Atos 21
Nara NT (NRZ_NAR) vs AAI
1 Lai a'outa no'olo mulinai, aunakoi ai lai aveau asi komolomaiai lai ada'a Koso motumotuna, elani lai akeini lai ada'a Lodo motumotunai inoku ua'i lai ada'a Patala vanuanai lai ala'asi.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Ua'i Poenikia beda'ala aunakoina ka lai adavalia 'eva lai aele'au inoku lai aveau asi.
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 Kupulo motumotuna lai aikaia inoku lai adivoia lai aveau lai ada'a Sulia, ua'i Tulo ai lai avadai'au 'eva aunakoiai tamu bedadala.
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 Abiveni kauta vaida ua'i lai adavalita inoku masi ka ia ita lai amia. Idume Kabukabuna siavunai ia Paulo de'ouia sia beda'a Ielusalema.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Beia emai ko'isi melalana eabia koanai, lai avikanita lai ada'a. Abiveni kauta kataua boutai, ia adata mai nakuta ita lai debanomai vanua namanai lai ala'asi lai ada'a, ua'i nabuai lai akuidula lai ameamea.
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 Ka ka ita lai avi'ou no'olo mulinai, aunakoiai lai aele'au inoku ia demue'udai deda'a eta luma.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 Tulo ai komolomaiai lai aveau ada'a Tolemaia ai lai ala'asi, abiveni kauta ita lai avidavali inoku ua'i boni ka'onamo ia ita lai amia.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Elani ua'i lai avikanita lai ada'a Kaisalea ai lai ala'asi, inoku evanelia kauna Pilipo ena lumai lai amia, ia 'eva diakono kauta kalakoika banota ka.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 Ia nakuna vavatota vani 'eva enolea vavatota.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Ua'i boni vaida lai amia laloanai, enolea kauna ka vana Akabo Iudea ai easi.
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 Ia easi lai kevamaiai 'eva Paulo kukuana i'apana eabia, sibona imana mai aena edo'ota inoku eluva ediaka, “Idume Kabukabuna ediaka, Ielusalemai Iuda kauta betata'u kukua 'apana kanania 'olana kauna belioa inoku beveni keini pulu edea kauta kevatai.”
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Luva kanaua lai aika koanai, lai mai ua'i kau kataua ita Paulo lai anoia sia beda'a Ielusalema.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Inoku ia lai emai luva evamuea ediaka, “Dava 'ounai oi okakani inoku lau nua'u oi ovamanomanoa? Lau 'ani ava'olu 'eva sia belio'u mo dainai, beia Ielusalemai Lovia namana Iesu vana dainai vaka bababa.”
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Ia lelemai sia eabi dae 'ounai lai avikania inoku lai adiaka, “Lovia namana ena ula 'eva epulu.”
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Boni vaida deole mulinai, lai abiva'ai inoku lai ada'a Ielusalema.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Abiveni kauta vaida Kaisaleai debanomai inoku devuamai lai ada'a Nasona ena lumai ua'i lai bamimia. Ia 'eva Kupulo kauna maivaka abiveni kauna ka 'ana'ina.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Ielusalemai lai ada'adodo koanai, bo'akalata mai lalonamata deabimaidae.
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 Elani 'eva Paulo ita lai ada'a Iesu kadina Iakobo lai baikala, ua'i lo'e de'olavaia kauta boutai vaka devaila.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Paulo vanama'ina luvata evenita mulinai, ia ena vinaula laloanai Dilava eta'u pulu edea kauta viloatai dava evavai davata boutai valita ekava.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Luva kanaua deika koanai, Dilava devanama'inala. Inoku Paulo de'ouia dediaka, “Bo'akalamai e, 'ani oikabasi Iuda kauta doutamo deabiveni, inoku ia boutai 'eva Mose ena talavatu dainai dedadai.
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Beia Iuda kauta katania 'eva vali dedena kanania boina deika, Iuda kauta pulu edea kauta viloatai demimia kauta o'outa Mose ena talavatu kevanai beda'atau, nakuta momoluaneta iva sia beabia maivaka Iuda kauta demaulivaia koakoatai sia bemauli.
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 Ia luvamu vali'u be'ika oni 'ani oasi. Dava 'ani ekavavaia?
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 Kanaua 'ounai lai ba'oumu vinaulana bovavaia. Emai kau vani 'eva Dilava kevanai eta luva'ana'i 'ani devavaia.
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 Kau katania boabita ia ita kaumu 'obuta iabiovota koakoana oi bovavaia, ia tavata boveveni kanaua'i vuita betaliovo. Inoku kau boutai beikabasi oni akamuai luva kataua deluva 'eva sia momo'aita, beia oni sibomu 'eva Mose ena talavatu dainai odadai.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Pulu edea kauta 'ani deabiveni kauta kataua lai avamomo'aia luvana maleleai lai alele venita asinia 'eva kau iani deveveni dilava dedeta kevatai ianita sia be'ani, maivaka sisi vidiota mailalata sia be'ani, sisi 'atotai dedo'ota ba sisita sia be'ani mai kulakula koakoata sia bevavai.”
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 Elani Paulo kau vani kataua evuata ia ita deda'a kauta 'obuta iabiovota koakoana devavaia, inoku ia eda'a lo'e kabukabuna laloanai edodo 'eva ivavaita kave'i koakoana vinaulana aida be'ole maivaka ia ka ka sibota eta veniveni ainamata aida bevavai melalata vaikabasita eveni.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Melala kalakoi ka vinaulana kanaua 'ani be'ole laloanai, Iuda kauta vaida Asia kanonai deasi inoku Paulo lo'e kabukabuna laloanai deikaia koanai, ia kau mato devaasiasita Paulo deabia kao,
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 devaoi dediaka, “Isalaela kaumui e, odulumai! Kau kanania 'eva 'abu boutai laloatai kau boutai evaikabasita ita eta kau mai Mose ena talavatu mai lo'e kabukabuna kanania e'ou si'ata, maivaka pulu edea kauta vaka evuata easi lo'e kabukabuna laloanai inoku 'abu kabukabuna kanania deva'obua.”
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 Kanaua deluva koma 'olana 'ana'inai Paulo 'eva Epeso kauna Tolopimo ita Ielusalema vanuana laloanai demia deikata, inoku ia delalovaia 'eva Paulo ia evuaia eda'a lo'e kabukabuna laloanai.
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Luva kanania'i vanua itoinai ai 'ulu namavaikana evavaia, inoku kau 'abu ka ka laloatai deveau deasi. Paulo deabia kao, lo'e kabukabunai develia tatala dela'asi, inoku komolonai lo'e kabukabuna nutualata de'alavuta.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Paulo beakubala deko laloanai valina eda'a Loma eta kuali kauta e'olavaita kauna eika Ielusalema vanuana itoinai 'eva viala namavaikana epupulu.
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 Komolonai ia kuali de'olavaia kauta mai kuali kauta ita deveau deda'a kau mato kataua kevata. Kau kataua kuali 'ola kauna mai ena kuali kauta deikata koanai Paulo iakunai devuakao.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Kuali 'ola kauna eda'a Paulo eabia, inoku ena luvai seini lua ai delioia. Elavuaita ia 'eva dai maivaka dava evavaia.
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Kau mato laloatai vaida luva edeana devaoi vaia mune'e vaida luva edeana mo devaoi vaia, kanaua'i 'ulu namavaikana devavuala 'ounai, kuali 'ola kauna luva umauna sia ka eika, kanaua 'ounai ia luva eveni Paulo bevuala beda'a kuali kauta eta mia 'abunai.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 Paulo devada'ala deda'a vadai ai eneke'au koanai, kau mato 'eva deaivala si'asi'a 'ounai kuali kauta deta'u devuaia isi dele'au.
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 Kau mato ia mulinai deda'a 'eva devaoi dediaka, “Oaku bala!”
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Kuali kauta Paulo 'ani eta alai bevadodoa laloanai, Paulo kuali 'ola kauna enoia ediaka, “Bemanama'ina luva ka bama'oumu.” Inoku kuali 'ola kauna elavuaia ediaka, “Oni 'Elene malata oikabasi, una?
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 Oni Aikupito kaumu kanana 'ana'inai viala ovapulua inoku akuaku kauta boutai sinavu vaninavui (4,000) ovuata oi oda'a kano'akunai, una?”
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 Paulo ia ena luva evamuea ediaka, “Asi'i. Lau 'eva Iuda kau'u, Kilikia ai Taso laloanai, vanua namana kanaua kau'u. Anoimu, kau katania bama luva venita.”
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Kuali 'ola kauna komolo evenia beluluva, inoku Paulo vadai elava'au imana eabi isi kau lele bevuvunu. Kau mato lele devunu koanai, Paulo 'Ebelu malatai eluva venita.
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.