Lucas 11

Plang (BLR) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 A kueˊ ti seunyi, Yesuˊ Eun buih hk'oˊ munˊ ti duihˊ. Hawcˊ hk'oˊ Eun munˊ naˊ, tapaeˊ ti peue naˊ eun ingˊ mhaingˊ Eun, “Cawoˊ, guil ye ri hk'oˊ munˊ seunˊ Yoˊhan guil eun tapaeˊ ri naˊ ce yeut.”
1 Veya ta Jesu efan ta’amaim ma yoyoban inan, ana yoyoban sasawar ufunamaim ana bai’ufununayah orot ta natit eo, “Regah, kwi’obaiyi ana yoyoban, John ana bai’ufununayah bi’obaiyih na’atube.”
2 Eun lahˊ a ri ce, “Yam hk'oˊ peˊ munˊ naˊ, hk'oˊ a yeuhkiˊ reuˊ,
2 Jesu iuwih eo, “Yoyobanamih iti na’atube kwanayoyoban.
3 Tuilˊ kuˊ hk'a loˊ ye naˊ ri ye keuyuit.
3 Mar etei ana fofonin ai bay initi.
4 Ploeˊ mapˊ ye naˊ,
4 Ai bowabow kakafih kunotawiyen,
5 Hawcˊ koˊ, Eun lahˊ a ri ce, “Uˊhpama ri, hk'aˊnaee peˊ ri ti ri peue eun kueˊ aˊmawo ti peue. Eun heulˊ lahˊ a ri heun yam nuikˊ ka naˊ, ‘Aˊmawo, hk'oˊ mi tuilˊ uiˊ keucan hkawomunˊ loeˊ meulˊ.
5 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “O yait a of auman boro fainaiwan itan itafefeyan itao, “Au of akokok rafiy fafar tounu inibaisu,
6 Kopti aˊmawo uiˊ naˊ eoˊ eun ri eun caw ri rot ri uiˊ naˊ, uiˊ unˊ kueˊ kuˊ kaw tuilˊ eun hk'a saecˊ ti ceu.’
6 anayabin ayu au of ta bai’esegamih inan na au bar tit naatu ayu auru bay en, imih o isa abifefeyan inibaisu.’
7 Aˊmawo utˊ nang nya naˊ eun topˊ a, ‘Pawlaee suksak uiˊ. Sot uiˊ leuvaˊ ri hawcˊ. Konˊ nyom uiˊ naˊ itˊ ce maeeˊ uiˊ vang itˊ hawcˊ. Uiˊ kaw unˊ cang kuhˊ tuilˊ mi isˊ keunhawˊ.’
7 Naatu a of bar wanawanan boro na’afatit nao, ‘Men akokok au in ini’afiy, etawan i atufatan, naatu ayu natunatu bairi i a’inu’in, imih men karam boro ana misir bay anit.’
8 Kaw Uiˊ lahˊ a ri peˊ, eun saecˊ unˊ kuhˊ tuilˊ hkawomunˊ kopti meuh eun aˊmawo eun naˊ, daecti kopti aˊmawo eun naˊ saeˊcaeeˊ eun hk'oˊ ri naˊ, eun kaw kuhˊ tuilˊ kuˊ loˊ eun aˊmawo ri naˊ.
8 Naatu kwanotanot nati orot boro namisir ana of bay nitin? Ai, boro namisir ana of bay nitin, baise a tur ao’owen orot namisir ana of bay nabitin i men i ana of imih bay ebitin, baise anayabin, nati orot i ana fefeyanamaim ana of ihahar imih misir bay itin.
9 Kop awnˊ na kaw Uiˊ lahˊ a ri peˊ, ‘Hk'oˊ reuˊ, kaw peˊ pun. Sok reuˊ, kaw peˊ nyu. Kloh leuvaˊ naˊ reuˊ, a kaw dahˊ pun peˊ.
9 Imih a tur ao’owen. Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatitau’ur, inarukikitar etawan boro nabotawiy.
10 Kopti peue hk'oˊ naˊ ce ku peue kaw ce pun. Peue sok naˊ ce ku peue kaw ce nyu. Peue kloh leuvaˊ naˊ ce ku peue a kaw dahˊ pun ce yeut.’
10 Anayabin Orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur; naatu orot yait erurukikitar etawan boro nabotawiy.
11 Hk'aˊnaee peˊ ri kuˊ meuh aˊkuiingˊ naˊ, konˊ peˊ naˊ eun lawn hk'oˊ kaˊ koˊ, kaw peˊ tuilˊ seueuengˊ ri heun aw?”
11 Kwa kek tamahinah natunat siyamih hitarererey na’at boro siy efanin kok kwatitih hita’an?
12 Aˊkoˊ eun lawn hk'oˊ keutawmˊ koˊ, kaw peˊ tuilˊ keutamˊtimˊ ri heun aw?
12 O mamu foufunamih hitarererey na’at boro kafukafus kwatitih hita’an?
13 Peˊ saecˊ naˊ meuh peue rai koˊ, peˊ yawng ri tuilˊ kuˊ chakˊ naˊ ri konˊ ri naˊ ce yeut. Lheuˊ awnˊ na, Kuiingˊ peˊ Cawoˊ utˊ nang kuingˊ pang maoˊ naˊ Eun jaen kaw tuilˊ Citˊ seungaˊ chakˊ ri peue hk'oˊ naˊ ce ku peue ri.
13 Kwa kek tamahinah, kwa i sawar kakafih moumurih maiyow kwasisinaf, baise natunat isah boro men nuhi naburumih, abisa isan hikokok tibiyababan boro kwanab kwanan kwanitih. Imih kwanaso’ob, Tamat maramaim baitinin isan i igewasin kwanekwan, imih sabuw iyab Anun Kakafiyin isan tefefefeyan boro nitih!”
14 Yesuˊ buih ra Eun ri tec seucaˊ ngaˊ naˊ. Yam seucaˊ naˊ puc a ri lih naˊ, peue unˊ cang leukahˊ awnˊ eun tang cang leukahˊ. Peue heunˊ naˊ ce amˊ.
14 Jesu demon awan bey nun tit; naatu demon bihir tit orot bihamiy ana veya’amaim orot busuruf tur eo, sabuw hai tur sawar hifofofor men kafaita.
15 Daecti ngonˊ ce lahˊ, “Peue awnˊ, cu Eun tiˊca ka cawoˊ seucaˊ Beˊelˊsebuˊ naˊ Eun ra ri tec seucaˊ naˊ.”
15 Baise sabuw afa hio, “Nati i demon hai ukwarin wabin Beelzebul ana fair itin imih enununih.”
16 Peue seubu naˊ ce sumˊ long ri nawk Eun. Ce hk'oˊ Eun yeuh hetˊ keuting lih neum kuingˊ pang maoˊ naˊ.
16 Naatu sabuw afa hikok i marane ina’inan ta tiwa’an hita’itin, imih hikubibiruw.
17 Yesuˊ Eun yawng kuˊ kuit ce naˊ, Eun lahˊ a ri ce, “Kuingˊ ces ri puri meun ku kuingˊ naˊ a kaw lulaic. Nyahk'ulˊ ces ri puri naˊ a kaw gluh.
17 Baise abisa hinotanot Jesu so’ob naatu iuwih, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow, hai fair boro hina gurus, na’atube orot aawan natunatun aawat bairi hinakusib hinabiyow boro hinama kakaf.
18 Seucaˊ naˊ a lawn ces ri puri meun koˊ, kuingˊ ce naˊ a ciˊ kaw cang keutawnˊ yeuh saˊnhawˊ? Lahˊ Uiˊ a yeuh keutitˊ naˊ kopti lahˊ peˊ Uiˊ puing Beˊelˊsebuˊ naˊ Uiˊ ra ri tec seucaˊ naˊ.
18 Imih Satan an aiwob wanawananamaim hina kusisib hinabiyow, ana aiwob boro mi’itube fair nab nabat? Ayu iti tur ao anayabin i kwa a turamaim, ayu Beelzebul hai ukwarin fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o.
19 Uiˊ lawn puing Beˊelˊsebuˊ naˊ Uiˊ ra ri tec seucaˊ naˊ koˊ, tapaeˊ peˊ naˊ ce ciˊ naˊ puing aˊnhawˊ ce ra ri tec seucaˊ naˊ? Kop awnˊ na, kaw ce meuh nang tawsˊ aˊmu ri peˊ.
19 Baise ayu Beelzebul ana fairamaim demon ana nununih na’at, bo kwa a bai’ufununayah fair yait itih demon tinununih? Imih kwa taiyuw a bai’ufununayah iti kwa’o isan hinabi’obaiyi kwa a tur i men turobe!
20 Daecti Uiˊ lawn puing geunˊ tiˊ Eun Peucawoˊ naˊ Uiˊ ra ri tec seucaˊ naˊ ce koˊ, kuingˊ Eun Peucawoˊ naˊ rot a maeeˊ peˊ hawcˊ.
20 Baise ayu God ana fairamaim demon ana nunih hinatitit na’at, nati ebi’obaiyi God ana aiwob i natitaka.
21 Yam peue kawlˊreng keuting naˊ kueˊ eun hk'eung anˊnya htonnuk eun koˊ kawn nya ri naˊ, hk'eung eun naˊ a kaw plotˊlon.
21 Orot fairin aurin ahay waf karam ma ana bar ekakaif, ana sawar etei boro natafafar hina’in.
22 Daecti yam peue kawlˊreng keuting hk'aiˊ heun naˊ eun lawn ingˊ tuikˊ ri pe eun koˊ, eun kaw ti hk'eung anˊnya papuing eun naˊ heulˊ. Hawcˊ koˊ, eun ku naˊ gvah hk'eung rimˊ pun ri naˊ ri puri naˊ ce.
22 Baise orot fairin anababatun nati orot boro nawasfufur narun ana ahay ana waf tafahimaim ema’am boro niteten nan ana ofonah nafaramih bairi hinabow.
23 Peue unˊ utˊ hk'aˊ Uiˊ naˊ meuh ce ransu ri Uiˊ. Peue unˊ hk'onˊro maeeˊ Uiˊ naˊ meuh ce peue taicˊjah puinˊ ri tec.
23 Orot yait ayu ananamaim men enan, i ayu isou ebiwosai, naatu orot yait men ibaisu airi sabuw abita’ay, i was geyayan.
24 Yam seucaˊ rai naˊ puc a ri lih hk'aiˊ peue naˊ eun naˊ, a eoˊ sok vang kaw ri keuluiˊ nang vang hk'ohˊhk'oengˊ naˊ. Yam sok unˊ nyu ka vang kaw ri keuluiˊ naˊ, a lahˊ, ‘Kaw uiˊ tang ingˊ ti nya vang puc uiˊ ri lih heulˊ naˊ.’
24 Demon kakafin orot biyanamaim titit ana veya i efan gewasin ta imaim ma baiyarir isan nuwet in, baise nuwet inan efan men ta tita’ur, naatu eo, “Ayu i boro ana matabir maiye au bar abihamiy ana’itin.”
25 Yam ingˊ rot a ri vang utˊ hk'imˊ ri naˊ, a pun ri nyu nya awnˊ pisˊ hk'iuˊ a ri seungaˊ.
25 Basit matabir maiye na ana bar titit, hirereb hina yabuna inu’in itin.
26 Kop awnˊ na, a heulˊ klawng seucaˊ seubu rai hk'aiˊ ti aˊres tuˊ naˊ ce ingˊ lec ri utˊ mawnˊ. Vang tisutˊ ka naˊ, peue awnˊ eun lulaic lheuˊ hk'imˊ.”
26 Naatu tit in demon kakafih anababatun etei seven nawiyih bairi hina nati’imaim hisusuw hima. Yomaninamaim orot ana itinin botabir kakafin anababatun matar men marasika ma’am na’atube.”
27 Yam Yesuˊ buih lahˊ Eun a yeuh keutitˊ naˊ, a kueˊ beunˊ ti peue eun klawng ri lahˊ sengˊ lawsˊ nang peue cum heunˊ awnˊ ce, “Ma keutˊ Mi, uiiˊ Mi naˊ kaw ka pun ri renˊkawn nyawkˊ.”
27 Jesu iti na’atube bat binan sabuw hai tur eo’owen auman, babin ta sabuw wanawanahimaim ma’am, Jesu isan eo, “Babin yait taub o ya’i bitoman i ebiyasisir.”
28 Yesuˊ Eun topˊ a, “Renˊkawn lheuˊ awnˊ a naˊ meuh a peue leuceng ri ti ri yeuh leukahˊ Eun Peucawoˊ naˊ.”
28 Baise Jesu eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tibi’ufunun i turobe anababatun tibiyasisir.”
29 Yam peue heunˊ naˊ gawm utˊ gawm heunˊ ce naˊ, Yesuˊ Eun lahˊ, “Peue cu aenˊ meuh ce cat peue rai. Ce hk'oˊ hetˊ keuting, daecti a lawn unˊ meuh yawo hetˊ keuting eun Yoˊnaˊ naˊ koˊ, hetˊ keuting seubu naˊ unˊ tuilˊ a ri ce saecˊ ti ceu.
29 Sabuw moumurih maiyow hiru’ay Jesu hi’ar bebera’uh, naatu Jesu iuwih eo, “Boun ana veya’amaim sabuw hai yawas etei i eaf, ina’inan matar itah isan tefefefeyan, baise ina’inan ta boro men anitih, ina’inan ta’imon i Jonah isan mamatar i hiso’obaka.
30 Kopti seunˊ Yoˊnaˊ meuh eun hetˊ keuting pun peue veng Niˊnave naˊ, saecˊ meuh Konˊ aiˊ peue naˊ Eun ku meuh hetˊ keuting pun ce peue cat aenˊ ce yeut.
30 Anayabin Jonah biyanamaim ina’inan mamatar i Nineveh sabuw isah. Imih Orot Natun i sabuw iti boun tema’am hai i’inanen.
31 Seunyi yam tawsˊ aˊmu naˊ, nangˊhawˊhkamˊ kuingˊ hk'aˊcol naˊ ka kaw kuhˊ maeeˊ peue cat aenˊ ce. Ka kaw tawsˊ aˊmu ri ce. Kopti punta kaw ka leuceng leukahˊ cuˊyi eun Sawˊlamon naˊ, ka ingˊ neum vang lok naˊ sutˊ ka naˊ. Maetˊmaenˊ, nang keuting hk'aiˊ Sawˊlamon eun naˊ utˊ Eun maenˊ hawcˊ.
31 Baibatebat ana veya tafaram Sheba hai aiwob babin boro namisir. Sabuw iti boun tema’ama boro tur fokarin maiyow na’uwih, anayabin ef yok na’in tafaram yomaninaka aiwob orot Solomon ana binan gewasin nowaramih natit, baise a tur ao’owen, sawar ta iti boun kwa’i’itin i Solomon natabir.
32 Seunyi yam tawsˊ aˊmu naˊ, peue veng Niˊnave naˊ ce ku kuhˊ maeeˊ peue cat aenˊ ce. Ce kaw tawsˊ aˊmu ri ce. Kopti meuh a leukahˊ munˊ sangsawnˊ eun Yoˊnaˊ naˊ, peue veng Niˊnave naˊ ce tawsˊ hpumˊ fuin mapˊ ri. Maetˊmaenˊ, nang keuting hk'aiˊ Yoˊnaˊ eun naˊ utˊ Eun maenˊ hawcˊ.”
32 Naatu a tur ao’owen maiye, Baibatebat ana veya Nineveh sabuw boro hinamisir kwa iti kwama’am boro tur fokarin maiyow hina’uwi, anayabin Jonah binan hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih etei hihamiyen dogor baikitabir hibai, naatu boun i a tur ao’owen, orot ta Jonah tafanamaim i natit iti wanawanamaim ema’am.
33 “Aˊnhawˊ hkuinˊ duing tokˊ kawkˊ ngawl uinˊ a vang geupˊ, hkuinˊ duing kuip a ri tengˊ saecˊ ti peue. Daecti punta peue ingˊ lec naˊ kaw ce nyu kuˊ cengˊ naˊ, po a pang hpaˊrang naˊ.
33 Orot men ta ramef ito’ab naatu bai run ibunimih, o noukwat wanawanan tarafutimih. Baise ana sisikofamaim sikof, saise sabuw hinanan ana marakawin hina’itin boro hinarun.
34 Ngaiˊ mi naˊ meuh a kawkˊ ngawl ka jawngkuiˊ tuˊ mi naˊ. Ngaiˊ mi naˊ a lawn chakˊ koˊ, gawmˊ jawngkuiˊ tuˊ mi naˊ a ku kaw cengˊ htonnuk. Daecti ngaiˊ mi naˊ a lawn unˊ chakˊ koˊ, duimˊlawng naˊ a kaw nuknhenˊ tuˊ mi naˊ.
34 Mata i biya ana hinow, mata gewasin biya etei boro marakawin. Baise mata kakafin biya etei boro nagugum.
35 Kop awnˊ na, punta kuˊ cengˊ kueˊ hk'aˊnaee mi naˊ kaw a unˊ cang meuh kuˊ duimˊlawng naˊ, uinˊ sati ri reuˊ.
35 Isan imih kwanakaifi gewas a marakaw biyamaim men kwaniwa’an nagugum.
36 Gawmˊ tuˊ mi naˊ a lawn cengˊ htonnuk koˊ, a unˊ laee kueˊ kuˊ duimˊlawng saecˊ ti duihˊ koˊ, gawmˊ tuˊ mi naˊ a kaw cengˊ meulamlam ri seunˊ kawkˊ ngawl tilˊ a mi naˊ.”
36 Biya tutufin etei namamarakaw na’at, biya turin boro men nagugum. Baise na biya wanawanan tutufin etei namarakaw, ramef ana marakaw tafamaim in ekukusisiyar na’atube.”
37 Yam Yesuˊ hawcˊ lahˊ Eun a naˊ, peue Hparisaeˊ naˊ eun klawng Yesuˊ Eun ingˊ somˊ maeeˊ ti. Kop awnˊ na, Eun ingˊ mokˊ ri somˊ maeeˊ hpuinˊ naˊ.
37 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, Pharisee orot ta kok i boro Jesu hairi hitan ana baremaim bay hitaa. Imih Jesu ifefeyan hairi hina ana bar hitit naatu bay aa ana efanamaim mare.
38 Kopti peue Hparisaeˊ naˊ nyu eun Yesuˊ unˊ hkucˊ Eun tiˊ ri yam unˊ nang somˊ naˊ, eun amˊ ri Heun.
38 Baise Pharisee orot Jesu i’itin i men ofafar i’ufunun an souwibo na bay aa ana efanamaim mare, imih Pharisee orot ana kasiy ra’at.
39 Cawoˊ Yesuˊ Eun lahˊ a ri heun, “Peue Hparisaeˊ naˊ peˊ, hpakˊ peˊ pal hk'aˊnok ka paenˊ kawkˊ naˊ, daecti hk'aˊnaee peˊ naˊ hk'aˊ lawˊhpa naˊ maeeˊ kuˊ rai naˊ a nuknhenˊ a.
39 Naatu Jesu iu, “Kwa Pharisee i a kerowas naatu a tew ufuhine kwa sasouwen, baise kwa dogor wanawanan i baribar kakafin naatu rougoy rabirabin.
40 Peue ngaˊ suisa naˊ peˊ, Peucawoˊ Cawoˊ hpanplengˊ hk'aˊnok naˊ Eun ku hpanplengˊ hk'aˊnaee naˊ, unˊ meuh ka aw?
40 Kwabikoko’aw! God biya ufunane wowowab na’atube biya wanawanan auman wowowab men kwaso’ob?
41 Daecti tuilˊ kuˊ kueˊ hk'aˊnaee paenˊ naˊ ri peue hk'oˊtukyak naˊ ce reuˊ. Peˊ lawn yeuh keutitˊ koˊ, a kaw seungaˊ chakˊ pun peˊ ku ceu.
41 Imih a kerowas naatu a tew wanawanah abisa’awat tema’am yababan wairafih kwanitih hinaa, saise kwa a sawar etei boro hinigewasin.
42 Peue Hparisaeˊ naˊ peˊ, kaw peˊ pun ri hkamˊ hk'aˊ jhaˊ naˊ. Kopti aˊlhuingˊ, inˊhk'im naˊ maeeˊ tuiˊ lhaˊ seungal naˊ ku ceu ka peˊ tan a kulˊ pun ti pun ri Peucawoˊ Eun. Daecti hk'aˊ leupaws seumeuˊ maeeˊ hk'aˊ leumeusˊkeus Eun Peucawoˊ naˊ, peˊ tecla a. Peˊ htukˊ ri yeuh kuˊ hk'aˊ nanggalˊ naˊ, maeeˊ kuˊ hk'aˊkuiˊ naˊ peˊ htukˊ ri unˊ tecla a.
42 Yababan boro gagamin maiyow kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa iti mint, rue, naatu adanafur afa God baitinin isan i men nuhi eburubur, mar etei ana mumusin God kwabitin, baise ma gewas naatu God ana yabow isan i nuhi eburubur, gewasin nati sawar i kwati’a’ait sawar afa auman kwatasinaf.
43 Peue Hparisaeˊ naˊ peˊ, kaw peˊ pun ri hkamˊ hk'aˊ jhaˊ naˊ. Kopti peˊ sumˊ mokˊ ri vang mokˊ aˊyeˊ keuting hk'aiˊ peue hk'aˊnaee saˊla vang hk'oˊ munˊ naˊ maeeˊ sumˊ kah peue luisa ri nang keulas naˊ.
43 Yababan boro kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa a kok gagamin i Kou’ay Bar wanawanah efan gewasih kwanabow kwanamare kwanama, naatu ahar hai efanamaim a kok gagamin i sabuw a merar hinay naatu hinakakaf.
44 Kaw peˊ pun ri hkamˊ hk'aˊ jhaˊ naˊ. Kopti seunˊ a meuh peˊ leumuic unˊ laee kueˊ saˊhkiˊ naˊ. Peue unˊ yawng meuh a leumuic, peue japˊbuin hk'aˊpang ka naˊ heulˊ.”
44 Yababan boro kwanab! Anayabin kwa i rah atamanih hai i’inanen en sabuw so’oba’e tafah hibat tereremor na’atube.”
45 Yam awnˊ na, peue yawng leukahˊ ritroe ti peue naˊ eun lahˊ, “Seuraˊ, lahˊ Mi kuˊ yeuhkoˊ naˊ Mi ku lahˊ kuˊ unˊ nawpsang ri ye yeut.”
45 Ofafar so’obayan orot ta Jesu ibatiy, “Bai’obaiyenayan iti tur i’o i aki auman irabi.”
46 Yesuˊ Eun lahˊ, “Saecˊ meuh kuˊ yawng leukahˊ ritroe naˊ peˊ, kaw peˊ pun ri hkamˊ hk'aˊ jhaˊ naˊ. Kopti tuilˊ peˊ peue peus beus kaw peue unˊ pe naˊ. Daecti peˊ ri, pal yawo geunˊ tiˊ peˊ naˊ peˊ unˊ cheunˊ a teumˊkawm peue.
46 Jesu iya’afut eo, “Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi auman boro yababan kwanab. Anayabin bit gagamin na’in sabuw tuwabuh kwayara’ah hi’abar tun erarabih, naatu kwa i men kafa’imo uma ta baibais isan kwabitihimih.
47 Kaw peˊ pun ri hkamˊ hk'aˊ jhaˊ naˊ. Kopti goˊ peˊ leumuic ce peue suip leukahˊ Eun Peucawoˊ kuˊ ceucat peˊ toh ce leumahˊ naˊ.
47 Yababan boro kwanab! Anayabin dinab oro’orot kwa a’agir hirouw himomorob i hai rah kwama kwawowowab gaigiwas.
48 Kopti hkamˊ peˊ saˊhkiˊ kanˊ kuˊ yeuh ce ceucat ri naˊ a htukˊ hpumˊ peˊ. Ce toh peue suip leukahˊ Eun Peucawoˊ naˊ, peˊ goˊ leumuic ce naˊ.
48 Imih kwa i taiyuw kwakukubuna, abisa a’agir hisisinaf a baibasit kwabitin, dinab oro’orot a’agir hirouw himorob naatu kwa i hai rah kwawowowab.
49 Kop awnˊ na, hk'aˊnaee leukahˊ peuyhaˊ cuˊyi Eun Peucawoˊ naˊ a lahˊ ri yeuh keutitˊ, ‘Kaw Uiˊ cusˊ peue suip leukahˊ Eun Peucawoˊ maeeˊ peue caee naˊ ce heulˊ ri ce. Ngonˊ ce kaw toh ce, ngonˊ ce kaw keunhapˊ ce.’
49 Anayabin iti isan, God ana so’obamaim eo ‘Ayu boro dinab oro’orot naatu kob abarayah aniyafarih, afa boro hina rouw hina morob, afa boro bai’akir kakafin hinab.’
50 Kop awnˊ na, peue cat aenˊ ce kaw pun ri hkamˊ tuttam ka nhamˊ peucˊ ce peue suip leukahˊ Eun Peucawoˊ naˊ ce gawmˊeucˊ tangˊ neum yam hpanplengˊ bhenˊ keuteˊ naˊ.
50 Isan imih kwa sabuw iti boun kwama’am, God ana dinab oro’orot tafaram aneika hirouw himomorob ana baimakiy i boro kwa kwanab.
51 A meuh tangˊ neum nhamˊ eun Abelaˊ naˊ rot ti nhamˊ eun Yahkariˊ kuˊ toh peue eun seunaˊ ka vang dum ri tan kuˊ tan maeeˊ vang hk'oˊ munˊ naˊ. Kaw Uiˊ lahˊ a ri peˊ, peue cat aenˊ ce kaw pun ri hkamˊ tuttam ka naˊ ku ceu ka.
51 Abel ana rara’ika busuruf na Zechariah ana rara’amaim tit. Zechariah i Tafaror Baremaim iti sibor ana gem naatu Regah ana Bar Kakafiyin hairi hai founamaim hi’asabun morob. Imih anababatun a tur ao’owen kwa iti boun kwama’am iti sabuw hai baimakiy boro kwa kwanab.
52 Peue yawng leukahˊ ritroe naˊ peˊ, kaw peˊ pun ri hkamˊ hk'aˊ jhaˊ naˊ. Kopti jhawpˊ peˊ pakhkeucaeˊ ka peuyhaˊ cuˊyi naˊ heulˊ. Tuˊ peˊ naˊ a unˊ lec a, daecti peˊ tang hamˊ peue buih lec a naˊ ce.”
52 Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi. Yababan boro kwanab. Anayabin etawan botawiyin run so’ob bain ana tufatan i kwa kwabobotan, naatu kwa iti bar i men kwakokok boro kwarun so’ob kwanab, baise sabuw afa run so’ob bainamih tisisinaftobon kwa i hai ef kwahirihir.”
53 Yam Yesuˊ puc Eun ri heulˊ neum mawnˊ naˊ, peue Hparisaeˊ naˊ ce maeeˊ peue guil leukahˊ ritroe naˊ ce tang gawm toˊtamˊ Eun. Ce mhaingˊ lawng heunˊ ceu naˊ ri Heun.
53 Jesu efan nati bihamiy ana veya’amaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee yah so’ar hiu kwanikwaniy naatu baibatebat moumurih na’in hibow hitit hibabatiy,
54 Ce kawn ri kaw koˊ ri ti Yesuˊ leukahˊ kleucˊ Eun.
54 naatu hikubibiruw na’atube abisa tao kakaf na’at saise ubar hititin hitafatum isan.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.