Marcos 9
Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI
1 Txajũ' ki'kin we'weçxa' na'jĩk Jesusa':
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Txajũ' seis en skhẽwniite', Jesusa' thã'j walate pe'jna u'kh Pedro Jakobo Juan txãawe'sx tekhsaçxáatx. Kxtee pa'the', Jesus kakwe' fxiyku zhiçxkwe yu'ptheh txãawe'sx yafxte.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Txajx athni ropa' yãdx na'wẽk zhiçxkwe çxihme yuu; naa kiwete maa yuhwa txã'wẽ zhiçxkwe çxihme yu' thethya' ãjãmeetxna.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Naapkaçxha' Pedrowe'sx yafxte vxyaatx Elias vxite' Moises. Txãawe'sxa' Jesus yakhtxi puutx we'wena ũsu'.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Aça' Pedro' txã'wẽ uyçxa', Jesusa's na'jĩk:
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Pedrowe'sxa' weçxaniite ũukhsa na'wẽtx neeyũu, txãasak Pedro' weçxaniite txã'wẽ we'we.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Txajũ' tãaph kĩhçxa aphku, aça' tãaph dxiiju na'wẽk we'weni pthũuse:
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Pedrowe'sxa' thegu'gçxawa, Moiseswe'sxtxi uymeeta', naasáa Jesusçxáa yã'j ũstetx uy.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Aça' thã'ju u'jweççxa', Jesusa' Pedrowe'sxtxi' wala neewe'wek:
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Txã'wẽ neewe'weni's kxtey nwẽesẽ'jtx kim yuhtxwa tuuthe'jmée. Nawa txãawe'sx pwe'sx yu' puutx paapẽyĩ'tx: Uuyã'jçxa', ¿ma'wẽ ki' ĩtxĩ yuukx? jĩna.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Txajũ' na'wẽ kaapiya'jni'stxi Jesusa's paapẽjx:
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 Jesusa' na'wẽk pta'sx:
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 Eliasa' pa'jana jĩ'tx aça' Eliasa' pa'jyujk, nawa txã'sa' kĩjkĩhwa yũutx Dxus librute ma'wẽ fxi'jni ũsna txã'wẽy.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Txajũ' Jesusa' vxitesa neeyũutx kxtee sxawedna kĩjaçte', nasa wala pkhaakhena ũsu'tx. Aça' Dxus leya's kaapiya'jsawe'sx yu' txãawe'sx yakhtxi wala we'wena ũsu'.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Naapkaçxha' Jesus yuhtewa jiimée ũsiyna, Jesus pa'jaçyã'the uyçxa', nasa' jxukaysa ũukh yajkxnatx weçxaya' utxáa.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Txajũ' Dxus leya's kaapiya'jsawe'sxtxi' Jesusa' pẽjxku:
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 txãa nasa wala ksxavxyte teeçxsa' Jesusa's na'jĩnak pta'sx:
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Txãa luuçxa' mtee ũstewa eçx luuku vxit yã'the', ki'thtxi ksuusu'jna yuwesu bu'çxçxáak sẽhna weté'. Txã'wẽ yũuna wala talxiça'. Aça' idx yakh u'jusawe'sxtxi' pi'kxyã'th nuykatxhikahn, nawa ãjãmeeta' jĩte',
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Jesus pasçxa':
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Aça' eçx luuku vxit-sa' txãa luuçxa's kaywẽçxpa'ja'the', kiwesu wetek yuwesu bu'çxçxáa sẽhna.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Txajũ' Jesusa' luuçx neya's pẽjxku:
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Sa' maa entey yu' txaçxmeynak wẽeçxpa'jçxa ipxte khẽena yu'khẽwa khẽena uupçxãh yuuna u'ju'. Aça' kxahth idx yakh ewupçxãhte', ma'wẽçxáawa pu'çxhine'ga peeygãhçxa jĩna pi'ki' jĩte':
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 —Idx yuu txã'wẽ Dxusa' pu'çxhina sũhte yu', kĩhwa jxuka kxtey yuuna txã'wẽ yaakxsa's jĩte',
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 luuçx neya' susku we'wena pxthaa pi'kx:
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Txajũ' Jesusa' nasa wala kuh pkhaakhena utaaçte uyçxa', eçx luuku vxit-sa's na'jĩnak we'we:
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 eçx luuku vxit-sa' txãa luuçxa's sus kweeyi'jna kaywẽçxpa'ja'jçxa kasejk. Aça' txãa luuçxa' uuníi na'wẽk wetena neeyũu.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Nawa Jesusa' kuseju pu'kisku, aça' txãa luuçxa' kiitek.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Jesusa' txãajũ u'jçxa', teeçx yattek u'ka. Aça' txãa yakh u'jusawe'sxa' pẽjxtxi:
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Jesusa' pta'sxku:
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 — ausente —
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 — ausente —
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 txãa yakh u'jusawe'sxa' jiyumeeta', nawa pẽjxya' yu' ũukhtxi.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Sa' Kapernaum çxhabte teeçx yatte pa'jçxa', txãa yakh u'jusawe'sxtxi paapẽjxku na'jĩna:
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 txãawe'sxa' thaameçxa pasmeeta' txã'wẽ dxi'the yuhçxa', ¿maa wejx jxthaakwe walasakxtha'w? jĩna puutx we'weçxawa.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Txajũ' Jesusa' docesatx pa'yaçxa kaçxçxa pta'sxku:
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Txã'jĩçxa' teeçx luuçxkuẽ's txãawe'sx ksxavxyte txahçxa kusete yakhçxa na'wẽk we'we:
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 —Maa nasawa adxna wa'lmée jxpa'gasa' adx na'wẽy luuçx na'wẽkwesatxwa ahçemée jxpa'gatxna. Txã'wẽ yũusa' adxna jxpa'gasaçxa txã'wẽ yuutxna. Sa' adxna jxpa'gasa' adxçxáana jxpa'gamée, adxna kaahsa'swa jxpa'gasa yuutxna jĩk.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Txajũ' Juana' na'wẽk pta'sx:
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Jesus pasçxa':
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Maawa kwe'sxtxi açewe'wesamée yu', kwe'sxtxi pu'çxsa íiçxáatxna.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Na'jĩ'th na': I'kwe'sxa' Dxus luuçxi'kwe naapa'ga maawa i'kwe'sxtxi peeygãhna teeçx tasa yu'çxáawa yusuna txã'sa' dewení yuuna.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 —Mpa'yajkxwe, txã'wẽme' luuçxkuẽ adxa's yaakxsatx pkalte kweete'jena txã'sa' txhikhte skuutxh ũ'khni kweta's tudçxa ĩkh wala dxiikhẽ akhwaççxáa, wejx ewna.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 Meeçxawa iidx kuse txã'wẽ pkalte idxa's kweete'jeçte', mespẽ'th. E'z kuse yakh uu kiwete khẽe na'wẽ', wejxwa teeçx kuseçxáa ji'phçxawa pçumée ĩtxĩ fxi'zewa'the u'kani wejx ewa'. Txã'wẽme' uu kiwete ipx wala seena'sa bagaçxte yuhwa ũçxhawa'jsame'.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 Kxteea' bagaçxte yuhwa wesa' çxhavxyna pçuwa'jsameeta', aça' ipx seena'sawa ũçxhawa'jsame'.
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Txã'wẽy iidx çxidawa pkalte kweete'jeçte', txã'swa mespẽ'th. E'z çxida yakh uu kiwete khẽe na'wẽ', wejxwa teeçx çxidaçxáa ji'phçxawa pçumée ĩtxĩ fxi'zewa'the u'kani wejx ewna. Txã'wẽme' infxiernote ipxa' bagaçxte yuhwa ũçxhawa'jsame'.
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 Kxteea' bagaçxte yuhwa wesa' çxhavxyna pçuwa'jsameeta', aça' ipx seena'sawa ũçxhawa'jsame'.
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Txã'wẽy iidx yafxwa pkalte kweete'jpçxãh yuuçte', mkuutxi'j. E'z yafx yakh infxiernote khẽe na'wẽ', wejxwa teeçx yafx yakhçxáawa Dxus jxkaahna ũsnite u'kani wejx ewna.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 Txã'wẽme' kxteea' bagaçxte yuhwa wesa' çxhavxyna pçuwa'jsameeta', aça' ipx seena'sawa ũçxhawa'jsame'.
48 nati’imaim
49 Txãa pa'gatey txãa ipxa' kaapçu'ju'jwa'jsame'.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 Nega' wala seelpisa'. Nawa sxũukãhte', ¿ma'wẽ kselpi'jya' ewuutxki? I'kwe'sxa' nega na'wẽy selpiina mfxi'zewe, jxukaysa yakh ewçxáa.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.