Lucas 22

Yaweyuha New Testament (YBY_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Lulu jamibo beleti nikaka abo holi onawa napa uliwa esenipo vobetaibo onawae loko alili okaiyoko,
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Omaimitoka jokila hi mikaka weki ito monoka monawa api-napi ibikaka abo wekiya wewenasidamu domodanipo wokaiyoko, Jisesidama kohatabo anuwamu ohu jikiki suna i-minae. 2 Eks 12:1-27
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Sa-ikayoko, Jisesida oluhola unala ipalale yuha 12-pala minabokutiya Kaliyoti numutokati we Judasida maya olohalimo ukau lemeko ilime lolowa okaiyoko,
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 woko Omaitoka jokila hi mikaka we napaki ito monoka numuda napau imi wekiya Jisesida adelo liki kohatabo gahenaya li koheboya, Jisesida maya mimi oko ilime-loko edimotoka nisitibokumu sa-etibo molatibo gahenaya liki kohe.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Liki likayoko, matoka wewenamasiya elowa jikiki omolu ehada Judasidama metune liki lae.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Liki layoko, Judasimamo donoto lekoko muki wewena li esa amideko Jisesidama mimi ekolo mabada hiye.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Lulu jamibo beleti nikaka onawa esenipo vobetaibomidana holi onawamuye liki sipisipi ja akalewamidana kohaikaka onawa maya alili okaiyoko,
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Jisesimamo unala ipalale yuhauti loweya Pitako Jonikosida maya doli nohidanaki edimoya wiki esenipo vobetaibo holimidana nodenesala maya li lolowa ikadeko lemoya woko natune.
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Loko lo bekaiyoko, nakahaukama nodenesa le lolowa oetasiye loko nolane.
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 Liki laiyoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Eliliyo. Edimoya taonilokaya wiki hetikiki we mako mika somolauya nolaki heko lenetibo wemidanaya hotula ikikima aya wemidana emeke moliki wiki yowitibo numuku maya magoina yowiliyo.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 Yowikiki numuda aholamidana maya sa-liki li miliyo: Tisatemamo nemoki unanele ipanele yuhamaki esenipo vobetaibo nodenesa natudawo lumu maya nakahauka ne loko liyoko lo noemoiye.
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Liki likadeko, lumu sahayaya alo mupilalo newelusaki netiboya dilipitiye. Sako dilipitibo numuku maya nodenesa li lolowa iliyo.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Loko lokaiyoko, wiki mudaibo maya Jisesimamo lo bibo nesa leko neyoko mudaikiki, esenipo vobetaibo holimidana nodenesala maya li lolowa aiye.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Sakiya li lolowa ikaiyoko, nodenesa natabo onawa maya alo alili okaiyoko, Jisesima aposololale yuhamakiya magoina miniki nodenesa maya niki minae.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Sakiya niki minayoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Maya esenipo vobetaibo nodenesaya owaha miluma elamoko magoina edimoki minoko natune loko muluneuka dowa liyoko ele-minobo ne.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Sa-oneboya, ga mako lo libekoloyo, eli-minalo. Aya nodenesaya alika magoina edimoki minoko namoko mino-loko woko alikaya Omailimo ujapa wetipo lolo olibetatibo onawa maya soto pekadeko nakoloe.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Loko lokoko oda mako leko Omaimidana epoka lokoko sa-loko liye: Edimoya maya liki ona moliki nalo.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Ga mako lo libituyo: Oloti onawalotiya waeni noya ihilawauti aku namodanaki mino-loko woko Omaimidana ujapa wetipo lolo olibetatobo onawamidana elewoleyala maya soto pekadeko natuwe.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Loko lokoko beleti mako lekoko Omaimidana epoka lokadanaki poseko nobeko sa-loko liye: Beleti maya nemo milawanema ne. [Sa-noyo, nemodamu eli-minikima niki minalo.
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Loko lokoko nodenesama nikayoko, waeni no odama asako lekoko sa-loko lo biye: Maya odauya nemo olodanelimo ga lo mutihekaka ga ohatama lo mutihekolaiye.]
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Sa-oneboya, mudalo. Nemoda mimi etibo wekiya makoko sipalo minoko makoko lapeuya ladeya limiyoko magoina nodenesaya leko nonoiye.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Okulumauti we uti nemodaya wo loko noli hibo anuloka woko helitubo anu nowoboya, nemoda mimi etibo weya lihima napa-napa lekolaiye.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Loko lokaiyoko, unala ipalale yuha minabotoka maya agae, ekahimamo sa-etibokumu lihelae likadanaki, edimonipo minabotoka maya ligi hagi iki loka loka ae. 21 Sam 41:9
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Sakikiya unala ipalale yuha maya lemokuti ekahimamo uliki we lolo etiye liki lowa-sawa ae.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Sa-ikayoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Ma mikaukaya aha wewenasiya elekele ibitiki diuka limiki minayoko, duliki wewenasiya ujapa ibitikaka niae. Ito duliki wewenasiya lepoka litae liki likaka niaboya,
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 edimotokaya sako minamideyo. Edimokutiya yowiki minabolawasiya limiki minabo wewenakidana limiki minatayo. Ito ujapa wetipolesiya limiki miniki wewenasida elekele wenipo lolo iki minatayo.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Edimoya ma lilegae, ekahima uliki we nehe. Nodenesa aha minoko natibolimohe, ito nodenesa le lolowa oko ataina etibolimohe. Aha minoko nodenesago noikaka oko netibo welimo uliki we netiboya, nemoya luwawatipouya aya duliki wewena suda lamoko elekele oluhokidana lolo oko minokaka noe.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 Nemoya asowalaki nesamidana ulauya minoko, edimokiya ayauya magoina miniki nilimi wati ikaka niae.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Ahonekaho ohonelo ujapa etane loko lonetaibomidana ikigo edimoya sa-itae loko nololibetoe.
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Edimoya nemo ohoneu miniki nodenesatipohena niki minadeko elowa jituwe loko ito onowelaki siyalo miniki Isilaelo wewena nala 12-palasidaya ujapa ibitiki miniki ona molibitakilae loko noloe. 24 Luk 9:46 25 Mat 20:25-27; Mak 10:42-44 26 Mat 23:11; Mak 9:35 27 Jon 13:12-15 30 Mat 19:28
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 Saimoniyo, laisi pipiyawa usiki li eto ikaka niabomidana olohalimo niseko edimoya adelauya minikadeko usoko dilipe eto ekolo loneboya,
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 nemoya ele elewole adawolawaya lemo jekatiye loko Omailoka lokaka noe. Sa-oneyo, yamuya emoya aku monoka anuloya ilime molokadeko iwekalesida maya he elowo obeto.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Loko lo mekaiyoko, Pitamamo sa-loko lo miye: We napane yamalae, emodaya nala numukuhe ito kohaeli helitabohe nemoki magoina wekoloiye.
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Loko liyoko, Jisesimamo sa-loko lo miye: Pitao, ga mako lo imituyo, elo: Oloti lubukaya okoleya owaha onowa lamideko loweki makoki yupekaya nemoda yuwawa molonetakolane.
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Loko lokoko sa-loko loka obetaiye: Omutoko doli noheko maya ehada owoki ito uka jekaka owoki ito dilo sumaki liki wamilo loko lo libobo yupeka maya, saina makokumu ohu jebo nehe. Loko liyoko unala ipalale yuhasiya o'e.
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Liki likayoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Sa-ikabo neboya, oloti maya onawaloya we makolimo aya owo maya lenetiboya leko wetiye. Ito sopolo hana le-minametibo welimoya lasi owolaloti maya ehada lekoko sopolola meina hitiye.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Nemoya wehe loko lo noliboe. Monoka bukuguya ga mako sa-liki luhuwa ji-minabo ga maya olotiya nemotoka niseko ulolotekolaiye:Ito monoka bukugu nemodamu muki luhuwa jebo maya nemotoka niseko ulolo notiye.
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Loko lokaiyoko, edimosiya We napate yamalae, mudao: Sopolo hana lowe maya ne. Liki likayoko, nemo gane maya ele wehe lamayo, ayahasiye loko lo biye. 35 Mat 10:9-10; Mak 6:8-9; Luk 9:3; Luk 10:4 37 Aes 53:12
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Loko lokoko hetoka lemeko omutoko lolo okaka ibomidana lolo ekolo Oliwi ya bolau maya noyowiyoko, unala ipalale yuhasiya magoina wae.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Oliwi ya bola alili nowidanaki unala upalale yuhasida maya sa-loko lo biye: Edimoya maloya miniki muluteu hitabokumuya woko opa-napa okatune liki Omailoka domuda likiwa likiwa iki i-minalo.
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Loko hulobikadanaki emo maya lasolasima widanaki i bola heko Omailoka sa-loko liye:
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 Ahonelika, sa-etuwe loko elekoko nemotokatiya edawaki nesahena li ohinitatabo nesaya le olowe etadawo ne loko noeloboya, nemo nata elituboto nehekala emoka letadawoto soto pideyo.
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Loko noliyoko, okulumauti okanaki we mako lemekoko he elowo oetaiye.
43 — ausente —
44 Sa-okaiyoko, miluma napa-napa noelidanaki abuha moloko Omailoka noliyoko, owiya elaibo maya oladamidana oko mikauka maya le-loko limiye.
44 — ausente —
45 Sa-noiyoko, Omailoka loko nebototi maya unala ipalale yuha minabotoka aku nisekoko lahelamibo nesa soto pitibokumuya domuda udiminayoko, dilipe sinokoko sa-loko lo biye:
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 Edimoya nenahamu domuda niudae. Edimoya sinikiki mulutipou hitabokumu woko opa-napa okatune liki Omailoka domuda likiki minalo.
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Loko lo beko neyoko, Jisesida unala ipalale yuhauti we makoya Judasimamo le omutiyoko muki wewenamasiki nisiki Jisesima nebotoka li esa ae. Sa-ikayoko, Judasimamo Jisesida okepa liyeko nakolo nebotoka mino alili noiyoko,
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Jisesimamo sa-loko lo miye: Judasiyo, nemo okulumauti we uti maya nokepa liyeko noko mimi ekolo nonisepe.
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Loko liyoko, Jisesida unala ipalale yuhasiya mudaikiki soto pekolaibo nesamuya sa-liki lae: We napate yamalae, sopololotiya kohaidatupe.
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Liki ni-liki edimokuti we makolimo Omaimitoka jokila hi mikaka wesida we napanipomidana elekele oluholadama sopololoti koha helituwe loko kohaiboya, mino olowe noiyoko atalago koha hulikaiye.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Sa-iyoko, Jisesimamo yamidana nesaya lamo lokoko adeloti aya wemidana atalo le noelidanaki ilime haka loetaiye.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Sakoya ilime lalo okadanaki, Omaimitoka jokila hi mikaka we napaki ito monoka numuku imi weki ito monoka ujapa wehenamakiya Jisesida adelo letune liki ninisebo wewenasidama sa-loko lo biye: Edimoya nemo ukelelo we minoyoko sopoloki ito mainahaki liki nisiki nadelo letune liki ninisehe.
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Muki yupekaya edimoki monoka numuda napau magoina minokaka obo maya nadelo lamabo maya nehao. Saboma neboya, olotiya edimo onawatipo neyoko lubumidana ahola olohamidana elewoleyala maya soto piye. 53 Luk 19:47; Luk 21:37
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Loko lokaiyoko, Jisesida maya adelo liki ilimi-liki wiki Omaitoka jokila he mekaka we napamidana numudalauma yowe. Sa-niayoko, Pitama hoto apulu oko demeke demeke oko nowiyoko,
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 aya numuda lekuka maya jo jikiki minae. Saki minayoko, Pitamakiya magoina aya joto maya woko ne.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Sako neboya, emoya jo uluma wibotoka maya jo lapi oko neyoko, elekele mena makolimo muda-eloko wenu wenu noidanaki sa-loko liye: Maya weya Jisesite minikaka niaibo we maya ne.
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Loko liyoko, Pitamamo yuwawa moloko ma menalae, nemo muda-elamobo wemuya nolane.
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Loko lokoko lasolasi neyoko, we makolimo Pitadama aku muda-elokoko Jisesida nalalauti maya minane. Loko liyoko, Pitamamo ma welae, ma yauti minamoe.
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Loko lokoko lasolasi neyoko we makolimo pelesa jeko emoka Galeli onoki we minadanako, wehe loko aya yuhautiya minane.
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Loko liyoko, Pitamamo ma welae, emo noladawo gaya ma elamobo ga nolane, loko nolibo epaki okole maya onowa molaiye.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Sakoya onowa noliyoko, We napamamo mino wili jeko Pitada maya wenu elaiye. Sako muda-elokaiyoko, we napalimo Pitada loetaibo ga maya okole onowa owaha molamideko loweki makoki yupekaya yuwawa nomolonetadeko lekolaiye loko libo ga maya aku elekoko,
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 uka hekaiyoko lemeko hetoka wije napa-napa liye.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Sa-okaiyoko, Jisesida adelo li-minabo wewenasiya unala molitiki okepa jedanaki dadeloti nikohaiki
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 omudalaloma lawolawoloti wasa jimikiki sa-liki lae: Ekahimamo nokohaelaihe, ma duli logae.
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Liki likiki liwi letiwi iki aito-aitomidana gahena litiki minae.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Sakiya minayoko, go maya lokaiyoko, monoka ujapa wesiya Omaimidana jokila hi mikaka we napaki ito monoka monawa api-napi ibikaka wekiya li esa ikiki monoka kanisolesida domudalo Jisesida maya ilimi-liki wikiki,
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 emoya lahelamibo nesauti lilimitiye loko Omailimo lo mololetaibo we minape, lo lemo. Liki likayoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Nemokaho lo libituboya, edimosiya wehe loko liye liki lamikilae.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Ito aya nesamu loka olibetatuboya, ma nonoto liki li nemamikilae.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Sa-oneboya, oloti maya onawaloti alikaya nemo okulumauti we uti elewole we Omaimidana ade lamawakaloka minakoloe.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Loko lokaiyoko, sa-liki li me: Sa-loko noladawoya emoya Omaimidana ipala minoe loko nolape. Olo. Liki likayoko, oo, wehe liki galoya lae.
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Loko lokaiyoko, aya wewenasiya sa-liki li me: Emo gala eli-minatabo wewena mako nenahamu ju lokoko gala eletune. Eimola epalauti sa-loko lokaiyoko alo elekudawo maya nenako.
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.