Lucas 8

Orokaiva Ehija NT (OKV_HWB) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Eto iji isapa amita ambota Iesu na da ari na eto hembuhe God na embomeni tihi jigesi sirikasuja amita duru javotoho avo hande ena. Eto amita apostero 12 amite
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 evohu nei nei ahihi sasapura na jo ta horari ohimbena amite evohu nei nei amo ambure ari avo kojena amiga pambua. Eto evohu amo da Magdala evohu javo Mary amita jo ta amo ahihi sasapura tapa 7 ohimbena
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 eto nei amo Herod ta pure embo vahai javo Chuza amita ae Joanna amite evohu Susanna amite evohu nei nei aingeto Iesu unduresora avoeto enana ga pambua.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 Eto da tapa embomeni Iesu ambo ambo puvua amina vahaita horukeo Iesu na timu hatirari ke enana ta degi einge ena,
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 “Ve urari embo vahai na pure ta pambuto ve ihajara enu ve nei amo degi ta venu embomeni na haito jaevekiho di na veto india
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 ve nei amo karu hamo ta vena avoeto ereto jaise ena umo irae avoeto
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 eto ve nei amo ma ta vena avoeto erihinu esi na andinu sapura ena.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Eto ve nei amo enda javotoho ta vena avoeto ereto ve 100 ainge ikena,” eto ke ainge Iesu na ijie isara na eto, “Ungo amuta oje mihirou kito ke erena erevi ingivujo,” ainge ena.
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Eto amita ambotani na timu hatirari amita ke be avo deire avo au ingesi eo
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 Iesu na ke einge ena, “Eto God na embo amita toho siriketo humbuto tihi jigesuja amita ke be amo ungota degi ikarira te embo tapa arahata mihera amita degi amo timu hatirari na ikano kito kiaesira asora eto ingito ingaesira aisora.
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 eto timu hatirari na ehena amita ke be amo erevira, ve urari amita be amo God ta ke ra.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 Eto ve nei degi tambu ta veaguja amo embo na God ta ke avo ingesuja rate ke jo ta urari avo Satan na puvuto egimbau God ta ke avo ke be ae ijirou mane oreketo humbasuja.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 Eto ve nei karu hamo ta veari amita ke be amo erevira, God ta ke avo ingito tunga javotoho aisuja te ke avo jo ta mane be veto pesisa eto susu kambasuja eto teho mihirou engekari puvurou toasuja.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 Eto ve nei ma ta veari amita ke be amo erevira, embo na God ta ke uje eaguja te enda ta ari te ujeje neite neite amite eto amita haja vaja amina God ta ke amo andioi ve mane ekaguja
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 eto ve nei enda javotoho ta veari amita ke be amo embo na God ta ke avo ingito amita jo ta ke be ari na be jigito simba javotoho uore be eketo pajiraguja.
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 Eto embo na kerivo ijimbeto humbuto ovu ho ta iketo mane ahurekasora eto gaga suvu ta mane ikasora te araha ta tembau embo bande jo ta horasi puvuto kesora.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 Eto ainge dombo ke tapa ahurekari avo harikaro tapa ingesora eto ojikari avo humbuto araha ta ikaro kesora.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 Avoeto God ta ke eto kogoeto ingivujo eto embo ta degi kiari isapa irirou kito nei amita hamo ta ikau humbasuja rate amita kiari isapa irari ke asuja embo amita kiari do mihia avo humbau irae aisuja.” Iesu na ke ainge ijinu.
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Amita e te namei kamei te aingeto Iesu ta degi puvua te embomeni isapamane avoeto Iesu ta degi pambari inono ae enu
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 embo na Iesu ta degi ke einge ea, “No e te namei kamei te umo kesi uje eto puvuto araha ta mihera,” ainge eo
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Iesu na einge ena, “Embo te evohu te amuna God ta ke ingihe agi aisora amo nau aja eto namei kamei ra,” ainge ena.
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 Eto iji vahai Iesu na amita ambotaniga e nga ta vihito ungote umo oiho ta pambasira ainge enu pahue
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 Iesu hereketo evo unu pisara peni vahai puvuto umo na teto mimisenu e nga jo ta veto pe vivihinu e nga ihiketo huhurumbeto vovunu
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 ambotani na pambuto Iesu ujihie, “Bada, Bada, ungotena sari ari embopora,” ainge ijio ereto pisara te umo te ta degi ke ngahia na enu jamo eto visi visi enu.
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Iesu na enana ta degi, “Ungo na humota ae re,” ainge enu joru eto mana mana ue ke mine ara eto einge ea, “Embo emo do aingere? Ke ehei umo te pisara te amita ke agi eto jamo ehera,” ainge eto pambuto.
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Enda Galilee umo oiho enda javo Gerasenes ai ta puvuto
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 veto da amita embo vahai ahihi sasapura na horari avo hora ai ta hambua. Embo amo iji koso amita bo irae eto bande irae embo ikeore sari eagora panga ho ai ta mihahija.
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 Rate embomeni na embo avo ‘Chain’ na punduo ahihi sasapura na embo andirari avoeto ivo peni vahai eto ‘Chain’ jigito usuketo embo humbuto ojaga hambuto pambuna avo Iesu na kito, “Embo ta jo avo toto puvuto pambu,” ainge enu embo amina Iesu kito gagaha ijie pambuto Iesu ta utu ta veto pehihe ke isara na einge ena, “Iesu, God sovera isapamane te ta Meni nau degi ta do ao? Na penunu erena, nau degi ta memenga ikaojo.”
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 — ausente —
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 ainge enu Iesu na, “No javo deire,” ainge enu embo amina, “Dago isapamane avoeto nau javo ‘Legion’ ra,” ainge eto
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 Iesu na ohimbeoi memenga kiari degi ta pambari uje ae eto
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 o ohu isapamane heti oiho ta indie mihio kito amita jo ta au pambasi penunu enu aravora enu
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 ahihi sasapura na embo ta jo toto pambuto o ohu ta jo ta horeo huheveto pambuto heti ta eheruva eto veto umo indito pehiho
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 o simba ari embopo na joru pambuto da pepeni te memeni te tapa amita embomeni ta degi hihi tirio
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 ingito embomeni kesi Iesu ta degi pambuto embo ahihi sasapura na horari avo uha javotoho enu bo asuketo Iesu ta utu ta arumbeto mihinu kito joru uo
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 embo ahihi sasapura na horari avo kojihinu kia embopo amina hihi tirio
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 ingito enda Gerasenes embomeni tapa amina joru pajire be eto Iesu enda avo toto pambaja eo e nga ta vihito egerembeto pambasi uo
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 embo mahu ahihi sasapura na horari amina Iesu ga pambasi penunu enu Iesu na
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 “Namoga mane pambasoate God na umo kito jo ehei no degi ta tapa do ehija avo no da ta pambuto ejo ingore,” ainge enu amina tohota da ta pambuto embo tapa ta degi Iesu na do enu kina avo hihi tirinu ingia.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 Eto Iesu egerembeto pahunu embomeni tapa simba ere ua amina Iesu kito tunga javotoho ue pekea.
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 Eto Judea ta ke kasari bande ta tihi jigari embo vahai javo Jairus amita iae avo vahai amita ingari jua tapa 12 avo pehasi unu pambuto Iesu ta utu ta veto paunge teteri eto Iesu amita bande ta pambaja penunu enu ingito Iesu Jairus ga pahunu embo isapamane Iesu ga oroviketo pahuo
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 — ausente —
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 evohu vahai amo jua tapa 12 amita jo ta orosa vovuoi embo na ari kojari inono ae uore mihahija
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 amina Iesu ta ke ta puvuto amita bo pekihi hame unu amita orosa irae enu.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Iesu na, “Na amuna hame ere oi,” enu embomeni tapa na dago hame aera ainge eo Peter na ke einge ena, “Embo isapamane avoeto umo vahaike vahaike ere ora,” ainge enu
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Iesu na ke einge ena, “Nau sovera isapa veto ere pahua avo mine umbuhe hame ari ke erena,” ainge enu
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 evohu amo ojikari irae kito gatari gatari ue joru te tapa puvuto Iesu ta utu ta veto gombuto daingeto Iesu hame eto kojena amita be avo embo tapa ta tihi ta harikenu
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Iesu na ke einge ena, “Nau iae, umo na humota eto kojehea avoeto peka ta pambujo.”
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 ainge ijinu embo na Jairus ta bande ta eto puvuto Jairus ta degi ke einge ena, “No iae mahu pehehija avoeto ahe poekari embo mane jigesoa te tojo pambae,” ainge enu
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 Iesu na ingito ke einge ena, “Umo osaga mane kesoa te na humota ejo no iae ano kojasuja,” ainge eto
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 bande ta pambuto embomeni araha ta irora enu mihio Peter te John te James te e te mamo te avo enu horeo
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 embomeni sisisasi ijie mihia amita degi ke einge ena, “Ungo si mane aisova. Kakara amo pehaera te teho evo ere ua,” ainge enu
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 kakara mahu pehari avoeto Iesu na evo ari ke ena avo ganini ijio
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Iesu na kakara isapa amita ingeni ta jigito, “Ka, umo ere,” ainge enu
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 amita ahihi egerembenu erenu Iesu na ka amita degi indari ikaro indoja ena.
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 Eto amita e te mamo te mana mana uo ari do ena amita ke avo hande eagora ke ngahia ena.
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.