Lucas 24
Wurkapm a Maur Wailen (URI) vs AAI
1 Wang a arpm ekg yapm pa plaln pa, tu kin pa wreitn ak kang mningket paitn ai ye kweiur kweiur wepmij wor a tu numprampen pa ye kai tipmning teng pa akal ak nel yipmri a Jisas pa.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 Pake tu ari weij a ak hmpri tipmning teng ek pa, pa apm wa talpul tukulein ase,
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 yatom tu kai kahor tipmning teng wonen pa ari, ake tu ari yipmri a Wailen Jisas pa.
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Yatom tu atn akwonalmpen wailet atn pa, ari tu wutnan ekg ari melnum wekg ur a nowe hapm tungkoren muinmainet paitn ai paln atn yampingkenten.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 Tu kin pa ari tolpa tu kark paitn, yatom nel homtmpok lam ikg alntuen pa kinar knokg tolti, ari melnum wekg pa la nasen la tolpa, “Ti wa kipm kul kor melnum a arpm mlepm ti kul wrik a uwen tu kmel a mo ti, ekg nte?
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Ti kipm ri kil ake ha ti, kil apm wreitn ase. Ti kipm ikwonilmpen yangkipm a pike kil la nasepm hakaino Kalili pa la tolpa,
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 ‘Warim Kpman a Melnum hi tu uk kai wam a tu melnum a ntekg paitnpaitn pa, yatom hi tu karkurntel kai yo kwatingki pa wiyel ye kai uwentel, om ak wang wraur pa kil hi wa wreitn.’ ”
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Yatom wa tu kin akwonalmpen yangkipm a pike kil la pa,
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 yatom tu wa pleln atn wrik a tu uwen Jisas pa kai tolti, la kiti nasi tu melnum wampwam yikakwomwrij a Jisas pa, namponen tu wrongwailet pa, ekg kweiur kweiur wrongwailet a wet tu ari a paln pa.
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 Tu kin a kai la kiti yangkipm pa nasi tu melnum yangkipm kuinen a Jisas pa pati, Maria a ha wail Maktala, a Joana, a Maria, man a Jems pa, wa tu kin tiur ai namponenten.
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 Ari tu pa la tolpa, plpa tu la yangkipm akplain ur tolti. Tu ake ukpma ekla a tu la pa.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Ari Pita pa kil wreitn tolti, kil aktutu kai wrik a pike tu eln Jisas hele pa, yatom kil atn hen ti ikglangken ari, kil ari hapm kalpmel tolti ha. Yatom kil wa pleln kai tolti om wa kil akwonalmpen wailet ekg kweiur kweiur a wet paln ripa.Pita ikglangken tipmning teng a pike tu eln Jisas hele.|src="LB00329B.tif" size="span" loc="Luk 24.12" copy="Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="24.12"
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 Ak wang pa, disaipel wekg ur a Jisas pa, tuwekg akal ekg kai ha ur a tu kwe tolpa Emeus, ha ur a ark watinet ketn, tol kilomita wampwam yikakwomwrij (11), ekg Jerusalem pa.
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 Yatom tuwekg kor la kiti hor ya pa kai ekg kweiur kweiur wrongwailet a pike paln ripa.
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Tuwekg ekla wailet la kiti tolpa kai pa, Jisas kil alkil palnten ngkom ntien kai kompwrij tolpa kai.
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 Yatom kwei ur ak hmprien ikg, om tuwekg ake ari tolpa, kil pa Jisas.
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 Yatom Jisas roponten la tolpa, “Kipmekg la kiti kuina ur itna wampel kai?” Om tuwekg atning tolpa, tuwekg kai atn ya pa, yatom kil ari tolpa tuwekg pa ipma kalkut.
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 Yatom wrij ur a tuwekg pa tu kwe tolpa Kliopas. Pa kil akalmpe tolpa, “Ti kitn wrij hute ti kitn ake ari kweiur kweiur wailmanten a pike paln kai Jerusalem pa?”
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Ari wa Jisas roponten la tolpa, “Kuina ai?”
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Tu melnum ipma krakgen a Maur Wailen a atn hep wa tu melnum wail wail amen ti uk kil kai wam a tu Rom ekg erel mo, yatom tu karkurntel kai yo kwatingki.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 Ari men ti pike akwonalmpen tolpa kil pa melnum a tol kil ikirmpen mento Israel pake! Yatom kweiur kweiur a pike paln pa, apm tol wang wraur ase.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 Yatom wet ti ak kang pa, wa men wreitn paitn ekg tu kin tiur alpmenen, tu wreitn ak kang mningket paitn ai kai kahor tipmning teng wonen a tu eln Jisas hele pa.
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 Ari tu kai ari yipmri akil pa ake ha. Yatom tu wa plelnten kul la naso la tolpa, tu ari maur akwapel wekg a Maur Wailen pa, yatom tuwekg la nasen la tolpa, kil apm wreitn arpm mlepm ase.
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 Yatom wa tu tiur alpmenen pa wa pike nel kai wrik a tu elntel hele pa ari apm tol a tu kin pa la kiti pake: ake tu ariel.”
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Yatom Jisas la nasen la tolpa, “Ti kipmekg ti hmit, ake wa kipmekg akwonalmpen yangkipm wrongwailet a pike tu melnum ek wripm a Maur Wailen la pa!
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 Ti kipmekg ti ake ari tolpa melnum a Maur Wailen kwa nar ekg akwi tu wrong kinkpman pa, kil wi wleket wail ripa plaln pa, kil kai arpm namponen Maur Wailen, wi titnongket klalen wail pa?”
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Yatom Jisas laron yangkipm yiprokgen wrongwailet a la kiti kil ti nasen katen kai Moses ai, wa kulngkul tu melnum ek wripm a Maur Wailen a tu ro hel kai wurkapm a Maur Wailen pa.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 Tunten kul yampingken ha a tuwekg akal arpme pa, yatom Jisas pa akplainel ipma a tuwekg pa akal kai ekg haren kai om,
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 ari wa tuwekg pa lokel la tolpa, “Ti mning krehet ekg al mning tike, ti kitn kul ntio hokgi tipen.” Yatom kil kahor akal ntien arpm.
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Tunten arpm akal al ekpma pa, kil wi nak tingklak pa ukwor Maur Wailen plaln pa, kil kpor ukwen.
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Kil ntekg tolpa yatom, ikg a tuwekg pa apm nungkwat ariel, ari kil apm wa kai hamten ase.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 Yatom tuwekg nasi tita la tolpa, “Aklahle! Ti wet kil la kiti naso yiprokgen a hel kai Wurkapm a Maur Wailen pa ngko ya pa, pa wet ak ntekg ipma a mentekg ti utopen paitn.”
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 Yatom ak wang ketn pa tuwekg wreitn tolti, pleln kai Jerusalem ari tu melnum yangkipm kuinen wampwam yikakwomwrij a Jisas nti tu tiur pa kor tita ark.
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 Ari tu hmprak la kiti nasen kuina ur a wet paln ekg Saimon pa, pa la tolpa, “Wailen apm wreitn aklahle ase! Ti kil wet paln kai Saimon, kil ariel pa.”
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Tu la tolpa nasen plaln pa, tuwekg ti wa la nasen la tolpa, Jisas palnten ngko ya pa, yatom tunten ngkom hor ya pa kai pa tuwekg ake ari tolpa kil Jisas pa, om tunten kai paln arpm kai wan pa. Kil kpor nak tingklak pa ukwen plaln pa, om tuwekg ari tolpa Jisas apm pake.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Tu disaipel a Jisas tu la kiti la tolpa atn pa, Wailen pa palnten aktutu tolti la nasen la tolpa, “Ipma akipm pa irk mehen!”
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 Ari tu akwonalmpen tolpa tu ari maur a kmel ur yatom tu kark paitn wrijen tolti.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Ari wa kil la nasen la tolpa, “Ti wa kipm wreitn paitn akwonalmpen wailet ekg nte?
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Ti kipm ri nepm wam akupm ti! Wa kipm ari tolpa, pa apm kupm apm tike. Ti kipm kul ri wampirpme ik wampla ik itningke numpwam akupm ti! Lak maur pa, tol ake kipm ari palk a knal tol a kipm ari kupm ti.”
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Kil la tolpa plaln pa, kil planten nepm wam akil pa.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Yatom tu utopen, pake nikgwalpm a tu pa ark nowe nare, ake kai wrij. Om kil roponten la tolpa, “Kipm ye ekpma ur aki?”
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Yatom tu ukwel yul tiel a wet tu aliln pa,
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 om tu ari a kil wi al.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Kil al yul pa plaln pa, kil la nasen la tolpa, “Kipm ari pa, pike kupm ntiepm arpm pa, kupm la nasepm yangkipmek wrongwailet a hel kai wurkapm a Moses a tu melnum ek wripm a Maur Wailen ro pa, wa hel kai wurkapm a Nangnang pa, a ak la kupm ti pa, pa apm paln ek arke ase, ti apm paln apm tike.”
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Yatom kil ntekg nikgwalpm a tu pa paln wonrekele ari yangkipm wrongwailet a Maur Wailen pa.
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 Yatom kil la nasen la tolpa, “Tu ro la tolpa, melnum a Maur Wailen kwa nar ekg akwi tu wrong kinkpman pa, hi kil mo, om ak wang wraur pa, kil apm wa wreitn arpm.
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Hi wa tu laron nang akil pa nasi tu wrong kinkpman pa, hi tu pleln ipma, yatom hi kil kwan paitnpaitn atu. Hi tu katen kwap ripa ak atn Jerusalem ti, yatom ye kai knokg wrongwailet ai.
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 Kipm alkipm ti pike nungkulkg a ikg ekg kweiur kweiur wrongwailet a paln pa, ti hi apm kipm alkipm ti laron nasi tu wrong kinkpman tike.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Ti kipm itning, hi kupm kwa Maur Wor nar ekg kipm a pike Yan alkupmen kil yipon yangkipm pa. Ti hi kipm irk nungkwangen irk ha wail ti irk kai ngko wang a hi kipm wi titnongket wail a Maur Wailen pa.”
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Yatom Jisas wi tu disaipel alkilen pa nel kai kinar ngko yampingken ha Petani pa, yatom kil kat wam pa, wa kil ropon Maur Wailen ekg al kil aklinjen.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Kil ropon Maur Wailen tolpa atn pa, kil nuhurnten tolti, Maur Wailen wiyel tolpa ye kai kaino ha wor alkilen ase.
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Tu kpor klko lein kat nang akil plaln pa, tu pleln kaino kahor Jerusalem pa namponen utopen wailmanten.
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 Yatom tu ark wan yalming a Maur Wailen pa kat nang akil pa ukwel wor aklei wang tolti ark.
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.