2 Coríntios 11

Sunbin-Got em Kitakamin Weng (BHL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Yu nelo “E ibolow benemin kunum te!”, nangbiliw kate kame, yu ibolow menew keko, nem weng kale kililina!
1 Ayu anotanot mar kikimin au tur anao i boun koko’aw hai tur te’o na’atube, baise kwa marasika kwabusuruf kwabowabowaka.
2 Feinka! Sua e, nu yom fukun teleko, Kulais em Weng Kal Ken Ati be yulo kilele kukuyemsomi, yulo wangweng waneng seiw mak kunum kulomin waneng umdiw Kulais em dulum memen keyemsuluw te. Memen keyemsuluw kasike kame, ne Sunbin-Got em ibolow fukunin gelewko, kitil kesomi, “Yu kanelom wangweng kukuw be kolewko, deiwkim waneng im kukuw imdiw kemokoliw te!”, yangakabi te.
2 Ayu kwa isa abi’o’orot, boun God ebi’o’orot na’atube, kwa i boun babin biyan numin orot ta’imon bai’awanin isan hi’omatan na’atube nati i Keriso akisin.
3 Nimtew angom? Ne finganeko, ibolow fukunomeli: “Mesik esik suaem Iw ulo kak keumse sokyan beem funum funum weng keumse emdiw yukati kaneyemome o!”, angbi kasike. Keyeme tewe, yu wangweng seiw buum ken kukuw kolewsomi, ibolow teifuluko, kimok Kulais em dim kuw fewtokoko, ibolow fian kelewkabiliw kukuw be kolokoliw te.
3 Ayu i abirubir kwa a not boro ni’afiy abistan Eve biyanamaim mamatar boro kwa biyamaim namatar. Kok i so’ob kwanekwan, naatu i iwa’an Eve God fanan sair naatu bowabow kakafin sinaf, imih nati baifufuwenayah boro kwa hinifuwi naatu hinifuwen anot hini’a’afiy saise kwa boro men kafa’imo Keriso akisinamo kwanitumitumimih
4 Feinka! Aso nu yom dim kanebiliw beem awan finganbuluw te. Nimtew angom? Nimin kawtiw ite mak teleko, yulo funum funum abal weng mak bokoyemiw tewe, yu kalfong kuw keko, im yangbiliw weng be sak ete kuw kiliko, fongate “Fein!”, dangbiliw kasike. Kate, yu kilele ibolow fukunina!
4 Anayabin sabuw afa hinan naatu Jesu isan hinabinan men boun aki abibinan na’at. Anunin ta kwanab men boun aki abaib na’at o tur gewasin men boun kwanonowaramaim tebibinanumih, hamehamen maiyow kwa boro mar ta’imon kwanab.
5 Kate, yu kilele ibolow fukunina! Ne mali kawtiw i yulo abal weng mak bakabiliwi, yu ilo yemsuleko, “Mali ilo bakiyemkabiliw kalan kunum yute te!”, yangbiliw kunum biim afak binba kebi te.
5 Baise anotanot ayu i ai gewasin kwanekwan men boun kob abarayah wabih gagamih gewasih na’atube.
6 Fein! Kawtiw im kiin dim e abal weng bakamin em kukuyemin kunum mak nelo kilele kukuneminba kese kasike, nem weng e mali kawtiw biim weng abal emdiw bate. Kate, nem aluwbamin yom kiin dim kel aluwkakawkabi be yulo kilele dolon keyemete: Kal fian so kukuyemin mak nelo kal fian dunemeko, kukunemse te.
6 Ayu tur ao’o i boun kek sosof hai tur te’o na’atube, baise ayu auru not so’ob ema’am, aki ef etei bebeyanamaim ao kwanowar sawar.
7 Nakunum kumel kunum waneng yu kilele ibolow fukunina! Sua e, num yom fukun talsuluw ding kabalak e, nu falit angeko, yulo wangweng kukuw kuw kukuyemeko, sak misim kuw Sunbin-Got em Weng Kal Ken Ati be bakayemkakawkabuluw te. Bokoyemsomi, nu yulo sili sili kukuw fian keyemsuluw sako?
7 Ayu taiyuwu anayara’iyu naatu kwa anabora’ahi Regah ana tur gewasin baiyan en anabinan nati i bowabow kakafin?
8 Kate feinka! Mali aneng aneng im sios kunum waneng i nelo yom gomet em dulum elote on kisol dunemiwi, ne beelo yakut emdiw kuluko, yom dulum kel beso misim kuw aluwkakawkabi te.
8 Ayu Kirisiyan sabuw afa biyahine kabay abai kwa baibaisi isan, kwanotanot ayu abainuwih?
9 Aluwsomelii, eisneng mak sukum kebisi em ding kabalak e, “Yu nelo dokonemina!”, yangomi, ilum duyeminba kekakawkabi kate, Masedonia aneng fian kolewsiliw fein ibolow so kunum waneng ite kuw nelo dokonemkakawkabiliw te. Kame yu kilele kililina! Sua emdiw kame akal, ne “Yu on kisol so dokonemina!”, angeko, yulo ilum mak duyeminba kekabi te.
9 Bairit tama’am ana mar ayu au kok sawar bain nowau matar isan, men kafa’imo yait ta aiwowa’ani. Anayabin teitit no Masedonia’ane hinanan sawar abistanawat akokok etei’imak anafofonin abai. Ayu boro taiyuwu bit ana’abar naatu boro na’atuka anasinaf anan.
10 Kanekabi kukuw beem dulum elote ne wiin so kunum kebomi, Kulais em atin kuw fein kukuw e nem mutuk tem aluwbe kasike, mali Akaia aneng fian em kasel i nelo nam kalak da konem kemiw te.
10 Keriso ana turobe ayu wanawana’umaim ema’am. Ayu ao’omatani, iti ora’ara’at boro men kafa’imo awau nafot iti tafaram Akaiya wanawanan.
11 Kate yu kilele ibolow fukunina! Ne yulo ibolow mutuk fian kuw dukayembi kasike, ne yom dakanembiliw eisneng mak “Nam kulo yo!”, yangeko, ilum mak duyeminba kebi te. Feinka! Sunbin-Got e kilele kal keko, atemete: Feinka! Ne yulo ibolow mutuk fian keyembi te!
11 Aisimamih? Anayabin ayu men kwa abiyabuwi? God so’ob ayu kwa abiyabuwi.
12 Keko beli, ne suaem kanesi kukuw be iti gelewsomi, sak misim kuw Sunbin-Got em Weng Kal Ken Ati be bakayem tem bakayem tem kakabomi, aluweko, kait bi te. Mesik esik mali dasuw kawtiw i teleko, kalan kunum numdiw kesomi, ikalem sul so weng e “Nu Fol emdiw keko, bakayem tem bakayem tem kekabuluw kai!”, angbiliw weng be fein dem so keloke kasike.
12 Ayu boun abistan abowabow boro na’atuka anabow anan. Saise ayu bowabow iti na’atube anabowabow i baifufuwen bai’obaiyenayah anarufutih. Hai yabih en isah hinao’ra’ara’at naatu asir hinao i mi’itube tebowabow aki bairi ta’imon abowabow.
13 Nimtew angom? Fimdi famde kawtiw bi Kulais em fein kalan kunum atew kesomi, fein so funum so aluwkabiliw kawtiw kebiliw kasike.
13 Anayabin sabuw nati na’atube i turabarayah baifufuwenayah, i hai bowabow isan i taiyuwih tebifufuwen. Naatu taiyuhiwat tesisinaf hai itinin i boun Keriso ana turabarayah na’atube.
14 Feinka! I Seten-Ataanim emdiw kekabiliw kasike, nu kanelom im kukuw atemeko, yol angokoluw te! Nimtew angom? Seten-Ataanim akati fimdi famde finik kebomi, Sunbin-Got em dabalakamin finik im kukuw atew kebomelei, ailbin so fitewkabe kasike.
14 Naatu nati men tanakasiy! Satan karam taiyuwin nabotabir marakaw ana tounamatar, itininabe namatar.
15 Keko beli, Seten-Ataanim em weng afak biliw kawtiw bi ikalem kak kunum emdiw keko, fein so funum so kebomi, kiol kuw kukuw gelewkabiliw kawtiw imdiw kebiliw tewe, alik nu kanelom yol angokoluw te! Kate, bi ete, i ikalem kukuw gelewkabiliw beem yan wa mak fein kulokoliw te.
15 Isan imih aki men akakasiy Satan ana akir wairafih i taiyuwih hibotabirih akir wairafih hai yawas gewasih na’atube himamatar. Mar yomanin mi’itube hai bowabowamaim hisisinaf imaim boro baimakiy hinab.
16 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Yu kanelom nelo “E ibolow benemin kunum te!”, nangbokoliw te! Kate, nangbiliw tewe, bakal kenka. Yu nangina! Nimtew angom? Ne kame iti nakalem sulkabi weng makso mak bokoyembi kasike.
16 Ayu ibanak ao maiye! Men yait ta nanot ayu au not meyemeye narouw. Baise kwa iti na’atube kwananotanot na’at, basit kwanabuwu ayu i au not en, saise mar kafa’i ayu anaora’ara’at.
17 Ne kame Kamok Fian em fukunin gelewinba kelomi, nakalem wiin daolewbi kunum kebi te. Fein! Ne ibolow teifulubin kunum emdiw keko,
17 Anamaramaim ora’ara’aten ana tur anao i men Regah ana kokomaim ayu ao’omih, iti tur i hai not meyemeye hai tur.
18 mali kawin dim kaleem kukuw gelewkabiliw kawtiw imdiw kebomi, kanekakawkabi beem mongom ete nakalem sul so kebi te.
18 Baise sabuw afa abistan hisisinaf isan hina’ora’ara’at na’at, ayu auman boro anao ra’ara’at.
19 Nimtew angom? Yu kal fian kunum waneng imdiw kesomi, ibolow goluw weng bakabiliw kawtiw im weng wosuko, ibolow fian kelewkabiliw kasike.
19 Kwa taiyuw i notayah anababatun, naatu imih sabuw hai not meyemeye bairi yasisiramaim kwabita’ay.
20 Kelewsomeliwi, mali kawtiw mak teleko, yulo im sak weng afak kawtiw keyemsomi, yom kebe eisneng beelo “Sak duyemina! Duyemina!”, yangeko, kulusomi, yulo funum funum keyemeko, abil tem emdiw da koyemsomi, ikalem sul so kesomi, kak kunum imdiw keko, yulo desi ke koyemeko, yen feiwiw tewe, yu im kukuw kukuyembiliw be kalfong so keyemeko, “Kenka. Kika!”, yangakabiliw te.
20 Na’atube sabuw afa bairi kwaita’ay dibur kwamatar, taiyuwin kususur wan i’iyon o yumat ifafar.
21 Eke, kate aso nu yulo wa keyemsuluw sako? Nimtew angom? Aso nu ibolow falit kuw angeko, kawtiw biim kaneyemkabiliw kukuw beemdiw yulo kukuyeminba kebuluw kasike.
21 Ayu au biya’ohow, nati isan i anababatun ririmit sawar sinaf isan na’atube atao kwatanowar.
22 Mali kawtiw bi bokolomeliw: “Nu Kibulu kawtiw nute te! Nu Isalael kawtiw nute te! Nu Abalakam em muluwel dow nute te!”, angiw tewe, nakati ki keko, im weng angbiliw be ki keloki te.
22 I anababatun Hebrew ma’anih? Ayu auman Hebrew orot. I Israel sabuw? Ayu auman Israel orot. I Abraham ana a’agir sabuw? Ayu auman Abraham ana agir orot.
23 Kebomelii, i “Nu Kulais em weng afak keko, em aluwbamin aluwkabuluw kawtiw nute kai!”, angbiw tewe, ne im ibolow kau angbiliw weng beelo bakileweko, bokolomeli: “Nem bukeko, aluwkabi aluwbamin e im kanekabiliw be atin kuw afak mit da kolewkabe kai.”, angakabi te. Nimtew angom? Banban tulun ding kele ding dim bakate,
23 Iban Keriso ana akir sabuw? Iti tur ao’o ana nowarin i boun hai not en te’o na’atube. Baise ayu i akir wairafu gewasu men i na’atube! Ayu abow atetebon, ayu mar moumurin maiyow dibur arun, mar moumurin maiyow murab fokarinamaim hiwabiru, naatu mar moumurin maiyow kafa’imo hita’asbunu. Anayabin ayu Keriso isan abowabow.
24 Teingabi kel ding kabalak e, Suda kawtiw i nelo 39 ding sok so debet so bitit butut kenemeko, nen feiwsomeliwi,
24 Mar etei five Jew hai ukwarih hibuwu hirabu. Mar ta’ita’imon hirarabu etei 39 biyau hitatakiyakiy hiruruseben.
25 alemsal ding kabalak e, Ulom abiw mutuk fian im wonuk so kunum i nelo kaung debet so bitit butut nen feiw konemsomeliwi,
25 Mar tounu ayu auramaim hirabu naatu mar ta’imon kabayamaim hirouwou’uru, mar tounu wa tafofor riy yan are naatu veya ta’imon anafofonin riy yan ain earuwu aremor. |alt="Paul stoned" src="cn01965B.tif" size="col" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2 Corinthians 11.25"
26 Nem aluwbamin gelewbomi, kakawkabi ding kabalak e, ding banso ding dim bakate, eisneng kanekote maka kenemsete:
26 Ayu mar moumurin maiyow efamaim aremor kakafih isou himatar, harew gagamih hititit kafa’imo ata’atomatom atamorob, naatu bainoyah kafa’imo hitarabu hitabainuwu. Ayu taiyuwu au sabuw Jew ma’anih naatu Ufun Sabuw kafa’imo hitarabu hiti’a’afiyu, bar oto’otowen gagamin wanawanan ama’am kafa’imo hitarabu, naatu arar yan anan kakafin kafa’imo atatita’ur, riy yan kafa’imo ata’atomatom ata morob, naatu taituwat baifufuwenayah kafa’imo hitarabu hiti’a’afiyu.
27 Ne bukeko, kutiliw ding kabalak akati aluwbamin fian mak aluwsomi,
27 Foyab atatarakair naatu bowabow fokarih maiyow wanawanah arun abow. Gugumin wanawanah men ainu’in gewas, naatu harewamih sikou mamah naatu bayumih amorob, yakukur eanu naatu biyau asire ain.
28 Kate, kal ilum banban kulukabi be nelo kal dim elo kuw ilum dunemkabe te. Dunemei, ne kal ilum fian makso mak kulusite: Kutiliw banim taw banim diwkuw diwkuw ne aneng aneng angom biim sios kunum waneng im ibolow fukuneko, im dulum elote ibolow banban keko, ilum fian kulukabi te.
28 Sawar afa isou himatar, baise boro men anao kwananowar. Ayu mar etei fokarin maiyow airi abitar baise au not gagamin i Kirisiyan sabuw isah anotanot mi’itube hibow tenan.
29 Nimtew angom? Nimin sios kunum waneng ite mak ibolow beit keliw tewe, nakati kinkin ibolow keyemeko, sakik ilum fian kulukabi kasike. Beemdiw, mali kawtiw mak teleko, mali sios kunum waneng ilo funum funum keyemiwi, i ikalem fein gelewbiliw deiw kel mit da koyemiw tewe, ne mali mit da koyemiw kawtiw biilo digaka keyembisi te.
29 Anamaramaim yait eriririm, ayu men ariririm, naatu yait ta bowabow kakafin bonawiy isisinaf, ayu wanawana’umaim men ea’earah o so’aso’ar eyey.
30 Nakunum kumel kunum waneng yutaka! Feinka, ne nakalem wiin elo daolew kebi kate, yu nem bokoyemsi eisneng alik alik be kilele atemeko, kal keliwete: Ilum so, beit so, kenembe beem dim ete kuw nakalem wiin daolewkabi te.
30 Ayu anao ra’ara’at na’at, basit sawar abistanamaim iwa’an ariririm boro ni’obaiyu ana’ora’ara’at.
31 Yu kililina! Kamok Fian Yesus em Alew Sunbin-Got beem wiin fian ete kuw ne yulo fein sang kale bokoyemite:
31 God naatu Regah Jesu Keriso Tamah i wabin tanabora’ara’ah wanatowan! God so’ob ayu men abifuwen.
32 Sua e, nem Damaskus abiw mutuk fian ka bisi ding dim bakate, emisik kamok fian Aletas em emisik kak yetebe kunum e mali wonuk so kunum ilo kitil weng mak bokoyemei, i uneko, abiw mutuk fian beem wati kitil nam em abisom kilele kuteko, “Fol em abiw mutuk fian kolewko, toloke ding dim bakate, nu elo sok so nit net kelewuma!”, angsiliw te.
32 Anamaramaim ayu Damascus hihirfutu ama’am, aiwob orot Aretas gawan gagamin sorodiy sabuw uwih bar oto’otowen wabin Damasenes ana etawan awan hima’uh hima hikakaif. Ayu atatitit hitabuwu hitafatumu isan.
33 Angsiliw kate, mali fein ibolow so kunum waneng i nelo dokonemsomeliwi, i nelo men fian dim kel abu konemeko, wati kitil nam beem solow tem kel kut elo da konemisiliw te. Konemsiliw kasike, ne ki keko, maka im teing dim kel fon unsi te. |alt="Paul lowered from city wall" src="LB00333B.tif" size="col" ref="2 Kolin 11:33"
33 Baise kaifetamaim hiwanu faf ana sou’uwat murabamaim hiruru ara’iy naatu uman wanawananane asorabon abihir. Paul kaifet wanawanan hiruru ere’er|alt="Letting Paul down in basket" src="CN01937b.TIF" size="col" loc="2Co 11.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="11.33"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 2 Coríntios 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.