Atos 22

Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 —Noknivah judiojtih iva imejvah tlen intekivajkeh, xikakikah tlen nimechilvis para nimopalevis.
1 “Tamai’inah, naatu taitu tuwai’inah au wasfafaren ana tur anao kwananowar.”
2 Ijkuak okikakkeh ope kintlapovia ika intlajtol hebreo, okachi sa ovalmotenkajkeh. Iva Pablo okinmilvi:
2 Hebrew turamaim eo hinonowar ana veya etei surur binon tar.
3 —Ne nijudío. Onineski kan siudad de Tarso, tlen kajki itech tlali de Cilicia, pero ne onimoskalti nika Jerusalén. Ne onikatka nimomachti de Gamaliel iva ye kuali onechixtlamachti itech intlanavatilvah in tokojkolvah. Ika nochi noyolo oniktekipanovaya in toYejwatzi, ijkó kemi nochtin imejvah axka inkichivah.
3 “Ayu i Jew orot Tarsus imaim atufuw tafaram Silisia wanawanan, baise Jerusalemamaim ama ara’at. Gamaliel ana bai’obaiyen babanamaim ama, uwatanah hai ofafar etei ayu i’obaiyu, naatu ayu i baibobowenayan orot ta God ana ofafar tur isan, kwa boun iti kwama’am na’atube.
4 Achto ne onikintemojtinemia tlen nemih itech iojviv in Jesús para nikinmiktis. Tlakah ivan sivameh onikinkitzkiaya iva onikintzakuaya telpiloya.
4 Sabuw iyab ef iti hibi’ufun abow ai’a’akirih arouw asbunubunuwen naatu afa abow ana dibur aya.
5 In wei tiopixki iva nochtin tetajmeh tlen povih itech injunta in judiojtih kuali kimatih nik ijkó onikchivaya. Se tonali yejvah onechmakakeh seki tlanavatil amameh para in toknivah judiojtih tlen chantih Damasco, para ma nechkavilikah ma nikinkitzki in tlaneltokakeh iva ma nikinvalika nika Jerusalén para ma kintlajyoviltikah.
5 Firis Gagamin naatu Kaniser tutufin etei abisa ao i hiso’ob turobe. Anayabin i fef hikirum hitu abai an Damaskas wanawanan, sabuw baitumatumayah nati’imaim hima’am fatumih bow na Jerusalem tit isan ayen an.”
6 ’Ijkuak oniaya itech ojtli iva yonajsitiaya Damasco, kemi tlajko tonali, san de repente se chikavak tlavili ovala de ilvikak opetlanki iva onechyavalo
6 “Ana Damaskas abiyubin auman i’ouyit, naniyan meyemeye marakaw namanamarabe bow marane ra’iy sisibu etei marakaw.
7 iva onivetzito ipan tlali. Iva onikakki se tlajtoli, onechilvi: “Saulo, Saulo, ¿tleka techtemojtinemi para techtlajyoviltis?”
7 Ayu me yan ara’iy rabu naatu orot ta fanan anowar eo, ‘Saul! Saul! O aisim ayu kubi’a’akiru?’
8 Ijkuakó ne onitlanankili: “¿Akin tejwatzi?” In tlajtoli onechnankili: “Ne niJesús de Nazaret, tlen te tiktemojtinemi.”
8 Ayu aibatiy ao ‘Regah o yait? Iyafutu eo,
9 Tlen nova oyayah okittakeh in tlavili iva omomavtijkeh, pero amo okajsikamatkeh in tlajtoli tlen ne onechtlapovi.
9 Sabuw bairi anan marakaw hi’itin, baise orot ayu isou eo fanan men hinowar.
10 Ne oniktlajtlani: “¿Tlán nikchivas, noTeko?” Iva in toTeko onechilvi: “Ximoketza iva xivia kan siudad de Damasco. Ompa mitzilviskeh tlán moneki tikchivas.”
10 Ayu aibatiy, ‘Regah ayu boro abisa anasinaf?’
11 In tlavili onechixmikti iva ayakmo ovelik onitlachixki. Iva in tlakah tlen nova oyayah sa onechmatilantiajkeh onechvikakeh para Damasco.
11 Naatu au sabuw bairi anan umou hibai hinawiyu an Damaskas atit, anayabin marakaw ana bonamanamarin re ayu matou yi ifim.
12 ’Ompa okatka se tlakatl itoka Ananías, tlen yi neli okivelkakia itlanavatil Moisés, iva nochtin judiojtih tlen ompa chantih otlajtovayah kuali de ye.
12 Nati bar meraramaim i orot wabin Ananias God, ana orot ta ma’am, ofafar etei i bobosiyasiyar naatu Jew sabuw nati’imaim hima’am etei i hikakakafiy.
13 Ye ovala onechittako iva onechilvi: “Nokni Saulo, xitlachia oksejpa.” Iva san nima ijkuakó onitlachixki oksejpa, iva ovelik onikittak.
13 Na biyou tit sisibu’umaim bat naatu eo, ‘Taiu Saul, mata ekubunai kunuw maiye!’ Mar ta’imon matau kubunai anuw Ananaias a’itin.
14 Ijkuakó ye onechilvi: “In toYejwatzi de yi wejkavitl tokojkolvah yomitzpejpenki para xikmati tlen Ye kimonekiltia, para xikitta in Jesús tlen tlakamela iva para xikakili itlajtol.
14 Imaibo iuwu eo, ‘Uwatanah hai God o rubini i ana kok o so’ob isan, saise Orot ana Yawas Mutufurin boro ina’itin naatu abisa nao’o o taiyuw tainika fanan inanowar.
15 Porke te tikintlapovis nochtin tlaltikpaktlakah de tlen otikittak iva de tlen otikakki.
15 Anayabin o boro i isan inakubuna, abisa i’itin naatu inonowar sabuw etei hai tur ina’owen.
16 Iva axka, amo ximochia okachi. Ximoketza iva ximobautisaro. Xiktlatlavti in toTeko ma mitzchipava de motlajtlakol.”
16 Imih boun abisa ao inonowar aisim boro inama inakaif? Kumisir bapataito kubai, naatu kuyoyoban a bowabow kakafih ekusouwen.’
17 ’Ijkuak onimokuapki para Jerusalén, onivia kan templo onimodiostzajtzilito, iva onikittak in toTeko itech se tetzavistlachialistli.
17 “Ayu amatabir maiye ana Jerusalem atit naatu ayoyoyoban ana maramaim matou bora’ah ina’inanen ta aitin.
18 Iva onechilvi: “Xikisa totoka de Jerusalén, porke amo kiseliskeh tlen tikintlapovis de Ne.”
18 Nati matou bobora’ah ana maramaim Regah aitin naatu isou eo, ‘Mata nakabiy Jerusalem saisewat inihamiy, anayabin iti’imaim ayu isou inaorereb sabuw boro men hinitumatum.’
19 Iva ne oniknankili: “NoTeko, yejvah kimatih ke ne oniaya itech nochtin tiotlamachtijkaltih iva onikinkitzkiaya tlen mitzneltokah, onikintzakuaya telpiloya iva onikinvitekia.
19 Ayu ai ya’afut ao, ‘Regah sabuw etei hiso’ob ayu Kou’ay Bar ta ta arun atit sabuw iyab o hibitutumi abow arow afatum dibur aya’ay.
20 Iva ijkuak okimiktijkeh in Esteban tlen otetlapoviaya de tejwatzi, ne ompa onikatka iva onikijto kuali ka ma kimiktikah iva asta onikinkuidarojtoka intlakenvah tlen otemiktijkeh.”
20 Naatu Stephen orot wantoro’ot iti ef isan hirab ana rara re’er ana veya ayu i nati’imaim.’ Ayu auman aisaito hirab morob naatu sabuw iyab hi’a’asabun hai faifuw i ayu abotanen abat.
21 Pero in toTeko onechilvi: “¡Xivia! Ne nimitztitlanis wejka, kan kateh tlen amo judiojtih.”
21 Imaibo Regah ayu iuwu eo, ‘O abiyafari inan ef yok Ufun Sabuw isah.’”
22 Asta ompa okikakilijkeh itlajtol, iva ijkuakó ope tzajtzih chikavak:
22 Sabuw hibat Paul eo hinowar in ana tur sawar. Baise iban maiye sabuw hibusuruf hitar koukuw hio? Sa’ab kwabai kwan! Kwa’asabun! Men karam boro nama!”
23 Otzajtziah chikavak iva okinmajkotlamotlayah intlakenvah iva okajkotlamotlayah tlalpinoli,
23 Hitar koukuw fah sib hai faifuw hibow hirudab, naatu fofob hibow asir hirouw kwanekwan.
24 in wei tlayakanki de soldadojtih otlanavati ma kikalakikah in Pablo kan kuartel. Iva otlanavati ma kivitekikah para ma kijto tleka in gentejtih okualaniah iva otzajtziah inavak.
24 Baiyowayan hai orot ukwarin iuwih Paul hibai baiyowayah hai bar wanawanan hirun naatu wabirin isan iuwih, saise biyan tababan tao hitanowar ana’an aisim Jew sabuw iti na’atube isan fanah sibisib.
25 Iva ijkuak yokijilpijkah para kivitekiskeh, in Pablo okitlajtlani in kapita tlen ompa okatka:
25 Baise wabirinamih hibai hifafatum ana veya Paul baiyowayan hai bonawiyenayan orot ukwarin ta i nati sisibinamaim batabat itin naatu ibatiy, “Orot Rome tafaram bai matuwan isan ana fef bai ema’am, baibatiyinae asir kwanarabirab boro ofafar kwana’astu’ub ai en?”
26 Ijkuak ijkó okikakki in kapita, oyá okimatiltito in wei tlayakanki de soldadojtih. Okilvi:
26 Baiyowayah hai bonawiyenayan orot ukwarin iti tur nonowar ana veya in baiyowayah hai orot ukwarin ibatiy, “O abisa inasinafumih? Iti orot i Rome ana fef bai ema’am.”
27 In wei tlayakanki de soldadojtih okittato in Pablo iva okitlajtlani:
27 Naatu baiyowayah hai orot ukwarin na Paul ibatiy eo, “Kuo anowar, o i Rome ana fef ibai kuma’am?”
28 Ijkuakó in wei tlayakanki de soldadojtih okilvi in Pablo:
28 Imaibo baiyowayah hai orot ukwarin eo, “Ayu iti tafaram bai matuwan isan kabay gagamin na’in au fef atubun.” Baise Paul iya’afut eo, “Ayu i Rome wanawanan atufuw.”
29 In tlakah tlen okivitekiskiah in Pablo san nima okikajkajkeh ijkuak okimatkeh nik in ye romano, noijki in wei tlayakanki de soldadojtih omomavti porke yotlanavatijka ma kijilpikah iva ma kivitekikah.
29 Sabuw iyab baibatiyinamih hinan marta’imon au’uf hibat. Baiyowayah hai orot ukwarin ana bir ra’at, anayabin Paul Rome ana fef bai ma’am so’oba’e bai fatum.
30 Omostlatik, in wei tlayakanki de soldadojtih otlanavati ma mololokah in tlayakankeh tiopixkeh iva nochtin tetajmeh tlen povih itech injunta in judiojtih, porke okinekia kuali kimatis tleka okiteilviayah in Pablo. Satepa otlanavati ma kinkixtilikah in kadenajtih iva ma kixtikah de kan telpiloya para kinmixpantilis.
30 Marto mar auman baiyowayah hai orot ukwarin kok taso’ob gewas, aisim Jew sabuw Paul hibubuw hi’u’u kwanikwaniy, Paul hifatum ma’am hirufamen, naatu firis ukwarih Kaniser tutufin etei iuwih hiru’ay. Imaibo Paul bai na nahimaim bat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.