João 1
Udi Bible (UDI) vs AAI
1 Burqesunast'a Əyit buney. Əyit Buxačuğoxun sagalaney, Əyit Buxačuxey.
1 Tafaram matara’e ana veya Tur i wan ma, naatu Tur i God hairi hima, naatu Tur i God taiyuwin.
2 Şo burqesunast'a Buxačuğoxun sagalaney.
2 Tur i God hairi wan hima’abo tafaram matar.
3 Hər şeya Şot'ine yaratmişi, yaranmişaki şeyurxoxun sal soğo Şosuz tene yaranmişaki.
3 Tur wanawananamaim God sawar etei’imak sinafen himatar; iti sawar himamatar i etei tur wanawananamaim himatar men ta asir matar kwaneyanamih.
4 Şo yəşəyinşi orayiney, me yəşəyinşal amdarxoy işiğey.
4 Tur i yawas an anababatun, naatu iti yawas i sabuw isah marakaw bai na.
5 İşiğen bayinq'luğa s'alest'a, bayinq'luğen şot'o bəc'ürpes tene baki.
5 Iti marakaw guguminamaim kusisiar, naatu gugumin men karam boro marakaw na’asabun.
6 Buxačuğoy tərəfəxun yaq'abaki sa amdare hari, şot'ay s'i İoaney.
6 God ana kob abarayan wabin John iyafar na tit;
7 Şo şahidluğbseynak'e harey ki, işiği barada şahidluğbane, bütüm amdarxonal me şahidluğa ibaki vě bakat'un.
7 marakaw isan sif ruboun eorereb sabuw hinowar, naatu sabuw iyab tur hinonowar hitumatum.
8 Şo iç işiğ teney, ama işiği barada şahidluğbseynak'e harey.
8 I taiyuwin i men marakaw; i marakaw akisin ana sif narubonamih na.
9 T'e işiğ seri işiğey, şo dünyəne harit'oğoy hər sunt'u işiğlune bsay.
9 Iti marakaw i turobe, marakaw anababatun, tafaramaim na sabuw tafahimaim ekukusisiar.
10 Şo dünyəneney, dünyənə Şot'ine yaratmişi, ama dünyənen Şot'o tene çalxi.
10 Tur i na tafaram eo mamatar wanawananamaim ma, baise tafaram i men inanimih.
11 Şo İzt'oğoy t'ǒğǒle hari, ama İzt'oğon İçu tet'un q'abulbi.
11 I na ana tafaram tit, baise taiyuwin ana sabuw i men hibaimih.
12 Ama Şot'in İçu q'abulbi İz s'iya věbakit'oğo bitova Buxačuğoy əylux baksuni ext'iyəre tadi.
12 Baise sabuw afa hibai naatu wabinamaim hitumitum, naatu baibasit itih i hina God natunatun himatar.
13 Şorox nə sa amdari əsiləxun, nə bədəni nəəl insani çuresunen tet'un baki, ama Buxačuğoxunt'un baki.
13 God natunatun himamatar i men orot anarara, o men orot babin aawan hairi hi’in kek tetutufu na’atube’emih, baise i God akisin anakokok sinaf i natunatun himatar.
14 Əyit Amdar baki beş aranene yəşəyinşi. Yan Şot'ay kalaluğa q'a zora ayank'i. Şot'in mot'oğo İz Bavaxun Şot'ay tək sa Ğar baksunene haq'i. İzi eysunen Şot'in yax ük' bok'osbsuni q'a het'ay seri baksunane ak'est'i.
14 Tur i na orot matar, naatu wanawanatamaim ma, ana marakaw bonamanamarin i taitin, iti marakaw bonamanamarin i God Natun ta’imonamo ebitin. Iti tur wanawanan i turobe naatu manaw kabeber awan karatan.
15 İoanen Şot'ay barada şahidluğbi ost'aar pine: «"Zaxun oşa Eğalo zaxun üstüne, şot'aynak' ki, zaxun běš buney" pi, İz barada bez exlət'p'i Amdar mone».
15 John iti orot isan fanan sib binan eo,” Iti orot ayu isan ao’oban iti enan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘I ayu ufu enan i ana fair ra’at ayu natabiru, anayabin i wan ma’abo ayu atufuw.’”
16 Yan bitot'in Şot'ay bakalt'uxun hayanq'i, Şot'in İz ük' bok'osbsunen yax bol xeyir-bərəkəte tadi.
16 I wanawanan manaw kabeber karsuwei it etei ebigegewasinit, ana baigegewasin tafan baban ebitit.
17 Buxačuğon İz k'anuna Moiseyaxune avabakest'i, ük' bok'osbsuna q'a seri bakala yaq'a ak'est'una isə İsus Xrist'osane tapşurbi.
17 Anayabin God ana ofafar i Moses itin, baise manaw kabeber naatu turobe i Jesu Keriso’one na.
18 Buxačuğo şuk'k'alen sal sa vədə tene ak'e, ama Bavay t'ǒğǒl bakala tək sa Ğaren Buxačuğo yax çalxesedi.
18 Men yait ta God itin. baise God Natun ta’imon Tamah wanawananamaim ema’am akisinamo God bai na bebeyanamaim tasusu’ub.
19 İudeyxoy kalat'oğon İoanaxun "hun şunu?" pi xavar haq'seynak' Yerusalimaxun běyinšxo q'a leviğo şot'ay t'ǒğǒlt'un yaq'abi. T'e vədə İoanen şahidluğbi
19 Jew hai ukwarih Jerusalem hima’am firis afa naatu hai baibaisayah afa hiyafarih hin John hibatiy? “O i yait?”
20 düzə pi c'ap'tenebi, şot'in qay pine: «Zu Xrist'os tezu».
20 I men baifuwenamaim iyafutih, baise i mutufor bebeyanamaim eorereb, “Ayu i men Keriso.”
21 Şot'oğon İoanaxun xavart'un haq'i: «P'oy hun şunu? İlyanu?» İoanen "təə, şo tezu" pine. T'e vədə şot'oğon xavart'un haq'i: «Bərkə yan yaq'běğala xavareçalnu?» İoanen "təə" coğabe tadi.
21 Naatu hibatiy, “Bo o i yait? Om Elizah?” John eo, “Ayu men Elizah.” Ai o dinab orot?” John iya’afutih eo, “Ayu men dinab orot.”
22 Şot'oxun saal xavart'un haq'i: «P'oy hun şunu? Yax yaq'abit'oğo k'ə coğab taden? Vi barada k'ən pes bakon?»
22 Ibanak hibatiy maiye hio, “O i yait? Ku’o anowar saise anamatabir anan iyab hiyafari anan hai tur ana’owen. O taiyuw isa boro inakubuna ananowar.”
23 İoanen İsaya xavareçali pi əyitmoğone coğab tadi:
23 John iya’afutih dinab orot Isaiah Buk Atamaninamaim kirum inu’in imaim eo, “Ayu i orot ta fanan araramaim eafa’af. Ef kwanarumutufur Regah ana remor isan!”
24 T'e vədə bəzi yaq'abaki fariseyxon
24 Kob nayah Pharisee hiyafarih hina,
25 İoanaxun xavart'un haq'i: «P'oy hun Xrist'os, İlya nəəl yan yaq'běğala xavareçal tenusa, het'aynak'en xena badi k'unuk'bsa?»
25 John hibatiy, “Bo o men Keriso, o Elizah o dinab orot na’at, aisim sabuw bapataito kubitih?”
26 İoanen şot'oğo coğabe tadi: «Zu xenenez k'unuk'bsa, ama ef arane və̌n nu çalxala sa Tano.
26 John hai tur eowen eo, “Ayu harewamaim sabuw bapataito abitih, Baise kwa wanawanamaim orot ta ebatabat kwa men kwaso’ob.
27 Şo zaxun oşa eğale. Zu Şot'ay sal torok'ali bağa şadbsunal tez lafst'a».
27 I Ayu ufu’umaim enan, an ana baibaiyon murab men gewasu boro anarufamen.”
28 Me əşurxo İordan oqe t'e soğo tərəf - Bet'anyina, İoanen xena badi k'unuk'bala galane bakey.
28 Iti sawar etei i Bethany himatar harew Jordan sisibin veya yeninane, John sabuw bapataito bitihimaim.
29 Əyc'indəri İoanen İsusi şot'ay t'ǒğǒl eysuna ak'i pine: «Dünyəni günaxa İz loxol ext'ala Buxačuğoy Q'uzi mone!
29 Mar to John nuw Jesu nan itin eo, “Kwanuw God Ana Lamb tafaram ana kakafin bosairenayan enan kwa’itin!”
30 "Zaxun oşa Eğalo zaxun üstüne, şot'aynak' ki, zaxun běš buney" pi İz barada bez exlət'p'i Amdar mone.
30 Iti orot isan ao’orereb anamaramaim iti na’atube ao, ‘Orot ayu ufu’umaim enan i ana fair ra’at kwanekwan, anayabin i wan ma’abo ayu a tufuw.’
31 Zu Şot'o tez çalxsay, ama Şot'o İsraila çalxest'eynak'ez xenen k'unuk'bsa hari».
31 Ayu taiyuwu auman iti orot men asu’ub, baise anayabin nati isan ayu harewamaim sabuw bapataito abitih imaim Israel sabuw isah tirerereb hitaso’ob’.
32 İoanen şahidluğbi pine: «Azk'i ki, Uruf göynuxun göyərçin k'inək' śiri Şot'ay loxole çurpi.
32 Naatu John iti tur eorereb. “Ayu Anunin mamu imag na’atube marane ra’iy naatu i tafanamaim mamara’at aitin.
33 Zu Şot'o tez çalxsay, ama xenen k'unuk'bseynak' za Yaq'abit'in İçin za peney: "Uruf şi loxol śiri manst'una ak'ayin, Ǐvel Urufen k'unuk'balo Şone".
33 Ayu iti orot i boro men ataso’ob, baise God iyunu ana harewamaim sabuw bapataito abitih i au tur eowen, ‘Orot yait Anunin nara’iy tafanamaim namara’at ina’i’itin, i boro Anun Kakafiyinamaim bapataito nitih.’”
34 Zuval mot'o ak'i şahidluğezbsa ki, "Buxačuğoy Ğar mone"».
34 John eo, “Ayu aitinika naatu ao’orereb iti i God Natun.”
35 Əyc'indəri İoan iz şagirdxoxun p'ǒğǒ iz t'ǒğǒl p'urum t'et'iya çurpeney.
35 Ana martot John iban maiye ana bai’ufununayah orot rou’ab bairi hina efan ta’imonamaim hibatabat.
36 Şot'in içoğoy t'ǒğǒlxun c'ovakala İsusa ak'i pine: «Běğanan, Buxačuğoy Q'uzi mone!»
36 Naatu Jesu na natabirih inan i’itin anamaramaim, John eo, “God ana Lamb enan kwa’itin!”
37 Me p'ə̌ şagirdal şot'ay əyitə ibaki İsusi bač'anexunt'un taśi.
37 Anamaramaim bai’ufununayah orot rou’ab iti hinonowar, i hairi Jesu hi’ufunun.
38 İsusen fırıpi İz bač'anexun eğalt'oğo ak'i şot'oğo pine: «Və̌x k'ə lazım?» Şot'oğon İsusa pit'un: «Ravvi, Hun mayan manst'a?» ("Ravvi" "Məəlim" upsune.)
38 Jesu nunutabir, orot rou’ab hibi’ufunun itih naatu ibatiyih, “Kwa abistan kwakokok?”
39 İsusen şot'oğo pine: «Zaxun ekinan, ak'alnan». Şoroxal taśi İsusi maya manst'una at'unk'i, t'e ği vis'imci saadal śirik'al Şot'oxunt'un baki.
39 I iya’afutih eo, “Kwanatan, kwa taiyuw efan kwa’itin.”
40 İoanaxun ibaki İsusi bač'anexun taśi p'ə̌ tanaxun soğo Simon P'et'eri viçi Andreyey.
40 John abistan eo’o orot rou’ab hinowar Jesu hibi’ufunun orot ta i Andrew, Simon Peter tain
41 Şot'in süft'ə taśi iz viçi Simona bə̌ğə̌bi şot'o pine: «Yan Xrist'osa bə̌ğə̌yanbi!» ("Xrist'os" "lə̌ə̌meśi, yəni c'ək'eśi amdar" upsune.)
41 Andrew Jesu bihamiy ufunamaim wantoro’ot i tuwah Simon nuwih, naatu tita’ur ana tur eowen, “Ayu i Roubininenayan atita’ur, nati i Keriso.”
42 Andreyen şot'o İsusi t'ǒğǒle taşeri. İsusen Simoni loxol běği pine: «Hun İoani ğar Simonnu, ama K'efa k'aleğalnu». (K'efa isə grek'i muzin P'et'er, yəni ǰe upsune.)
42 Naatu Andrew tuwah Simon nawiy in Jesu biyan tit.
43 Əyc'indəri İsus Galileyina taysune çureśi. Şot'in Filip'a bə̌ğə̌bi şot'o pine: «Bezi bač'anexun eki».
43 Ana marto, Jesu au Galilee namih bobogaigiwas, Philip tita’ur naatu iu, “Kuna kwi’ufnunu tan.”
44 Filip'al, Andrey q'a P'et'er k'inək' Bet'sayda şəhərexuney.
44 Philip ana tafaram i Betsaida, Andrew tuwah Peter bairi hai bar merar ta’imon.
45 Filip'en Nat'anaila bə̌ğə̌bi şot'o pine: «Moiseyi k'anuna śameśi, xavareçalxonal pi Amdara bə̌ğə̌yanbi. Mo nazaret'lu İosifi ğar İsuse».
45 Philip na Nathanael tita’ur naatu iu, “Iti orot isan Moses Buka Atamaninamaim eo kikirum naatu dinab oro’orot auman hikikirum i boun atita’ur, iti orot tamah i Joseph ana bar ana merar i Nazareth.”
46 Nat'anailen şot'o pine: «Nazaret'axun şaat' sa şey c'eneğon ki?» Filip'en isə "eki, huncə ak'alnu" pine.
46 “Nazareth! Sawar gewasin ta boro imaim namatar?” Nathanael ibat.
47 İsusen Nat'anaili İçuç eysuna ak'i şot'ay barada metəre pi: «Mo iz ük'e bic'luğ nu bakala əsil sa israillune».
47 Anamaramaim Jesu nuw Nathanael nan itin, isan eo, “I turobe Israel mowan, i orot ana yawas gewasin men baifufuwenayan.”
48 Nat'anailen "Hun za k'ən çalxsa?" pi Şot'oxun xavare haq'i. İsusen şot'o coğabe tadi: «Filip'en va k'alk'alt'uxun běš va incilnə xodin oq'a ak'ezuy».
48 Nathanael ibatiy, “O mi’itube ayu isu’ubu?”
49 Nat'anailen Şot'o pine: «Ravvi, Buxačuğoy Ğar Hunnu, İsraili padçağ Hunnu!»
49 Imaibo Nathanael eorereb eo, “Rabbi, Bai’obaiyenayan o i God Natun! o i Israel hai Aiwob.”
50 İsusen pine: «Bezi va incilnə xodin oq'a azki upsuna görən Za vě baki? Hun kot'oxunal kala şeyurxo ak'alnu».
50 Jesu eo, “O i tumatum anayabin ayu a tur aowen o i ai fig an ima’am ait. O boro sawar gagamihika ina’itan men iti i’i’itin na’atube.”
51 Oşa p'urum şot'o pine: «Serina, serinaz və̌x nex: göye qayesuna saal Buxačuğoy angelxo Amdari Ğare t'ǒğǒl laśi-śiysuna ak'alnan».
51 Tur tafan ya’abar maiye eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa boro mar ana etawan nabotawiy, naatu God ana tounamatar Orot Natun biyanamaim hinayen hinarara’iy kwana’itih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.