Salmos 55
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs VC
VC Versão Católica
1 Veisuunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin mietevirsi.
1 Ao mestre de canto. Com instrumentos de corda. Hino de Davi. Prestai ouvidos, ó Deus, à minha oração, não vos furteis à minha súplica;
2 Jumala, ota korviisi rukoukseni. Älä kätkeydy, kun anon armoa.
2 Escutai-me e atendei-me. Na minha angústia agito-me num vaivém, perturbo-me
3 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhattomana murheessani ja huokaan,
3 à voz do inimigo, sob os gritos do pecador. Eles lançam o mal contra mim, e me perseguem com furor.
4 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa. Sillä he vyöryttävät päälleni turmiota ja vainoavat minua vihassa.
4 Palpita-me no peito o coração, invade-me um pavor de morte.
5 Sydämeni rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat päälleni.
5 Apoderam-se de mim o terror e o medo, e o pavor me assalta.
6 Pelko ja vapina on vallannut minut, ja kauhu on peittänyt minut.
6 Digo-me, então: tivesse eu asas como a pomba, voaria para um lugar de repouso;
7 Sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 ir-me-ia bem longe morar no deserto.
8 Katso, pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. Sela.
8 Apressar-me-ia em buscar um abrigo contra o vendaval e a tempestade.
9 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Destruí-os, Senhor, confundi-lhes as línguas, porque só vejo violência e discórdia na cidade.
10 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 Dia e noite percorrem suas muralhas, no seu interior só há injustiça e opressão.
11 Yötä päivää he kiertävät sitä sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva ovat sen keskellä.
11 Grassa a astúcia no seu meio, a iniqüidade e a fraude não deixam suas praças.
12 Sen keskellä on turmio. Sorto ja petos eivät väisty sen torilta.
12 Se o ultraje viesse de um inimigo, eu o teria suportado; se a agressão partisse de quem me odeia, dele me esconderia.
13 Sillä minua ei herjaa vihollinen – sen kestäisin – eikä minua vastaan ylvästele vihamieheni – hänen edestään voisin piiloutua.
13 Mas eras tu, meu companheiro, meu íntimo amigo,
14 Vaan sinä, vertaiseni, sinä, ystäväni ja uskottuni,
14 com quem me entretinha em doces colóquios; com quem, por entre a multidão, íamos à casa de Deus.
15 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen kohinassa!
15 Que a morte os colha de improviso, que eles desçam vivos à mansão dos mortos. Porque entre eles, em suas moradas, só há perversidade.
16 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas helvettiin, sillä heidän asunnoissaan ja sydämissään vallitsee pelkkä pahuus.
16 Eu, porém, bradarei a Deus, e o Senhor me livrará.
17 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Pela tarde, de manhã e ao meio-dia lamentarei e gemerei; e ele ouvirá minha voz.
18 Illoin, aamuin ja keskipäivällä valitan ja huokaan, ja hän kuulee ääneni.
18 Dar-me-á a paz, livrando minha alma dos que me acossam, pois numerosos são meus inimigos.
19 Hän päästää sieluni heistä rauhaan, etteivät he saavuta minua. Sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 O Senhor me ouvirá e os humilhará, ele que reina eternamente, porque não se emendem nem temem a Deus.
20 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee alusta lähtien. Sela. Sillä he eivät muuta mieltään eivätkä pelkää Jumalaa.
20 Cada um deles levanta a mão contra seus amigos. Todos violam suas alianças.
21 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka elävät hänen kanssaan rauhassa. Hän rikkoo liittonsa.
21 De semblante mais brando do que o creme, trazem, contudo, no coração a hostilidade; suas palavras são mais untuosas do que o óleo, porém, na verdade, espadas afiadas.
22 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä. Hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Depõe no Senhor os teus cuidados, porque ele será teu sustentáculo; não permitirá jamais que vacile o justo.
23 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen. Hän ei salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 E vós, ó meu Deus, vós os precipitareis no fundo do abismo da morte. Os homens sanguinários e ardilosos não alcançarão a metade de seus dias! Quanto a mim, é em vós, Senhor, que ponho minha esperança.
24 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset helvetin syvyyteen. Murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
24 — ausente —
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 55, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.