin sabuw etei hibifanasair isan God ibasit hifanasair, saise hai fanasairane etei’imak takabibirih.
33 Diosiri ura jera miramin joe. Yari niyaque tenca cananunca, o niyan quinanunca tsachilari miino podeilaituchunae.
33 Yowe! abifofofor men kafaita,
34 Diosichi Pilabi junca itsanque chuteca joe:
34 O yait Regah ana not iso’ob?
35 Monantiya yachi ticatiya cuwano podeituchunaeque chuteca joe yape Diosi mancuwano josa.
35 O yait God a sawar itin,
36 Diosiri titiya jera quinue. Ya itomanpari, tinantiya itono jomin jonhoe. Titiya jerale yachi tenchisiri joe. Numasitiya yaca duque se tino jochunae. Tsanque joe.
36 Anayabin sawar tutufin etei hai an i God,

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.