Atos 24
Wurkapm a Maur Wailen (URI) vs AAI
1 Wang wampomit kai plaln pa, Ananaias, melnum tukgunakgen a ikghlen tu ipma krakgen a Maur Wailen pa kil wi tu melnum wail wail tiur, a melnum ur, kil melnum arie a yangkipm titnongket a tu Rom pa, nang akil pa Tertulus, pa nel kul no Sisaria ti. Yatom tu kai atn la kuina ur akal tu ntekg nti Pol pa nasi Peliks, melnum a Rom pa, kil atn tukgunakgen a ikghlen ha knokg Jutia a arpm atning yangkipm pa.
1 Veya etei umat roun sasawar ufunamaim firis gagamin Ananias regaregah ai’in afa naatu ofafar so’obayan orot wabin Tertulus bairi hire hin Caesarea hitit. Naatu Paul ana kakafih hibow hitit gawan Felix nanamaim ubar hitin.
2 Plaln pa, melnum tukgunakgen pa la nasi tu ekg wi Pol pa kul hor atn ekg akal ntekg yangkipm pa, Tertulus pa wi ek a tu pa ekla arki Pol pa la tolpa, “Peliks, kitn pa melnum wail alpmenen a nang itne wor. Kitn ikghlento ariworwor, wa lok ya a nikgwalpm tiur a paitn pa, yatom men ark mehen utopen wor wang watin ak ai kulngkul apm kul tike. Kitn pa nikgwalpm arke wonrekele wor, yatom kitn ye kweiur kweiur weten wor wor ye kul ak aklin men ti arpm utopen wor, yatom kweiur kweiur wrongwailet pa paln ariwor.
2 Imaibo Paul hibai hina hirun naatu Tertulus busuruf ubar itin eo, “Felix o i gawan orot gewas so’ob wairaf, o a aiwob i gewasin bonawiyi manin maiyow tufuwamaim tama. Naatu sawar hi’afe’af iwowab maiye ata tafaram ana gewasin isan.
3 Ti men arieitn kai ya wrongwailet a kitn ak tolpa ari, pa wor wrijen, yatom men wrongwailet a ark hor ti pa, men arieitn kpornteitn yangkipm a men ukweitn wor wailmanten.
3 Efan tata’amaim naatu ef tata’ane, o a merar ayiy asinaf gewasin iti isan, abiyasisir gagamin maiyow o isa.
4 Pake ake akal kupm rkoln yangkipm pa kai watin pa. Kupm la tolpa, tol kitn nikgwalpm wor reinjo pa, pa kitn itning ekla waitketn amen kil.
4 Ayu men akokok boro a veya gagamin anab, baise abifefeyani mar kafai tain inarub au tur ukwarihiwat anao inanowar.
5 Men ari melnum kil ari, kil melnum a rkol men Juta wrongwailet ti kai ngko kai walmpopm paitn a kil pake. Kil ye numpet paitn alkilen pa ak ro wrong tiur pa kai atn namponen kil pa, yatom tu kwewen la tolpa tu Nasaret. Yatom apm kil pa atn hep ekg tu pake. Kil melnum a alm ipmael tu Juta wrongwailet a ark hor ha knokg wrongwailet om ntekg tu kle er tita.
5 Iti orot i kou’obo’obowanayan, naatu wow atubob i iti orot ebimamataren, Jew sabuw hai tafaram wanawanan iti orot i ku’obo’obow kakafih temamatar, naatu kou’ay wabin Nazareth Kou’ay i’ukwarin sabuw etei ebobonawiyih.
6 — ausente —
6 Naatu Tafaror Bar gagamin bisnowanowah atita’ur, imih afatum ai ofafar eo na’atube boro atibatiy.
7 — ausente —
7 Baise Baiyowayan hai orot ukwarin wabin Lisias fokarin maiyow narun e’abar giyi orot umai’imaim bosair, naatu sabuw iyab ubar hibitin iyunih baina o namaim baibatiyin isan iuwih.
8 — ausente —
8 Imih o taiyuw iti orot inabibatiy boro inaso’ob sawar abisa isan aki ubar abitin boro inatita’ur.”
9 Tertulus kil la ekla pa plaln pa, tu Juta pa apm wa nel la yangkipm wrij hirhir tol a kil pa la pake, nel la Pol pa la tolpa kil pa melnum paitn a ntekg paitn tolpake.
9 Jew sabuw hirun hikofan ubar hitin hio, “Abisa iti orot eo i turobe.”
10 Melnum tukgunakgen a ikghlen ha knokg Jutia pa, kil ak ikg nasi Pol pa la tolpa, “Kitn la ekla pa om”. Yatom Pol akalmpe la tolpa, “Kupm ari tolpa wring a wang wailet kitn pike arpm atning yangkipmek wrongwailet a tu wrong kinkpman a hor kul ntekg yangkipm atn nti kitn ti. Tolpa ti ipma a kupm ti pa utopen ekg kupm ntie ekg akalmpe ekla a tu arkiopm atn ti ekg kitn atning.
10 Gawan orot Paul isan umanamaim iman tur tao isan, naatu Paul eo, “Ayu aso’ob kwamur moumurih maiyow o Jew sabuw hai tur ikaif. Isan imih ayu abiyasisir o namaim ayu taiyuwu ana wasfafaru’umih.
11 Tol kitn alkitn akal ropon pa, hi kitn atning tolpa, ake wa pike ak ai, kweke ti, ak wang wampwam yikakwomwekg (12) kai ase, kupm pike kinar arpm kinar Jerusalem ekg kpor klko lein Maur Wailen pa.
11 O taiyuw itita’ur kusoso’ob veya 12 na’atube i sawaraka, ayu ayen an Jerusalem atitit i God kwafirin isan.
12 Ti tu Juta ake ari kupm alilhakel tita nti mla ur atn yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa. Wa ake tu ari kupm kle er mla ur atn wan a men Juta atning atning yangkipm a Maur Wailen atne pa, aki hor ha wail pa, ekg akal tu wrongwailet aktutu kul ari pa, pa kalpm.
12 Naatu men kafa’imo Tafaror Bar gagamin wanawanan Jew sabuw bairi agamigam hi’itu’imih, na’atube men kafa’imo Kou’ay Baremaim naatu nati bar merar gagamin wanawanamaim kakafin baimatarin isan aku’obo’obowamih.
13 Tu ake ntie ekg la yangkipm ur ekg ak planteitn tolpa pa yangkipm a tu arkiopm pa, pa aklahle pa, pa kalpm.
13 Naatu abisa ayu kakafin sinaf hirouw ubar hitu teo boro men anayabin gewasin ta hinao inanowaramih.
14 Pake yangkipm wrij ur a tu arkiopm kil pa pati, kupm la pa aklahle pake. Kupm katnun ya a tu la tolpa, pa ya raimpen. Kupm katnun ya pa om kupm kpor klko lein Maur Wailen a tu mamikgmamin manjan alpmenen. Wa kupm ukpma yangkipm wrongwailet a ro hel kai yangkipm titnongket a Moses, wa hel kai wurkapm a tu melnum ek wripm a Maur Wailen ro pa.
14 Ayu iti bebeyan aorereb inanowar. Ayu i God uwai’inah hikwakwafir i boun akwakwafir naatu Ef nati i abi’ufunun isan ayu yawas boubun baimatarin hirouw teo. Naatu ayu i sawar tutufin etei Moses ana ofafaramaim naatu dinab hai Bukamaim hikikirum etei abitumatum.
15 Apm wa tolpake, kupm apm ukpma arpm nungkwangen tolpa, Maur Wailen la pa, tu men a mo pa hi wa wreitn, melnum wor wa melnum paitn yaten. Tu melnum a arkiopm pa, tu pa yat tu arpm nungkwangen tolpa yat pake.
15 Naatu iti sabuw God isan nuhih fot hima tekakaif na’atube ayu auman nati not ta’imon abai ama akakaif, sabuw kakafih naatu gewasih etei boro morobone hinamisir maiye.
16 Tolpa yatom kupm aklei wang nikgwalpm arke ikghlen ipma akupm pa ark nipet wor kai ikg a Maur Wailen, wa kai ikg a tu wrong kinkpman.
16 Imih ayu mar etei asisinaftobon God matanamaim naatu sabuw matahimaim au not etei roumutufurinamaim nama anabow.
17 Kupm pike arpm wring aripm ur hor ha knokg manet tiur ai. Plaln pa, wa kupm wa pleln kinar Jerusalem, ye marpm a hapmnung kweiur kweiur tiur a men kor tita pa ye kinar ekg aklin tu men alpmen Juta a arpm warkip pa. Wa kupm al wor uk Maur Wailen.
17 Kwamur moumurih maiyow ayu Jerusalem ai hamiy ufunamaim abow aremor, imih amatabir maiye anan i kabay abai sabuw yababan wairafih baibaisih isan naatu sibor auman ya’inamih ana.
18 Pike ak wang a tu Juta ari a kupm kai kahor yipmingki wonen a wan yalming a Maur Wailen pa al wor uk Maur Wailen akwap kweiur kweiur pa, kupm pike paln wri wor kai ikg a Maur Wailen ase. Ake wa tu wrongwailet ur ntiopm pa, kalpm, ake wa melnum ur ekla wailet pa, kalpm.
18 Ayu iti asisinaf ana maramaim Tafaror Bar wanawanan ana sebosebomaim hitita’uru, ofafar eo na’atube kouksouwen abai yomanin a’asa’ub ufunamaim, nati’imaim sabuw rou’ay en naatu uruw auman en.
19 Pake tu Juta tiur a ha knokg Esia pa, tu pike ark kinar Jerusalem pa ak wang pa om ariopm pa. Pa wor tol tu alntu pa kul itn ikg a kitn alkitn ti, om la kiti kuina ur paitn a pike tu ari a kupm ntekg atn kai pa.
19 Baise Jew sabuw afa Asia’ane hinan i nati’imaim, igewasin nati sabuw i mi’itube hitan o namaim, saise au kakafih afa hitasoso’ob na’at ubar hititu hitao.
20 Aki tol tu melnum a arkiopm atn ti, tu la kiti kuina ur paitn a tu hantil kai kupm ti ak wang a pike kupm atn kai ikg a tu hong tukgunakgen a tu Juta a arpm atning yangkipm kinar Jerusalem pa.
20 O sabuw iti tebatabat kwibatiyih ayu abisa kakafin hai kaniser (Sanhedrin) hinunuwet biyau’umaim hititita’ur boro hinao inanowar.
21 Ti apm ekla wrij a pike kupm atn kuin a tu pa la yikaktnen nasen la tolpa, ‘Kupm ukpma tolpa tu melnum a mo kai pa, hi wa wreitn. Apm yiprokgen pa yatom tu yeopm kul atn ntekg yangkipm atn ikg a kipm tike.’ Apm pike kupm la yangkipm ketn pa tolti atn kinar ai.” Ekla a Pol la pa apm kai tolpake.
21 Baise sawar ta’imon nahimaim asinaf i kakafin hirouw teo i iti. Morobone misir maiye isan abibinan hibuwu ana o namaim abat kubibabatiyu.
22 Ti Peliks pa kil ari worwor ya a tu katnun Jisas pa a wet Pol la kiti tolpa, yatom kil arukge wang pa ye kai wang ur ai la nasen la tolpa, “Lisias melnum a atn hep ekg almpwrong pa kil nar pa, hi wa kupm ntekg yangkipm akipm pa.”
22 Imaibo Felix iti Ef isan nonowar gewas ufunamaim, tur rufut au’uf nawiy. Naatu Paul iu, “Baiyowayah hai orot ukwarin Lisias nan natitabo a tur anonowar boro ana fufufun anao inanowar.”
23 Kil la nasi melnum ur a atn hep ekg ikghlen tu melnum kmel wampomit (100) almpwrong pa la tolpa, kil wi Pol ye kahor elntarpm kahor wan tipmning pa. Pake ake al tu ak hmpei pa yipoel aki eln yangkipm titnongket pa atn ekg ak lok tu mla ur melnum wor alkilen a kul ekg akal ariel a aklinjel ekg kweiur kweiur tiur a kil warkip pa.
23 Naatu Felix baiyowayan orot gagamin babanamaim iu, “Paul inakif, baise baibasit initin nama naremor naatu tain tuwan baibasit initih abis nakokok na’at hinibais nama.”
24 Wang aripm ur kai plaln pa, Peliks kil kul namponen kin alkilen pa Trusila, kin alkilen pa a Juta. Peliks kwa melnum ur kai akwi Pol pa ye kul. Yatom Pol pa la nasel yangkipmek tiur a la ya a ukpma Krais Jisas pa, yatom kil atning.
24 Veya bai’ab na’atube ufunamaim Felix aawan Drusila hairi hina. Drusila i Jew babin, Paul isan tur iyafar na tit naatu baitumatum Jesu Keriso wanawananamaim ema’ama isan idudur hima hinowar.
25 Pol kil la nasel ya a paln nipet wor kai ikg a Maur Wailen, ya a lokhparn kitn alkitn, wa Maur Wailen hi ntekg yangkipm namponen mento ak wang kanukg. Peliks kil atning yangkipm pa ari kil kark, wa kil la tolpa, “Kitn kai pen! Wangkur wa kupm alm wang la naseitn pa, kitn wa kul ul.”
25 Naatu Paul ma gewasin, yawas kaifin ma gewas, yawas mutufurin ma naatu baibabatiyen gagamin God boro sabuw nabibatiyih isan bidudur Felix bir naatu eo, “O i boro inihamiyu, veya gewasin ta anab maiye boro isa tur aniyafar.”
26 Peliks kil ak wonye Pol pa, ekg akal wa kil ukwel marpm ur ekg ak armwonel kil ti, ekg akal kil ak kwat yangkipm a kil pa kai tukulein. Apm wa yiprokgen ur pa yat, yatom ari kil kwa melnum ur pa akwi Pol pa ye kul nti aripm ur ekg kil akal ntiel eklala.
26 Felix ana notamaim Paul boro kabay ta titin imaim ana tur tatubun isan mar etei eaf ena hairi tema tibidudur.
27 Pol kil arpm wan tipmning pa tolpa kai, ngko wring wekg pa, Porsius Pestus kil wi wrik a Peliks pa wa atn melnum tukgunakgen. Peliks pa kil wakrongen tolpa kil wa ntekg ipma a tu Juta pa utopen ekg kil pa, tolpa yatom kil eln Pol kil kai arpm wan tipmning pa arpm.
27 Kwamur rou’ab sasawar ufunamaim Posias Festus yen Felix ana efan bai igawan. Naatu Felix Jew sabuw baiyasisir i wabin bora’ahin isan Paul diburamaim ihamiy ma.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.