João 12

Yaweyuha New Testament (YBY_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Esenipo vobetaibo holi onawa maya alili oko onawa 6 aha neyoko Jisesi maya Beteni numutoka woko hetiye. Aya numutokaya omutoko Laselesi maya helenebokuti ilime sinaibo numuda maya ne.
1 Veya six nasasawar ufunamaim i Tar Nowaten ana veya, Jesu na Bethany tit, Lazarus morobone biyawas i ana bar merar.
2 Sa-iki aya numuto maya nodenesa ataina ayoko nenako, Matamamo nodenesa maya leko moneko ona moloko nobiyoko, Jisesi maya Laselesilekiya magoina minayoko ne.
2 Nati’imaim rabirab ana bay hibogaigiwas Jesu bairi aa isan, Martha ibaisih bairi bay hisemor. Lazarus orot afa auman Jesu bairi himarir gem sisibinamaim hima’am.
3 Saki niki minayoko, netupa makoya uliwa nadiyae loko meinawa yoweko nebo netupa maya Melemamo meina heko leko nisekoko botoloutiya Jisesida ilalo maya kisekoko madona yopalalotima uli jeko le lalo oetaiye.
3 Raiy yamurin mamarin wabin nard i ai rourin hibun iroro’on hibai. Nati raiy iroro’on ana baiyan i gagamin na’in, Mary bai na isuwei ra’iy Jesu an rororon ihurufen, naatu aribunamaim safam. Naatu yamurin ana mamarin bar wanawanan etei itakwar.
4 Sa-iyoko, numuku maya nuwalalimo molo lele moniyoko, unala ipalale yuhauti maya we mako Kaliyoti ebatokati we Judasiya Jisesida mimi etibo welimoya sa-loko liye:
4 Baise ana bai’ufununayan orot ta, Judas Iscariot boro ufibo baban nao, i eo,
5 Nuwala lalo wibo netupa maya nenako, aha minatidanako, meinawa kilisimasi makokomidana ukau ehada lekoko saina-painahenanipo minametibo wewenasida betine.
5 “Ana gewasin iti raiy yamurin mamarin ana baiyan 300 silver coins tatayai sabuw hitatubun naatu kabay tatab bai’akirayah tatibaisih.”
6 Loko liboya, sainanipo minamibo wewenasidamu lamiye. Emokahoya Jisesida wewenalalesida ehadanipolo ujapa onebo nenako liye. Ehadahena liki nisiki meyoko le suna suna oko minokaka ibo maya nenakoya, liye.
6 Iti tur eo’o, asir sabuw hinanot i akir sabuw baibaisih isah not eo hinarouw, baise i bainowan orot ta, anayabin hai kabay koukufet kakaif, abistan ekokok i ebai ana kokomaim esisinaf.
7 Loko liyoko, Jisesimamo edimoya hulitikalo, loko liye. Emoya nuwala wibo netupaya nupalo hilenetaiboya nemo helekoyoko nupalo hilinitatabo nesa leko hilenetaiyo.
7 Jesu iya’afut eo, “Babin kwaihamiy! Abistan biyanamaim ema’am i ayu anamorob hinayaya’u isan eyayabuna.
8 Uvaminanipo minamibo wewenaya edimoki magoina mini-liki wiki minatabo neha, nemoya edimoki sako mino-loko woko minamekoloe. 3 Luk 7:37-38 8 Dut 15:11
8 Kwa boro mar etei akir sabuw wanawanahimaim kwanama, baise ayu boro men mar etei kwa bairit tanama’amih.”
9 Loko lokaiyoko, muki Juda wewenamasiya Jisesi maya yaloka ne liki laboya elikiki niseboya, Jisesidamugo nisamae. Laselesi maya helenebokuti ilime sinaibo wemidana maya muda-elakili nisebo ne.
9 Sabuw moumurin maiyow tur hinowar Jesu i na Bethany ma’am, imih sabuw Jesu itinamih hin, men i akisin itinamih hin baise Lazarus morobone Jesu biyawas auman itinamih hin.
10 Sakiya Laselesidamuya muki wewenasiya Juda wewenasida ujapa wesidaya hulibitikiki wiki omiki elewole iki Jisesidamugo data ki me. Sayoko nenako, Omailoka jokila hi mikaka wesiya Laselesidaki kohatune liki lowa je.
10 Imih firis gagamih ef hinuwet hiyakitifuw Lazarus auman hitarab tamorob isan.
11 — ausente —
11 Anayabin Lazarus biyanamaim abistan matar hi’itin Jew sabuw moumurin maiyow himisir firis gagamih hikwahirih naatu Jesu isan higeger hitumitum.
12 Udikiki go maya lokaiyoko, holilo nisebo wewenamasiya Jisesima nonisiye liki labo elikiki,
12 Marto sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay Tar Nowaten ana Hiyuw isan, tur hinowar Jesu i enan au Jerusalem.
13 wavu-liki kokonasi aila maya letiki liki Jisesida wiki anuloka hotula ikili liki anuloka wae. Sakiya anulokaya niwiki, agae, we napamidana galalo maya nisekaninako, Omailimo maku imitiyo. Lemo Isilaelo wewenalika uliki wete maya nonisedanako.
13 Sabuw ai rourih hikakir naatu hitit hin Jesu nan bairi baitaramih, hitarkoukuw hi’o, “God tanifai! Regah wabinamaim enan, God nigegewasin! Israel hai aiwob inigegewasin!” Hitit hin bairi hitar.
14 Liki nilayoko, Jisesima donki ja akalewa mako mudakoko emesalo maya yowekoko wiye. Sa-iboya monoka bukuguya ga mako sa-loko neboto maya ele-minoko sa-iye:
14 Bobaituw boubun wabin donkey hitita’ur naatu afe’enamaim mara’at ma remor yen in. Buk Atamaninamaim hikirum hi’o na’atube.
15 — ausente —
15 “O Zion Natun Babitai, Men inabir;
16 Sa-iboya, aya gaya lemo unala ipalalikaya ele wehe lamudawoya, alikaya Jisesi maya aku le okulumau yowekaiyoko elekoko emodamuye liki luhuwa ji molabotoya aweyaha sa-iye loko ele wehe lune.
16 Abistan nati ana veya himamatar ana bai’ufununayah men hiso’ob. Baise Jesu ana fair nabaib ufunamaim, imaibo hina’itin hinaso’ob. Buk Atamaninamaim i isan hi’o hikirum, naatu hisinafen himatar.
17 Jisesimamo Laselesida maya ju liyoko ono aleuti limiyoko mudabo wewenasiya wetome iki li be.
17 Sabuw iyab Jesu bairi hin rahemaim hitit Lazarus morobone yawas misir hi’i’itin hi’o tur ra’at tasasar.
18 Sa-ibo nesamuya muki wewenasiya awa maya elikiki nenako, anuloka woko hotula etune liki wae.
18 Sabuw moumurin maiyow hitit hin Jesu biyan hitit, anayabin tur hinowar i ina’inan iti na’atube men tisinaf emamatar i sinaf matar.
19 Sa-ikayoko, Palasisi wewenamasiya edimonida sa-liki ligi hagi ae: We yuhakuse, eli-minahe. Aya yowanu ludawo maya aha nesa lolo okaiyoko, muki wewena maya wiki emotokagoya omiki nisuwae, liki lae. 13 Sam 118:25-26 15 Jek 9:9
19 Imih Pharisee taiyuwih himare hi’o, “It abistan tayayakitifuw men kafa’imo emamatar. Sabuw etei i’etaw tebi’ufunun kwa’i’itin!”
20 Juda wewenasida holi onawanipouya Omaitoka monoka letune liki Jelusalemu numutoka yowebo wewenautiya malokaya Guliki wewena minabo ne.
20 Greek sabuw afa wanawanahimaim bairi hiyen hin Jerusalem hiyuw ana veya imaim kwafirin isan.
21 Edimoya Galeli ebaku Betiseda numutokatiya we mako Pilipiyo loko nebo wemidanaya wiki we lalo nesa yamalae, Jisesida maya ma muda-elatune loko noludawolae.
21 Hina Philip biyan hitit, i Betsaida orot Galilee wanawanan, isan hifefeyan hi’o, “Aro, aki akokok Jesu ana’itin.”
22 Liki layoko, Pilipimamo woko Enduluda maya lo miyoko magoinaya wiki Jisesida maya li mikaiyoko, Jisesimamo sa-loko lo biye:
22 Philip in Andrew ana tur eowen, naatu Andrew Philip hairi hin Jesu ana tur hi’owen.
23 Okulumauti we uti nemoya huwepaneki ito luhuwanekiya soto pitibo onawa alo alili okaiye.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot Natun baifa’in naatu bora’ara’ahin isan ana veya na kabom.
24 Wehe loko wati gaya lo libekoloyo, eli-minalo. Kile yuha makokoya mikau hametudawoya aha minakolaiye. Ito mikau hekuniyoko maya, minoko okepa helekoko wileko yoweko aila jeko o-molakolaiye.
24 Ayu turobe a tur ao’owen, sanabey tutufin ta’imon hinama’ub me yan hinataun na’inu’in, naatu nabikubobun boro moumurih na’in hinayen naatu ani’anin boro moumurih na’in naya.
25 Yamidana oko wewena makolimo ukala leko yowitiboya alikaya ukala opa-napa ekolaiye. Ito wewena mako nemokumuye liki duka liki limiki minataboya alikaya elewole depa mutiwa liki minakilae.
25 Orot yait taiyuwin ana yawas ebiyabuw i boro yawas narusa’ir, naatu yait iti tafaramamaim taiyuwin ana yawas ekwakwahir boro nabotan yawas wanatowan isan.”
26 Wewena mako nemo elekele oluhone lolo etune liki data eli-minatabo wewena maya nemo nemeke moliki nisitae. Sa-ikadeko, nemo yoweko minatubotoka maya elekele oluhoneki magoinaya minakolune. Ito nemoda nasahili initatabo wewenasida dulinipoya alikaya ahonekaho le sinakolaiye. 25 Mat 10:39; Mat 16:25
26 Yait ayu isou nabowabow, i ayu ni’ufnunu, naatu ayu menamaim ama’am au akir orot boro airi imaim anama. Yait ayu isou ebowabow Tamai boro nifai nabora’ara’ah.
27 Ahoya jekoko nupau lekainako, nenae loko letuwe. Ahone yaliyo, ahone yaliyo, onawane maya alili inako, nupalo yowekolabo nesaya hulo hoto oneto loko letuboya lahelamekolaiyo, sa-loko lamekoloyo. Miluma elitubo nesa nupalo yowitibo onawa maya aloya nisekaiyo.
27 “Ayu dogorou i yababan awan karatan, Tamai ayu boro mi’itube anao? Iti bai’akir ana veya iniyawasu? ‘Aiyabin, Tamai iti bai’akir ana veya nan anabaib isan ana atit.
28 Ahonelika, lokadeko ulikamidana luhuwa maya soto pideyo. Loko liyoko, okulumauti ga napa mako sa-loko liye: Nuline luhuwalaya alo onowelakiya soto pekaiboya, soto pe-loko woko soto pideko minakolaiye.
28 Tamai o wab anabora’ah.” Naatu marane fanan tit eo, “Ayu wab abora’ahika naatu boro anabora’ah maiye.’”
29 Loko liyoko, muki li esa iki minabo wewenamasiya elikiki sa-liki lae: Okanaki we makolimoya aya lo mekaiyo.
29 Sabuw rou’ay nati’imaim hibatabat hinowar, afa hi’o, gunum rab naatu afa hi’o, “Tounamatar isan eo.”
30 Liki layoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Gaya nemokumuye loko lamiye. Edimokumuye loko soto pekaiye.
30 Jesu eo, “Iti fanan i kwa isa eo, men ayu isou.
31 Olotiya lahelibo lahelamibo nesa ma mikau nebomidana obi obetatibo onawala maya alili okaiyo. Ma mikau ujapa we mako Olohae loko nebo wemidanaya oli hekoloe.
31 Veya boun iti tafaram baibabatiyin isan naatu iti tafaram ana aiwob boun boro hinabosair.
32 Ma mikauya yalo maya nalawa iki tinitikadeko, muki wewenasida maya lesa molo boyoko nemotokagoya nisiki suwikilae.
32 Baise Ayu iti tafaramamaim hinabobora’ahu anamaramaim, sabuw etei boro anabonawiyih hinan ayu akisu biyou hinatit.”
33 Loko liboya, yoho yaha yalo maya sakoya helitubo ne loko koha moloko liye.
33 Iti tur eo, i mi’itube ti’obaiyih i ana morob ana itinin boro mi’itube namorob.
34 Loko liyoko, muki minabo wewenamasiya sa-liki li me: Lemoya monokauya ga mako sa-loko elekaka noune: Lahelamibo nesauti lilimitiye loko lo mololetaibo weya helamoko mino-loko woko minakolaiye loko nebo maya nenako, emoya okulumauti we uti nemodaya yalo nalawa iki tinitakilae loko nenaha iyoko nolane. Ito nenamidana okulumauti we utimuya nolane.
34 Sabuw hi’o, “Aki ofafaramaim anonowar Keriso boro nama wanatowan, naatu o mi’itube ku’o’o, Orot Natun boro hinabora’ah. Iti Orot Natunam yait?”
35 Liki layoko, Jisesimamo sa-loko lo biye: Le maya onawa lasolasiya edimo luwawatipouya lameda lekolaiye. Sa-ekolaiyo, lubulimoya edimotoka lubu jekatiyo, lelimoya edimotoka lameda lokogo netiyo, aya leya likiki minalo. Ito wewena mako lubuka witabo anuya mudai wehe lamikilae.
35 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa mar kafai boro marakaw kwanab, marakaw kwabaibimaim kwanaremor, imaibo gugumin nan natarsumi. Orot yait guguminamaim ereremor i men so’ob menamaim enan.
36 Sa-oneyo, leya edimotoka nebotogoya li etoha iki li-minalo. Edimoya lemidana oluhola lolo etune liki maya nemodamuya elewole iki elilo. 34 Sam 110:4; Aes 9:7; Den 7:14 Juda wewenasiya elewole iki elamabo. Loko Jisesimamo lokoko woko suna ibo ne.
36 Marakaw nati kwabai kwama’am a baitumatum i kwanitin. Saise kwa boro kwanan marakaw natunatun kwanamatar.” Iti eo’o ufunamaim, Jesu sabuw ihamiyih naatu i taiyuwin ibunwa’ir.
37 Jisesikahoya aito-aitomidana elewole anehena maya domuda leleiya le soto molokaiyoko mudaikaboya, elewole iki data kamabo ne.
37 Mensanet Jesu wanawanahimaim sawar faifirih imamataren, baise i boro’ika men tibitumitum.
38 Omaimidana epaloti ga lokaka we Aesayada gala maya woko ulolotetiye liki sabo ne. Aya welimoya sa-loko luhuwa jenebo ne:
38 Iti i mi’itube dinab orot Isaiah ana tur eo’o i titurobe isan. “Regah, yait aki tur a’o ebitumitum? Yait biyanamaim Regah ana fair ebirerereb?”
39 Ito Aesayada gala mako sa-loko nebo maya elewole iki data kamae:
39 Anayabin iti isan, men karam hititumatum, imih Isaiah eo maiye;
40 — ausente —
40 “God iwa’an matah hifim
41 Loko Aesayakaho liboya, Jisesida lamedala maya okulumau nebo mudakoko libo ne.
41 Isaiah iti eo’o, anayabin Jesu ana marakaw itin naatu isan eo i nowar.
42 Sa-iyoko, Juda wewenasida ujapa wenipole malokasiya Jisesidamuya elewole iki data keha, lo soto molatudawoya Palasisi wewenasiya monoka anute maya hiki lilimikatae liki domodanipo wokaiyoko, li soto molamae.
42 Naatu nati veya ta’imon wanawanan Jew ukwa’ukwarih wanawanahimaim Jesu hitumitum. Baise anayabin Pharisee isah hibir, men karam hai baitumatum hitao rereb, i boro kou’ay barene hitabotaitih.
43 Aya wewenasiya aito wewenasi dupa liki yowitae liki sa-ikaka abo ne. Omailimo dupa leko yowitiye liki samabo ne. 38 Aes 53:1 40 Aes 6:10
43 Anayabin i orot babin isah tibiyabow men boun God isan tebiyabow na’atube.
44 Sa-iyoko, Jisesimamo ga napauti wewena mako nemodamuya elewole iki elitaboya nemodamugo elamikilae, nemoda noli hibo we ahonedamukiya elewole iki elebo elekaiye, loko liye.
44 Basit Jesu fanan aumetawat eo, “Orot ayu ebitutumu, i men ayu akisu ebitutumu, baise yait ayu iyafaru anan auman ebitumitum.
45 Wewena mako nemodaya mudaneli wehe litaboya, ahone noli hibo wemidanakiya muda-eli wehe likilae.
45 Yait ayu i’itu anamaramaim, ayu iyafaru anan auman i’itin.
46 Nemodamu elewole iki elitabo wewena maya lubu jitiboku minamitae loko ma mikau wewenasida lenipo minatuwe loko leme-minobo maya ne.
46 Ayu i marakaw na’atube ana tafaramamaim atit, saise yait ayu ebitutumu i boro men guguminamaim nama.
47 Ito wewena mako nemo gane maya elikiki eli hulatabo wewenasida maya obi obetamekoloe. Nemoya ma mikau wewenasida lihima le bituwe loko lemamoe. Muki numuto namato wewenasida maya dilimituwe loko lemobo maya ne.
47 Orot yait ayu au tur enonowar baise men ebaib, ayu boro men anibatiy. Ayu men tafaram fufuninamih ana atit, baise baiyawasinamih ana.
48 Sa-oneboya, wewena mako nemoda huli hoto molinitikiki nemo gane maya eli hulataboya, lo molobo galimoya onawa napalo maya obi yowanu lebetakolaiye.
48 Yait ayu ebifutuwu naatu au tur men ebaib i ana baibatiyenayan ema’am. Tur iti ayu a’o i boro mar yomaninamaim nibabatiyi.
49 Neimone nata eleko lamoe. Ahone noli hibo welimo lo soto molatane loko lonetaiyoko lokaka noe.
49 Anayabin ayu men taiyuwu au kokomaim ao’omih, baise Tamai ayu iyafaru anan tarbaiyunu tur abistanawat anao naatu boro mi’itube ana’o.
50 Sakoya nemo nepauti galimoya elewole oko minokakamidana monawa maya le soto molokaka noiye loko ele-minoe. Ga matokaya noloboya, ahonekaho liboto noloe loko Jisesimamo liye.
50 Naatu ayu aso’ob i ana tarbaiyunen tur boro nabonawiy inan ma’ama wanatowan. Imih ayu abistan ao’o i mutufor, Tamai uwu imih ao’o.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.