Mateus 26
Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI
1 Jesusa' txã'wẽ pta'sxna jxã'jçxa', txãa yakh u'jusawe'sxtxi na'jĩnak we'we:
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 —I'kwe'sxa' jii i'kwe Paskua fxiesta ãjxa' e'z ençxáa yã'j peejxa', aça' txãa ente' Dxus Nçxi'k Nasa Yuusa's uweçxa dukhni yuuna kluuskhẽ a'kxçxa ikhkahn jĩk.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Txãa entey sacerdote npiiçthẽ'jwe'sx, ley kaapiya'jsawe'sx, judiu nthẽ'jsawe'sxa' pkhaakhetx sacerdote npiiçthẽ'j Kaifxas yat patxute,
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 sa' txãawe'sx pwe'sx puutx we'wetx nasa jiyunimeete paaçte Jesusa's uweçxa ikhya'.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Txãasatx fxiesta ente yu' txã'wẽ ikhya'mée puutx we'we nasa wala suskahmen.
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Txãa ensu' Jesusa' Betania çxhabte Simon wã'jy weeju katxhisa yattek ũsu'.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Aça' teeçx u'y utxaana kũjk aceite wẽt putasa's fxraskote uta awniisa wala pa'gasa's atçxa. Sa' Jesus kaçxçxa u'pte', txajx dxikthekhẽk jxuka aw.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Txã'wẽ yũuni's Jesus yakh u'jusawe'sx uyçxa', na'jĩnatx ũusçxa we'we:
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Txã'wẽ yũupkaçxte wejxwa pa'gate txweyçxa txãa vxyu's puuplesatx peeswaçne' wejx ew yu' jĩte',
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Jesus wẽse'jçxa' na'wẽk we'we:
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Puuplesa' bagaçxtewa i'kwe'sx yakh nes yuutxna. Nawa adxa' i'kwe'sx yakh nes yuuwa'jsameeth.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Naa u'y adx kakwekhẽ aceite wẽt putasa's awku, nawa adx uute pedaawa'ja's pheu'jnaçxáak txã'wẽ yũu.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Isath we'we': Naa kiwete mtee mteewa Dxus yuwe's pta'sxna pekũhsa' naa u'y txã'wẽ yũuni'swa ja'da pta'sxni yuuna peçxkanamée jĩk.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Txajũ' Jesus yakh u'jusa docesatewe'sx Judas Iskariote yaasesa' sacerdote npiiçthẽ'jwe'sx yakh puutx we'weya' u'jçxa
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 txãawe'sxtxi na'jĩk:
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Txajũ' Jesusa's ma'wẽ yũuçxa txãawe'sx kusete dukhya' ãjawa'ja's wala pakwek.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Pan lewadura ji'phmée ũ'ni fxiesta en ãjaçte', Jesus yakh u'jusawe'sxa' txajx tasxte utxaaçxa na'wẽtx pẽjx:
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 na'wẽk jxkaah:
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 txãa yakh u'jusawe'sxa' Jesus jxkaahni's kxtey yuutx, sa' ũ'wa'ja's pheu'jtx.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Txajũ' jxuka çxhi'dxiçte', Jesusa' docesawe'sx yakh kaçxku mesate ũ'ya'.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Sa' ũ'na u'pçxa', na'wẽk we'we:
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 txãawe'sxa' wala nxusçxa paapẽjxtxi teeçx teeçxçxah:
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Aça' Jesusa' pta'sxku:
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Dxus Nçxi'k Nasa Yuusa' ma'wẽ uuwa'jsatewa Dxus librute pta'sxi'k txã'sa' kxtey yuuya'wa'. Nawa adxa's açesawe'sx kusete dukhsa' ¡seena' yuh nxuste khẽjena! Txãa piçthẽ'ja' naa kiwete wejx yuuwa upxmeewaçne' wejx ew yu' jĩte',
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Judasa' pẽjxku:
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Ũ'na u'pçxa', Jesusa' pana's jxpa'gana'wa Dxusa's weçxaçxa pe'ltedek, sa' txãa yakh u'jusawe'sxtxi ũsu'sku na'jĩna:
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 waso'swa jxpa'gana'wa Dxusa's weçxaçxa txãawe'sxtxi ũsku na'jĩna:
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Naa wasotewe'sxa' adx ee na'wẽsa'. Dxusa' maazkuẽesa pkaltxiwa khũkhçxa nwe'wewa'ja's vxitku, nawa adx eea's pkawçxa yuuçxáak txã'wẽ nwe'wewa'ja's vxit.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Nawa na'jĩ'th na': ãçxhũyã'ja' peena yu' tudxme'nja naa uwa yu'a's, naasáa adx Tata jxkaahwa'j enteçxáa yã'j ki' i'kwe'sx yakh pkhaakheçxa tudxi'nja jĩk.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Txajũ' Dxusna weçxana memna jxã'jçxa', u'jtx Oliwos thã'j vxiçna.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Aça' kxtee pa'jçxa', Jesusa' na'jĩnak we'we:
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Nawa adxa' uuçxawa ki' ĩtxi yuuçxa' i'kwe'sx yaçte u'jwe'nja Galilean jĩte',
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Pedro' na'wẽk pas:
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Jesus pasçxa':
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Pedro' na'wẽk we'we:
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Txajũ' Jesusa' txãa yakh u'jusawe'sx yakh Geçemaní yaasesate pa'jçxa', na'wẽk we'we:
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Pedro vxite' Zebedeo nçxi'k e'zsatx pe'jçxak u'j. Sa' ũuste wala nxus ũusuthete', na'jĩk:
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 —Txakwe wala pxthaa yuuçxa uuwa'ja's yajkxte', wala nxus yuja'. Aça' i'kwe'sxa' aytee neeyũuçxa dehmée jxpa'yakx me'pwe adx na'wẽy jĩçxa',
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Jesusa' jxu'jmée u'jçxaçxáa txkaa pkipha weteçxa Dxus yakh puutx we'wek na'jĩna:
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Txajũ' Jesusa' ki' sxawedku Pedrowe'sx tasxtey, sa' dehna ũste uyçxa' na'wẽk we'we Pedro's:
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Ewmeete weteya'mée jxpa'yakx dehmée me'pwe Dxus yakh puutx we'wena. I'kwe'sxa' ũusuh yu' çxhãçxhai'kwe yaaki', nawa i'kwe'sx kakwe yu' çxhãçxhaçme' kxtey yuuya'.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Txajũ' Jesusa' ki'kin u'jçxa', na'jĩnak Dxus yakh puutx we'we:
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Pedrowe'sx tasxte ki' sxawedçxa', txãawe'sx yafx çxhãçxhameete ki' dehna ũstek uy.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Sa' nyafxíi na'wẽyçxáa we'weçxa tekh uswa ki' u'kh, Dxus yakh puutx we'weya'.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Txã'wẽ yũuçxak Pedrowe'sx tasxna sxawedna kũhçxa', na'wẽ we'we:
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Aça' kiiteçxa u'jwega. Adxa's açesawe'sx kusete dukhwa'jsa' yujxã'ja' jĩk.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jesus kxtee we'wena nee ũsiyna, Judasa' pa'kh. Txã' docesatewe'sxíiçxáak yu'. Aça' txãa yakh nasa wala kuh pa'jtx kçxilx vxite' fxtũ atçxa. Txãawe'sxa' sacerdote npiiçthẽ'jwe'sx vxite' judiu nthẽ'jsawe'sx jxkaahnisatx yu'.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Judasa' na'jĩnaga yu'kxwe'weçxa pe'jna yuwé' Jesusa's tudkahn:
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Txãasak Jesus tasxte utxaaçxa na'wẽ we'we:
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Aça' Jesusa' na'jĩk:
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Txã'wẽ tuduçpkaçxha', Jesus yakh pi'kxna u'jusa teeçxsa' kçxilxa's jxkuutxi'jçxa sacerdote npiiçthẽ'ja's selpisáa thũ'wẽ's spẽ'thku.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Aça' Jesusa' we'wek:
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Adx Tata's maazkuẽe angeleswe'sxwa adxna nwe'wewa'jsa pẽjxte', kxtey yuuna sũju'çmeewá'ga.
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Txã'wẽ pẽjxte', kxtey yuuyujuna, nawa Dxus librute' nyafxiitey pta'sxni yã'kh yu' ãçxh na'wẽ tuduçta' txã' kxtey yuukahn, aça' nwe'wewa'jsa pẽjxme'nja.
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Txã'jĩçxa' tudsatxku we'we:
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Nawa Dxus yuwe pta'sxsawe'sx fxi'jçxa nvxiitni kxtey yuukahnçxáa txã'wẽ yuuça' jĩk. Naapkaçxha' Jesus yakh u'jusawe'sxa' txã'sçxáana nvxihtçxa jxuka ũphna u'jtx.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Aça' Jesusa's tudçxa jxũna u'jtx sacerdote npiiçthẽ'j Kaifxas tasxte. Kxteea' ley kaapiya'jsa vxite' judiu nthẽ'jsawe'sx txãawe'sxtxi pkhaakheçxa ũs yu'.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Aça' Pedro' e'ste jxu'j neeyũuçxak yuhna ũsu', sacerdote npiiçthẽ'j yat patxute u'kapkaçx, sa' kxtee policiawe'sx yakh kaçxçxa neeyũuk kĩh yũutewa uyya'.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Naapkaçxha' sacerdotewe'sx, judiu nthẽ'jsawe'sx vxite' jxukay kxtee pkhaakheçxa ũssawe'sxa' Jesusa's kiikhe'jya' sũhçxa kĩhçxáawa ĩsxiiwa'jsa pakwe'tx.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Makwe nasa maazkuẽesa kĩhçxáawa pta'sxna kũhtewa, ĩsxiiniçxáak kaseje'. Nawa nmehte' e'z nasa ĩsxiisa kũhçxa na'wẽtx pta'sx:
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 —Naa piçthẽ'ja' na'jĩ'k: Adxa' naa dxuus yata's pẽtxçxa tekh ente' ki' txaja'nja jĩ'k jĩna pta'sxte',
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 sacerdote npiiçthẽ'ja' kiiteçxa Jesusa's na'wẽk we'we:
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Jesusa' pasme'. Aça' sacerdote npiiçthẽ'ja' na'wẽk we'we:
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Jesus pasçxa':
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 sacerdote npiiçthẽ'ja' ũusaçxaçxa peekx athni ropa's sudek na'jĩna:
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Sa' ãçxha' ¿maa sũju'kwe? jĩte', txãawe'sxa' na'wẽtx pas:
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Txajũ' Jesus dxi'pte fxne'sx avxythethçxa uyiitx, aça' vxite' dxi'ptetx uka'ka na'jĩna:
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 —Idxa' Kristo dxihçxa', mjiyu kimga dxi'pte ujka.
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Txã'wẽ yuuçpkaçxha', Pedro' ekaju patxutek kaçxçxa u'pu'. Aça' teeçx kna'sa selpisáa utxaana kũhçxa na'wẽk we'we:
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Pedro' jxukaysa dxi'pte:
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Txajũ' Pedro' vxitxte kasehna u'jweçpkaçxha', vxite kna'sa selpisaawa uyçxa' kxtee ũssatx na'wẽk pta'sx:
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Pedro' ki' ĩsxiik jurãyna:
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Txaçxmeynaçxáa kxtee ũssawe'sx Pedro tasxte utxaaçxa na'wẽtx we'we:
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 ki' jurãyçxa na'wẽk we'we:
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Aça' Pedro' yajkxku Jesus na'jĩna we'weni's: Atalx we'wemeyna, idxa' tekh us ĩsxiijane'ga jiimeeth jĩni's. Txã's yajkxçxa', Pedro' eka kasehçxa seena' wala nxusna ũ'nek.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.