Jó 17
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs NAA
1 — ausente —
1 “O meu espírito vai se consumindo, os meus dias vão se apagando, e só tenho diante de mim a sepultura.
2 Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
2 Estou cercado de zombadores, e os meus olhos são obrigados a contemplar as suas provocações.”
3 Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
3 “Dá-me, ó Deus, um penhor, e sê o meu fiador diante de ti; quem mais haverá que possa se comprometer comigo?
4 Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
4 Fechaste o coração deles para o entendimento, e por isso não os exaltarás.
5 Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
5 Se alguém entrega os seus amigos como presa, os olhos de seus filhos desfalecerão.
6 Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
6 Mas ele me pôs por provérbio dos povos; tornei-me como aquele em cujo rosto se cospe.
7 Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
7 Os meus olhos se escureceram de mágoa, e todos os meus membros são como a sombra.
8 Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
8 Os retos ficam admirados com isto, e os inocentes se levantam contra os ímpios.
9 Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
9 O justo segue o seu caminho, e o puro de mãos se torna cada vez mais forte.
10 Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
10 Mas voltem, todos vocês, e venham cá; porque não acharei nenhum sábio entre vocês.”
11 Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
11 “Os meus dias passaram, e fracassaram os meus planos, os desejos do meu coração.
12 Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
12 Transformam a noite em dia, e dizem: ‘A luz está perto das trevas.’
13 Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen,
13 Mas, se eu aguardo a sepultura por minha casa; se faço a minha cama nas trevas;
14 minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
14 se digo à cova: ‘Você é o meu pai’, e aos vermes: ‘Vocês são a minha mãe e a minha irmã’,
15 Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
15 onde está, então, a minha esperança? Sim, a minha esperança, quem a poderá ver?
16 — ausente —
16 Ela descerá até as portas do mundo dos mortos, quando juntos descansarmos no pó.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.