Lucas 5

Wusyep Bwore tikin Got (URT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ŋup ende Jisas gan nal pinip tikih moi Genesaret pe, lenge wondoh embere yatme kin nange ka yisyunde wusyep Got ŋaiye ki ŋanange pe, kin tangarmbe supule.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Kom ki ŋetekeꞌe loumbil pinip hoi ŋaiye si lenge miyeꞌ ŋaiye jete ŋuyoꞌ ya yember siheime pinip umun tikih o, lenge miyeꞌ uku jan pinip tikih yungurhme tem ŋuyoꞌ tinge.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Taꞌe luku pe, Jisas nanah loumbil pinip tikin Saimon pe, ki ŋaname Saimon nange ka ununyuꞌe loumbil pinip uku e tus pinip umun sikirp. Jisas narp nato loumbil pinip uku pe, ki nalaŋatme wusyep nal lenge miyeꞌ tuweinge luku ŋaiye yarp pinip umun tikih.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 Ŋupe ŋaiye ki ŋanange wusyep miꞌe pe, ki ŋaname Saimon na, “Enge loumbil pinip e ember el pinip umun bumbumbe ti, pa yiche tem yip yi juh pinip no, pa yambaꞌe ŋuyoꞌ.”
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Saimon nungwisme wusyep kin na, “Lahmborenge, ŋaiye nin ŋanange pe, si ya mende kili. Kom poi si mende wah nihe ŋaiye kwite ŋuyoꞌ ŋup sokoloh uku pe, yukur poi mambaꞌe ŋuyoꞌ ende, pakai.”
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Miꞌe pe, tinge yiche tem ya jah pinip pe, tinge jete ŋuyoꞌ wula wula sekete yate yanah pe, tem sihei da ginir.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Taꞌe pe, tinge syep hwaime lenge miyeꞌ yaŋam tinge ŋaiye yarp yal loumbil pinip ŋoinde nange ka yute yungwis lenge. Tinge yat pe, tinge lalme jete tem ŋuyoꞌ uku yanah. Tinge yuwil ŋuyoꞌ yanah loumbil pinip hoi uku, de pe, paparar supule. Sihei ŋaiye mane ŋuyoꞌ ka tule loumbil pinip hoi uku e guh pinip meleꞌe.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Ŋupe ŋaiye Saimon Pita ŋetekeꞌe ŋai uku pe, ki ŋasarꞌe ŋimbep gah ŋihip Jisas ŋanange na, “Lahmborenge ŋam, el angaꞌme ŋam! Ŋam miyeꞌ pupwa yehe.”
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 — ausente —
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 — ausente —
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Ŋupe ŋaiye tinge yununyuꞌme loumbil pinip yate yanah pinip umun tikih pe, tinge yasme ŋaiꞌe ŋaiꞌe lalme yanar uku, tinge jande Jisas yal.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Ŋup ende Jisas nato moi ende pe, miyeꞌ ende ŋaiye wahriꞌ epwa wukeh wukeh ŋaparaꞌe kin lalme ŋetekeꞌe Jisas pe, ki ŋasarꞌe ŋimbep tumbuhuroroꞌe na gah pe, ki ŋisilihme Jisas na, “Lahmborenge, ŋam sisyeme, ŋaiye ni ŋasande pe, nin tatame ŋaiye na ongohe pupwa ŋaiye sai me ŋam pe, ma tuhur prihe.”
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Jisas kete syep ŋusuwaꞌe kin pe, ki ŋaname na, “Ŋam masande. Ni tuhur prihe!” Nilyehe sai wahriꞌ epwa luku nasme miyeꞌ uku.
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Miꞌe pe, Jisas ŋaname ŋindindirme na, “Yukur na inime lahende, na pakai. Kut na e asambe lenge pris nange ka yetekeꞌe wahriꞌ epwa nin si miꞌe, topoꞌe na ember yitini elme Got gunde wusyep erŋeme ŋaiye Moses ŋanange. Na ende ofa yer ti, ka asamb lenge mitiŋ lalme nange wahriꞌ epwa nin si miꞌe, topoꞌe nin si tahar prihe.”
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Taꞌe pe, wusyep Jisas sisil ŋende embere nalꞌe nalꞌe pe, lenge miyeꞌ tuweinge wula wula yat yat ŋaiye ka yisyunde wusyep kin, topoꞌe ŋaiye ka ende miꞌe wahriꞌ epwa tinge.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Kom ŋup wula wula kin nasme lenge miyeꞌ tuweinge pe, kin nal luh ŋaiye mitiŋ pakai ŋaiye ka ininge wusyep topoꞌme Got.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Ŋup ende pe, ŋupe ŋaiye Jisas ŋanange nalaŋatme wusyep gan noto yokoh ende pe, lenge Farisi topoꞌe lenge jetmam tikin wusyep erŋeme yarp topoꞌe yasande wusyep kin. Tinge yase moi wula wula ŋaiye sai nato Galili distrik, Jerusalem topoꞌe moi syeꞌ ŋaiye sai nato Judia yat. Pe bongol tikin Lahmborenge sai topoꞌme Jisas pe, ki ŋende miꞌe wahriꞌ epwa lenge miyeꞌ tuweinge.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Dindiꞌ ŋup uku pe, lenge miyeꞌ syeꞌ yikirh miyeꞌ ende ŋaiye ŋihip syep kin si nule yatme Jisas. Tinge yende bongol nange ka yenge kin yi yoto yokoh no, ka yember kin yi siheime Jisas ŋaiye ka ende bworerme kin.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Kom mitiŋ wula wula tangarmbe supule pe, tinge yukur tatame ŋaiye ka yetekeꞌe dou ende no, ka yenge kin yi yoto, pakai. Selel supule. Taꞌe luku pe, tinge yikirh kin ya yanah yokoh hlaꞌ pe, tinge yurnguse kohmoiꞌ syeꞌ yende map miꞌe pe, tinge yarpe mwah yasme miyeꞌ uku luh orome na gah bumbumbe mitiŋ lalme siheime Jisas.
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 Ŋupe ŋaiye Jisas ŋetekeꞌe ŋoihmbwaip tinge teŋeime kin bongol pe, ki ŋaname miyeꞌ uku na, “Iyai, pupwa ŋaiye sai ŋoihmbwaip nin si ŋam mongohe miꞌe ko.”
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Kom lenge jetmam tikin wusyep erŋeme, topoꞌ lenge Farisi tahar yanange wusyep teketenge yale yat tititinge na, “Miyeꞌ mune liki ŋaiye ŋanange wusyep taꞌe ŋaiye kin Got? Kin ŋende pupwa nalme Got kuli! Miyeꞌ yukur tatame ŋaiye ka ongohe pupwa ŋaiye sai ŋoihmbwaip, pakai. Got ŋilyeh, kin tatame.”
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Kom Jisas si sisyeme ŋoihmbwaip tinge pe, ki ŋana lenge na, “Detale ti yip ŋoihyeryembe taꞌe liki?
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Kin bwore wukiŋge ŋaiye miyeꞌ ende ka ininge nange kin nongohe pupwa ŋaiye sai noto ŋoihmbwaip, kom kin nihe ŋaiye ka ininge na, ‘Ŋam si mende miꞌe wahriꞌ epwa nin. Taꞌe luku pe, ni tuhur el.’
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Kom se ma yasam yip no, pa sisyeme yoworme nange ŋam, Talah tikin Miyeꞌ, ŋam membepmeteme ŋaiꞌe ŋaiꞌe lalme kekep eꞌe, topoꞌe ŋam tatame ŋaiye ma mongohe pupwa ŋaiye sai nato ŋoihmbwaip.” Taꞌe pe, kin bunjenge ŋaname miyeꞌ uku ŋaiye lupu kin si nule na, “Ŋam mana nin, tuhur e ambaꞌe luh nin pe, el moi nin.”
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Nilyehe sai, miyeꞌ uku bwore pe, kin tahar gan hlaꞌ gah ŋembep tinge lalme. Miꞌe pe, kin nambaꞌe luh kin ŋaiye sikeime kin nate pe, kin nirisukwarme Got nenge luh nal moi kin.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Lenge miyeꞌ tuweinge lalme gunguru plai supule. Ŋoihmbwaip tinge hiꞌjarnge, topoꞌe yirisukwarme Got. Taꞌe pe, tinge yanange na, “Tukwini poi si metekeꞌe ŋai ambaran supule ŋoinde tikin kuli!”
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Miꞌe pe, Jisas tas wicherꞌ nal pe, ki ŋetekeꞌe miyeꞌ ende ŋaiye narp noto yokoh ŋende wah nambaꞌe wuhyau takis, naŋ kin Livai. Jisas ŋaname kin na, “Ote gunde ŋam!”
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Taꞌe luku pe, Livai tahar nasme ŋaiꞌe ŋaiꞌe lalme kin pe, kin gande Jisas.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Miꞌe pe, Livai ŋende ŋai embere me Jisas narp yokoh kin pe, lenge miyeꞌ wula wula ŋaiye yambaꞌe wuhyau takis, topoꞌe lenge mitiŋ syeꞌ yarp yono ŋai yotop tinge hindi.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 O lenge Farisi yotop lenge jetmam tikin wusyep erŋeme tititinge pe, tinge teketenge wusyep topoꞌme jetalah tikin Jisas. Tinge yanange na, “Detale ti yip yono ŋai yotop lenge miyeꞌ ŋaiye yambaꞌe wuhyau takis, topoꞌe lenge miyeꞌ pupwa yehe lalme liki?”
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Kom Jisas nungwisme wusyep tinge na, “Lenge miyeꞌ tuweinge ŋaiye wahriꞌ epwa pakai, yukur ka se yilme dokta, pakai. Kut lenge miyeꞌ tuweinge ŋaiye yende wahriꞌ epwa, ka se yilme dokta kili!
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Ŋam yukur mat ŋaiye ma mungwis lenge miyeꞌ tuweinge ŋaiye tinge ŋoihyeryembe nange tinge si bwore bwarme, pakai. Kom ŋam mat ŋaiye ma mende miꞌme lenge miyeꞌ tuweinge pupwa ŋaiye ka yimbilme ŋoihmbwaip tinge.”
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Pe lenge miyeꞌ ondoh syeꞌ Juta yisilihme Jisas na, “O nye nyermbe ŋup ilyeh ilyeh lenge jetalah tikin Jon Baptais, topoꞌe lenge jetalah Farisi yasme ŋai topoꞌe pinip pe, tinge yanange wusyep topoꞌme Got. Kut lenge jetalah nin yukur tinge yende taꞌe luku, pakai. Nye nyermbe tinge yono ŋai topoꞌe yonoꞌe pinip.”
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Jisas nungwisme wusyep tinge na, “Yip ŋoihyeryembe, ŋaiye miyeꞌ ende ka enge tuwei ende no, ka isilih lenge miyeꞌ tuweinge ŋaiye ka yute yetekeꞌe dindiꞌ uku, kom ŋaiye yukur ka yono ŋai topoꞌe ka yonoꞌe pinip pe, liki pupwa yehe. Ŋupe ŋaiye miyeꞌ uku kin narp top lenge ŋimei kin uku pe, bwore ŋaiye ka yono ŋai topoꞌe ka yonoꞌe pinip.
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Kom ŋup ende lenge wachaih kin ka yute yonombe miyeꞌ uku pe, ka osme tinge. Ŋup uku pe, lenge ŋimei kin ka yusme ŋai topoꞌe pinip.”
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Jisas plihe ŋana lenge wusyep tapimbilme ende taꞌe leꞌe na, “Yukur miyeꞌ ende ka otombo temhroŋ ŋambaran sikirp uwur e gerenge map ŋaiye sai temhroŋ telei, pakai. Detale, ŋaiye ka ende pe, se ka ende yumbune temhroŋ ambaran uku, topoꞌe temhroŋ ŋambaran sikirp uku yukur ka se dindiꞌ me temhroŋ telei, pakai. Taꞌe pe, temhroŋ hoime luku se ka pupwa yehe.
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 Rop ende kin taꞌe leꞌe, yukur tatame ŋaiye miyeꞌ ende ka uwilꞌe pinip wain ambaran e guh worhiꞌ telei, pakai. Detale, ŋaiye ka ende pe, pinip wain ambaran uku ka tenenem oworꞌe worhiꞌ telei uku pe, pinip wain ka tuwilꞌ tus. Taꞌe luku pe, worhiꞌ uku topoꞌe ka pupwa yehe.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 Kom se ka uwilꞌe pinip wain ambaran e guh worhiꞌ ambaran.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 Lenge miyeꞌ ŋaiye si yonoꞌe pinip wain ŋaiye somohonme yerkeime tinge yende pe, tinge ŋoihyeryembe ŋaiye pinip uku ki bwore miꞌ supule. Kut tinge jarnge pinip wain ambaran, topoꞌe tinge yanange nange pinip wain yerkeime kin nengelyembe pinip wain ambaran.”
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.