Atos 15

Wurkapm a Maur Wailen (URI) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Tu melnum tiur hakinar Jutia pa tu no ark no Antiok ti, yatom tu ro tukgunakg lngkep a tu melnum ipma wrij a ukpma Krais pa la tolpa, “Kipm kwat numpalk komkiti yangkipm titnongket a pike Moses kil kaling plan pa pati, kipm hi Maur Wailen akwiyepm pa. Kalpm pa, hi kalpm.”
1 Orot afa Judea’ane hire hina Antioch hitit baitumatumayah nati’imaim hima’am hi’obaibiyih hio, “Kwa i Moses ana ofafar eo na’atube a’ar mo’oh hina’afuw kwa boro yawas kwanab.”
2 Pol ekg Parnapas ake wi wor ekg nikgwalpm a tu la pa. Yatom tuwekg nti tu pa kle tita alilhakel tita ekg nikgwalpm ripa. Tu alilhakel tita tolpa atn, tolpa yatom tu akrkahan Pol a Parnapas pa namponen tunten melnum tiur pa akal ntien kinar Jerusalem ekg ari tu melnum yangkipm kuinen a Jisas, wa tu melnum wail wail a ikghlen kwap a Maur Wailen, ekg ak ropon yangkipm a tu alilhakel tita pa.
2 Paul, Barnabas hairi iti bai’obaiyen isan nati orot bairi higam tur manin maiyow hio, basit Paul Barnabas hairi naatu Antioch orot afa na Jerusalem tur abarayah naatu regaregah ai’in bairi iti tur yamutufurin isan hirubinih.
3 Tu wrong kinkpman a ukpma Jisas pa kwa Pol ekg Parnapas namponen tunten pa ekg akal tu kinar Jerusalem pa. Tu wreitn kai kinar ha knokg Ponisia a Samaria pa, nar pa kai kinar pa, tu la nasi tu melnum ipma wrij a ukpma Jisas pa a tunten hantilen hor yaya pa kinar la tolpa, tu a ake Juta pa, tu pa yat tu a Maur Wailen yat, ekg nte tu pleln ipma ukpma Jisas. Tu atning yangkipm a tu la tolpa, yatom tu utopen paitn wrijen.
3 Ekaleisia ana kou’ay wanawananamaim iti sabuw hiyafarih hin. Naatu hiremor hina Fonisia naatu Samaria’amaim hi’afuwabon hirabon. Ufun Sabuw mi’itube God hibai hibitumatum isan hai tur hi’owen, naatu baitumatumayah nati’imaim hima’am iti tur hinowar yasisir dogoroh awan karatan.
4 Tu kinar paln kinar Jerusalem pa, tu wrong kinkpman a Maur Wailen a ark kinar Jerusalem, wa tu melnum yangkipm kuinen a Jisas, wa tu melnum wail wail a ikghlen kwap a Maur Wailen pa, tu ukwen wor utopenten paitn ekg tu kinar arien. Yatom tu a kinar arien pa la kitinten nasen kwap wrongwailet a Maur Wailen aklinjen ekg tu atn hor pa hor pa kai akwap aklin tu wrong kinkpman.
4 Hina Jerusalem hititit ana veya’amaim, God ana ekaleisia, Tur Abarayah, naatu regaregah ai’in etei nati’imaim hima’am hai merar hiyi. Naatu Paul Barnabas hairi hibinanawan ana veya God isah mi’itube sisinaf hai tur hio’owen.
5 Ari tu Parasi tiur a pleln ipma ukpma Jisas pa wreitn atn la tolpa, tu a ake Juta pa al tu kwat numpalk, wa la karkurnten ekg al tu katnun yangkipm titnongket a Moses pa yat.
5 Baise baitumatumayah afa Pharisee hai kou’ayane himisir hio, “Nati sabuw i boro hai ar kanabih hina’afuw naatu tana’uwih Moses ana ofafar hini’ufunun.”
6 Yatom tu melnum yangkipm kuinen a Jisas namponen tu melnum wail wail a ikghlen kwap a Maur Wailen, tu kai ark wrij ekg kor la nikgwalpm a wet tunten alilhakel tita pa ekg akal tu la tolhai.
6 Tur Abarayah regaregah bairi hina hiku’ay iti baibat nutitiyin isan
7 Tu ark la kiti yangkipmek watinet ketn ark hor pa kai pa, Pita kil wreitn atn la nasen la tolpa, “Kipm melnum ipma wrij a mento ukpma Jisas pa. Kipm ari, pike hep ak ai Maur Wailen akrkahan kupm ti kai kuin akipm ti akal hi kupm kai ekg laron yangkipm wor a la Krais ti nasi tu a ake Juta, ekg tu atning ekg tu pleln ipma.
7 Manin maiyow hibas inan ufunamaim Peter misir eo, “Taitu baitumatumayah kwa kwaso’ob marasika God ayu kwa wanawanamaim rubinu iti Tur Gewasin Ufun Sabuw isah binan isan, saise i auman iti tur hitanowar naatu hititumatum.”
8 Maur Wailen kil ari nikgwalpm a kinkpman wrongwailet. Kil uk Maur Wor a kil pa kai tu pa hirhir tol a kil uk men Juta ti. Pa ak plan akal kil wi wor ekg tu pa yat.
8 God orot etei dogoroh i so’ob, imih Anun Kakafiyin it bitit na’atube Ufun Sabuw auman itih, nati’imaim ebi’obaiyit God nati sabuw auman ibasit ebowabow.
9 Kil ake ak tolhai ekg mento ti wa ak manet ekg tu manet tiur pa. Tu ukpma kil pa, yatom kil klak nikgwalpm atu pa paln wri wor ase, hirhir tukol mento tike.
9 God it isat esisinaf na’atube i auman isah ef ta’imon esisinaf, anayabin i hai baitumatumamaim dogoroh eyayafur.
10 Ari kipm wa tilpen alilhakel tita la tolpa, al tu a ake Juta a ukpma Jisas ti katnun yangkipm titnongket amento ti pa, tol wa kipm akal wa kat yo kalkut ur wa ukwen ekg tu ye hel mlem pa. Pike hep a tu mamikgmamin amento ai, wa mento alpmento ti pa, mento ake wa ntie ye kalkuten a katnun yangkipm titnongket pa yat. Kipm tilpen tu pa tolpa pa, pa kipm wa uktiel Maur Wailen.
10 Naatu boun aisim bit gagamin it uwatanah naatu it men karam tata’abar i kwabai bai’ufununayah tuwabuh kwayara’ah God routobon kwabitin.
11 Mento ukpma tolpa, apm ipma rein wrij a Wailen Jisas pa akwiyo pake, tolpa om ipma rein wrij a kil akwi tu pa yat. Wa ake mento katnun yangkipm titnongket a Moses pa yatom kil akwiyo, pa kalpm.”
11 En! Baise, manaw kabeber ata Regah Jesu’umaim nan it ta’ita’imon taitumatum tabai biyawasit na’atube ibo hitumatum hibai yawas itih.”
12 Tu wailet a kul ark pa, tu atning yangkipm a Pita la pa, tu elntmpei ark. Wa tu atning yangkipm a Parnapas ekg Pol ekg la kiti nasen kwap a pike tuwekg ak kai kuin a tu melnum a ake Juta pa ak titnongket a Maur Wailen ukwen pa, yatom plan klal a kweiur kweiur titnongket a melnum ake ntie ekg ntekg pa.
12 Kou’ay nati etei awah fot hima Paul Barnabas hairi God ina’inan fokarih naatu baifofofor mi’itube i wanawanahimaim Ufun Sabuw isah sisinaf i hai tur hiowen hima hinowar.
13 Tuwekg la kiti nasen yangkipmek kweiur kweiur pa kai plaln pa, Jems kil wreitn atn la nasen la tolpa, “Kipm melnum ipma wrij a mento ukpma Jisas pa, kipm itning yangkipm a kupm la kil!
13 Hio in sasawar ufunamaim, James misir eo, “Taitu naatu tuwai’inah anao kwananowar!
14 Saimon wet la kiti naso wang hep a pike Maur Wailen kil rein akwonalmpen tu a ake Juta pa ekg akal akwi tu mapming ur kai kuin a tu pa paln tukol mapming ur alkilen.
14 Simon iti boun mi’itube God ana naniyan wantoro’ot Ufun Sabuw wanawanahimaim bow i ana sabuw nowan himatar kakaifih isan iti kubuna tanowar.
15 Yangkipm a Saimon la kiti pa, apm kai hirhir tukol yangkipm a tu melnum ek wripm a Maur Wailen ro la hel kai wurkapm pake,
15 Dinab oro’orot hai tur etei iti tur isan i tibasit. Bukamaim iti na’atube eo.
16 ‘Wailen kil la tolpa, “Tu walyipmri wapyipmri a Teipit pa tukol wan ur a pike tpor paitn ase. Hi kupm nar pa, hi wa kupm le wan a Teipit a pike tpor pa. Hi kupm wa le wan a pike tpor nar ha paitn pa wreitn atn kiti kiti tukol a pike hep pa.
16 ‘Iti ufunamaim ayu boro ana matabir, Regah eo,
17 — ausente —
17 Saise sabuw afa boro ayu hinanuwuhu hinan,
18 — ausente —
18 Imih Regah eo, iti i marasika eo hinowaraka.’
19 Jems kil wa la tolpa, “Tu melnum ek wripm a Maur Wailen pa pike la tukol kupm wet la nasepm pa, tolpa yatom nikgwalpm a kupm kil pa apm kai tolpa, mento ake akal la titnongket ekg tu a ake Juta a pleln ipma pa katnun yangkipm titnongket plalnten amento pa. Mento ak tolpa pa, pa tukol mento ukwen kalkut wail ur ekg tu ye.
19 “Iti i ayu au not,” James ikofan eo maiye, “Ufun Sabuw God isan temamatabir men tana’otanih.
20 Pake yangkipm titnongket wail yek aripm ur kil pa mento ro hel wurkapm la nasen ekg tu katnun pake. Yangkipm titnongket tukol: ake akal tu al ekpma a tu al wor uk mring maur, a mring, a kweiur kweiur tolpa, wa ake akal tu kli arkul tita, wa ake akal tu al walmpopm, a wlikgek ur a mo yatom walmpopm pa tupor kinar ark wonen pa.
20 Baise nati efanin fef tanakirum hai tur tana’owen, bay sibor hiya’ay biyah eregubagub auman men hinaa, men hina’in tabitabir hiniwa’an kwanekwan, masanuw sikah birabir naatu wanawanah rara auman men hinaa.
21 Ekg nte, yangkipm titnongket a Moses pike tu klein hor ha wail wail ak ai kulngkul kul ngko ti, wa tu apm piln piln atn hor wan a tu kai ark atning yangkipm a Maur Wailen arke pa aklei wang a arpm ekg yapm pa.”
21 Anayabin Moses ana ofafar i kwamur moumurin maiyow Kou’ay Baremaim Baiyarir Ana Veya mar etei hibiyab hibinan hinonowar.”
22 Tolpa ti tu melnum yangkipm kuinen a Jisas namponen tu melnum wail wail atn hep a tu pa, wa tu wrong kinkpman plalnten a ukpma Jisas pa, tu ark kor la akal akrkahan tu tiur alntu kai kuin a tu alntu pa ekg akal kwawen kaino Antiok namponen Pol ekg Parnapas. Yatom tu akrkahan Jutas, nang wompel akil pa Parsapas, ekg Sailas. Tuwekg melnum wekg ur a atn tukgunakgen ikghlen tu melnum ipma wrij a ukpma Jisas pa.
22 Imaibo tur abarayah, Regaregah ai’in naatu kirisiyan sabuw bairi hita’imon hai not hibogaigiwas orot afa kou’ayomaim roubinih Paul Barnabas bairi au Antioch baiyafarih isan hio. Basit Judas wabin ta Barsabas, Silas hairi hirubinih, iti orot rou’ab i baitumatumayah hai bonawiyenayah orot gagamih.
23 Tu ro wurkapm ur pa, yatom ukwen ekg tunten ye kaino. Wurkapm a tu ro pa la tolpa,
23 Naatu fef i iti na’atube hikirum hitih hibai hin.
24 Tol men arpm nar kil atning yangkipm ur a tu la kiti naso la tolpa, melnum tiur alpmenen tu pike kaino ariepm ukwepm yangkipm, yatom lok nikgwalpm a kipm pa kai atn pa atn pa yatom ukwepm kalkuten. Pake men ti ake kwawen kaino ekg akal tu ak tolpa, pa tu ak, ak nikgwalpm alntuen.
24 “Aki tur anowar orot afa aki ai kou’ayane hitit hina hai turamaim abisa hio i kwa anot hikwaris. Naatu nati orot i men kafai aki biyai’ine fair aitih nati tur hibai hinamih.
25 Tolpa ti men kai ark wrij ipma wrij yipon yangkipm, yatom men akrkahan melnum tiur a wi ek a men ti, yatom men kwawen kaino ekg kipm namponen Pol ekg Parnapas melnum ipma wrij yek wekg amento ukpma Jisas a men wakrongen paitn.
25 Isan imih aki aru’ay ao aibasit tur abarayah afa arubinih kwa isa abiyafarih. Iti orot i boro ata ofonah Barnabas Paul bairi hinan.
26 Pol nti Parnapas, tuwekg melnum tolpake. Tuwekg ake wa kark ekg tu eren mo aki tuwekg ye kalkuten pa, tuwekg uk num alntuwekgen ti tolti kai ekg laron nang a Wailen alpmentoen Jisas Krais pa tolpa kai pake.
26 Iti orot rou’ab ata Regah Jesu Keriso wabin isan hai yawas etei hikwahir tebowabow.
27 Melnum wekg a men akrkahan pa Jutas ekg Sailas men kwa kainontepm namponen tuwekg pake. Tuwekg hi wa la nasepm ak ek ti katnun komkiti tol a men ro hel wurkapm ti.
27 Imih Judas Silas hairi kwa isa abiyafarih, i boro hinao kwanowar sawar ta’imon iti fefemaim akikirum na’atube.
28 Maur Wor a Maur Wailen arpm namponen men ti, yatom men kai ipma wrij la tolpa, ake akal wa men ukwepm kalkuten ur, yatom ti men la ekg al kipm katnun yangkipm yek aripm ur tol a men rontepm hel kai wurkapm ti tolti. Men ari tolpa pati, pa wor ekg kipm pake, ampur elnten.
28 Aki Anun Kakafiyin bairi aibasit men bit gagamin atit kwatab, ofafar iti bai’ufnunin isan aibasit abit sisibinamaim.
29 Ampur kipm al ekpma a al wor uk mring maur, a mring, a kweiur kweiur tolpa, wa ampur al walmpopm, aki wlikgek a tu wi ark hmpei yatom walmpopm a tupor kinar ark wonen pa, wa ake al kipm kli arkul tita pa. Tol kipm ngkom nlokgen kweiur kweiur ripa pati, pa wor wrijen ekg kipm pake. Apm pake, yangkipm a men ro ak la nasepm apm kai tolpake. Men ukwepm wor.”
29 Bay wagaburisah hisisibor men kwanaa, for rara auman men kwanaaf for sikah hibir himomorob men kwanaa, naatu in baisesebar kwanekwan i kwanahaiw. Sawar iti ao na’atube kwanasisinaf kwa a ef etei boro namutufor. Gewasinamaim aotuturi, kwanama.”
30 Tunten melnum witnweitn a tu kwawen kaino Antiok pa, tunten kaino paln, yatom tunten kwe tu wrong kinkpman a ukpma Jisas pa kul ark wrij, yatom tunten ukwen wurkapm ripa.
30 Orot hiyafarih tur hibai hin Antioch hitit, nati’imaim ekaleisia tutufin etei hi’af ayuwih rou’ay gagamin hibai naatu fef hitih.
31 Tu wrong kinkpman tu klein wurkapm pa, yatom yangkipm a tu ro ak la nasen hel wurkapm pa ukwen titnongket a ipma kulkula utopen wor.
31 Fef hibai hibiyab ana maramaim dogor wanawanan yasisir awan karatan koufair tur hinonowar isan.
32 Jutas ekg Sailas pa, tuwekg pa wa melnum ek wripm a Maur Wailen pa yat pake. Tuwekg piln yangkipm wailet worwor, yatom aklin tu pa wailmanten paitn, wa ak titnongketel tu ekg tu ukpma atn titnongket.
32 Judas Silas hairi i God ana dinab oro’orot, imih i tur manih maiyow hima hidudur, baitumatumayah koufair hitih naatu tafah fair hiyai.
33 — ausente —
33 Fur bai’ab na’atube hima’am ufunamaim himisir taih tuwah tufuwamaim hio tuturih naatu sabuw iyab hibiyafarih isah himatabir maiye hin.
34 — ausente —
34 Baise Silas nati’imaim ana not bogaigiwas iban ma maiye.
35 Ari Pol ekg Parnapas pa ekg arpm kaino Antiok pa arpm pa. Yatom tuwekg pa namponen tu melnum wailet tiur tu ro tukgunakg lngkep a tu, wa laron yangkipm a Wailen la nasen la tolpa kai.
35 Naatu Paul Barnabas hairi Antioch imaim mar kafai hima, naatu baitumatumayah afa nati’imaim bairi sabuw afa hi’obaibiyih naatu Regah ana tur gewasin hibinan hiremor.
36 Pol ekg Parnapas ekg arpm wang aripm ur kai plaln pa, Pol kil la nasi Parnapas pa la tolpa, “Mentekg wa kai yawrik atn ngkom ari tu melnum ipma wrij a mento ukpma Jisas pa hor ha a pike mentekg atn laron yangkipm a Wailen pa ekg ari tu ark tolhai.”
36 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Barnabas isan eo, “It boro tanamatabir maiye bar merar etei taituwat tema’ama’amaim tanarun tanatit taninanawanih, Regah ana tur nati’imaim tabibinan tana’itin sabuw basit tema’am.
37 Yatom Parnapas kil wakrongen tolpa akal kil wi Jon, nang wompel akil pa Mak, pa ekg akal ntien kai.
37 Nati ana veya Barnabas i kok John Mark tab bairi hitan.
38 Ari Pol kil pa akwonalmpen la tolpa, pa ake wor ekg akal kil pa ntien atn pa. Ekg nte, kil pike hep pa kil pike nuhurnten atn kai ha knokg Pampilia, yatom ake pike ntien akwap atn pa, kalpm.
38 Baise Paul i men kok boro John Mark hitab bairi hitan, anayabin i men bairi hima hai bowabow hibow in yomanin hisawarimih, baise i Pamfilia imaim ihamiyih matabir maiye.
39 Parnapas akal wi Jon pa, ari Pol pa la tolpa ake akal wi kil pa, tolpa yatom ekg kle tita tolpa kai, yatom ekg hrak kai atn manman. Yatom Parnapas kil wi Jon Mak apm ekg wi wan hunokgen kinar ha knokg Saiprus a ark kai hunokg kuin pa ase.
39 Nati’imaim Barnabas Paul hairi higam tur fokarih hio, naatu hairi hikusib Barnabas Mark bai hairi wa hibai au Cyprus hin.
40 Wa Pol kil akrkahan Sailas pa ekg kil ntiel atn. Tuwekg akal nuhurnten kai pa, tu melnum ipma wrij a tu ukpma Jisas pa kul ropon Wailen pa ekg kil ukwen ipma wor.
40 Paul Silas rubin bai naatu tafaram bihamiy ana veya, baitumatumayah orot rou’ab hibuwih higegewasinih Regah ana manaw ana kabeber wanawanan hiyari’iyih takaifih isan.
41 Tuwekg ngkom hor ya ha knokg Siria, wa hor ya ha knokg Silisia pa atn hor pa kai pa, yatom Pol kil ak titnongketel tu wrong kinkpman a Maur Wailen a ark hor yaya pa kai.
41 Basit Paul misir Syria naatu Silisia wanawanahimaim run remor ekaleisia koufair itih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.