Marcos 14

nrz (NRZ) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Melala luamo vailai demia La'au keini mai Palaoa 'avaeana naduna. Kabukabu kauta namata mai talavatu de'olavaia kauta vunivuniai dala dekavu Iesu beabia beaku bala.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Dediaka, “Ita nadu kanaua laloanai sia ekavavaia. Kau asi'i 'ulu namana demavavaia ounai.”
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Iesu 'eva Betaniai, loki kauna Simona ena lumai, ua'i eaniani laloanai, ateate ka deolo vana Nado bonana mediana maivaka tavana nama vaikana davana kavapuna nama'ina vaika eabia eda'a. Inoku kavapuna eaku papala Iesu 'olanai esisia.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Kau vaida ua'i 'eva debadu, sibota deluvaluva dediaka, “Dava 'ounai deolo kanania evaolea 'avaea?
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Bematavatava vaia ama'i denali sinavu koi bemadavali, monina kanaua 'eva ta'ovala kauta bemavenita.” Ia ateate kanaua de'ovenia si'asi'a.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Beia Iesu e'outa ediaka, “Ovikania! Dava 'ounai oi obadu venia? Ia 'eva vinaula nama'ina lau keva'uai evavaia.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Ta'ovala kauta 'eva melala bounai kevamuiai demimia, oi bo'ula koanai melala doutamo emui vanama'ina davata oi bovenita. Beia lau 'eva melala bounai kevamuiai sia bamimia.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Ena kula'ila vitaitanai keva'uai evavaia. Asido'o dekole'u, ia kau'u deoloai eukua, vailai bepupulu davana 'eva eva'olua vaika.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Luva umauna lau oi a'oumui, a'ia'i Vali Nama'ina beilolo vaia kanobata itoinai ateate kanania vaka vinaula evavaia vinaulana beluvavaia, ia ilalovaina.”
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Kaliote kauna Iuda 'ouka lua kauta banota ka eda'a kabukabu kauta namata kevatai Iesu venina beveveni mai kouna bekokou.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Kabukabu kauta namata Iuda kevanai 'ulu kanaua deika 'eva lalota denama si'asi'a, deluva 'ana'i moni bevenia, kanaua 'ounai Iuda dala ekavu, dala nama'ina davanai 'eva Iesu kabukabu kauta namata imatai beudala beabia.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Palaoa 'avaeana naduna melalana lava'ana'ina La'au keini ianina mamoeta iaku bata melalanai, Iesu ibanona kauta delavuaia dediaka, “Olalovaia La'au keini ianina a'i lai bava'olua boania?”
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Iesu ibanona kauta lalua esinita, ediaka, “Oi boda'a vanua laloanai oi boda'a dodo, ua'i kau ka oi boikala vodu mai veina bevuala, mulinai oi bodada'a.
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Bedodo lumanai luma biakuna oi bo'oua bodiaka, ‘Vaikabasi kauna elavuai, da'a'au laloana a'ia'i? Ibano'u kauta ita La'au keini naduna ianina lai bania.’
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Inoku ia sibona laloa namana ka akai 'ani e'olu davana bevaikamui. Ua'i eta iani oi bova'olua.”
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Ibanona kauta laluana deda'a, vanua laloanai deda'adodo 'eva Iesu e'outa davata boutai dedavalita. La'au keini ianina deva'olua.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Lavilavi eda'a venia koanai, Iesu ibanona kauta 'ouka lua ita deasi.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Aniani 'abunai demiadivo deaniani laloanai, Iesu e'outa ediaka, “Luva umauna lau oi a'oumui, viloamuiai laluana lai aniani ka'ona kauna lau veni'u beveveni kou'u bekokou.”
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Ibanona kauta nuata debavunu, ka ka delavuaia, “Olalovaia lau, 'o?”
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Iesu eta luva evamuea ediaka, “Oi 'ouka lua kaumui ka, laluana nau ka'onamoai lai akao uda kauna.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Lau Kau Nakuna 'eva bababa Puka Kabukabunai eleleia vitaitana, beia lau Kau Nakuna veni'u beveveni kou'u bekokou kauna 'eva ilalona mo, si'avana nama vaikana bedavalia, sia bemapulu 'eva bemanama'ina.”
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Deaniani laloanai, Iesu palaoa eabia, Dilava evanama'inala inoku ekovia, ibanona kauta evenita, ediaka, “Oabia, oania! Kanania 'eva lau kauani'u.”
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Mune'e 'ou eabia, Dilava evanama'inala ibanona kauta evenita, boutai deinuia.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Iesu ediaka, “Kanania 'eva lau lala'u kau doutamo daitai be'itabu. Lau lala'u 'eva kau mai Dilava eta vaka'ona luva'ana'ina makamakana ivamomo'aina koana.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Lau oi a'oumui, vine veina ka sia bainua 'udai beda'amo Dilava ena lovia vanuana laloanai makamakana bainua.”
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Masi ka deabia eole mulinai, dela'asi deda'a Olive lolona. Lovia namana ena anibou.|src="CN01803B.TIF" size="col" ref="14.12-26"
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Iesu ibanona kauta e'outa ediaka, “Boumuiai oi bovikani'u oi boveau siusiu, 'olana Puka Kabukabunai deleleia,
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Beia lau bai bako'isi 'udai mulinai ba'ana'ia bada'a Kalilea.”
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Petelo Iesu e'ouia ediaka, “Bema bano'u katania boutai oni bevikanimu, beia lau 'eva sia bavikanimu kovo.”
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Iesu Petelo e'ouia ediaka, “Luva umauna lau oni a'oumu, vali'u boni kanania o'oloko ivaluana asido'o be'alala laloanai, oni melala koi lau bo'ou'u avuavu.”
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Beia Petelo eluva pasisi ediaka, “Bema ita laluana eka ba ka'ona, lau oni sia ba'oumu avuavu.” Ibanona kauta boutai vaka kanaua deluva koma.
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 'Abu ka vana Ketesemaneai dela'asi. Kanaua'i Iesu ibanona kauta e'outa ediaka, “Oi nia'i omia, lau bada'a bameamea.”
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Inoku Petelo, Iakobo, mai Ioane mo evada'ata, ia nuana eanana maivaka ebavunu.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Kanaua 'ounai e'outa ediaka, “Lau 'eva idume'u eanana itani bamaba mo boina. Nia'i oi bomimia, makamui be'ata oi bovi'ima.”
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Kava'ina mo eilulao eda'a, inoku kanoai epakadivo emeamea, bema mai dalana anana bonina kanaua ia kevanai bema da'a tau.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Ia emeamea ediaka, “Kama'u e, Kama'u e, dava boutai kele'emuai 'eva dedaia. 'Ou kanania kele'e'uai bomabia tau. Sia lau e'u ula, beia oni emu ulai.”
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Iesu emue easi ibanona kauta koi muinai tabutai edavalita, ia Petelo e'ouia ediaka, “Simona e, oni omuinai, una? Melala kikinamo makamu demata bomavi'ima bemadaia 'o asi'i?
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Oi bomeamea oi bovi'ima, 'olana vikovoai asi'i oi omadodo. Nuamu 'eva eula vaika, beia kauanimu 'eva ebade bade.”
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Mune'e emue eda'a emeamea, ena meamea luvata ka'oka'omo eluvata 'udai.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Emue easi koanai, kauta koi muinai tabutai edavalita, 'olana makata demuinai 'ounai, luva dava be'oua 'eva sia deikabasi.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Melala ivakoina emue easi, e'outa ediaka, “Oi omuinai do'o mai lamui oi o'ani? 'Ani edaia, bonina 'ani ela'asi. Kau Nakuna 'eva si'avana kauta imatai 'ani enouda.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Oko'isi kada'a, veni'u eveni kou'u ekou kauna 'ani e'asi.”
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Iesu eluva do'o mo laloanai, Iuda 'ouka lua kauta banota ka ela'asi, mato namana imata mai ukuta maivaka mai kuali lepota mulinai deda'a, boutai 'eva kabukabu kauta namata mai talavatu de'olavaia kauta mai vanua kauta namata desinita deda'a.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Venina eveni mai kouna ekou kauna mato kanaua 'ani e'outa ediaka, “Baba'ua kauna 'eva kauna kanaua oi bolioa oi boabia bodada'a.”
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Iuda ela'asi komolonai eda'a Iesu kevana, ediaka, “Vaikabasi kaumu e.” Inoku eba'uia.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Mulinai Iesu deabia inoku delioia.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Inoku Iesu ita delava ka'ona kauna ka eko'isi lepo evelia asi kabukabu kauta 'olatai kauna ena da'alabi kauna kaiana ekalaia ovo.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Iesu e'outa ediaka, “Oi imamui mai kuali lepota mai ukuta oi o'asi lau oi boabi'u vitaitana lau 'eva vinaovinao kau'u.
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Melala boutai lau 'eva oi ita Lo'e Kabukabuna laloanai avaikabasi, beia sia oi oabi'u. Kanania 'eva Puka Kabukabunai deleleia 'ana'i luvana bemomo'ai dainai.”
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Kanaua'i ibanona kauta boutai Iesu devikania deveau siusiu.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Kau 'alu'aluna ka Iesu mulinai eda'a, tubu'a ka'onamo mo evadodoa. Kau kanaua delioia koanai,
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 ena tubu'a imatai evikania inoku kauna 'avaeana eveau ovo.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Ia Iesu devada'ala deda'a kabukabu kauta 'olatai kauna kevana, inoku kabukabu kauta namata, vanua kauta namata mai talavatu de'olavaia kauta boutai ua'i dedo'u.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Petelo 'eva Iesu mulinai eda'a, beia mai viloata deda'amona kabukabu kauta 'olatai kauna ena ala laloanai, ua'i vi'ima kauta vaida ita demia ka'ona, 'alova enanaia.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Kanaua'i kabukabu kauta namata mai Iuda eta lovia kauta Iesu ivabana dalana dekavuia, beia va'eva ka sia dedavalia.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Kau doutamo vaika oukeinikeini luvata dedeta deluva kevanai, beia eta oukeinikeini luvata 'eva ka sia emomo'ai.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Kau vaida mune'e deko'isi eta dede luvana deluvaia Iesu kevanai, dediaka,
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 “Lai lelena aika, ediaka, ‘Lau Lo'e Kabukabuna kanania kau imatai devavaia davana 'eva baluvua, melala koi laloanai kau imatai sia bedaua Lo'ena Kabukabuna ka badaua.’”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Beia eta dede luvata katania vaka sia demomo'ai.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Inoku kabukabu kauta 'olatai kauna eko'isi kau vailatai elavadivo Iesu elavuaia ediaka, “Oni emu luva ka 'o asi'i boluvala luva katania deluluva akatai?”
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Beia Iesu sia luva ka eluvaia maivaka ena luva sia evamuea.
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Iesu ediaka, “Lau mo kau'u kanania, boumuiai 'eva lau Kau Nakuna oi boika'u akaiai siavu boutai Dilavana imana idibanai bamiadivo inoku vutuvutu olinai ba'asi.”
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Kabukabu kauta 'olatai kauna luva kanaua 'uluna eika koanai nuana e'avala si'asi'a, sibona ena tubu'a e'idia, evaoi ediaka, “Luva davana kakavua?
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Dilava evasi'avanala luvana 'ani oi oika, emui lalovai 'eva dava?” Ia boutai dediaka, bebaba.
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Inoku vaida Iesu de'anodia mai makana de'apa avu maivaka deakuia, delavuai dediaka, “Luva, dai eakumu?” Vi'ima kauta vaka depi'aia.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Petelo 'eva ala laloanai koanai, kabukabu kauta 'olatai kauna ena da'alabi vatona ka easi.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Ia Petelo 'alova enanaia eikaia koanai, eikaia basibasi e'ouia ediaka, “Oni vaka Nasaleta kauna Iesu obanoia.”
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Beia Petelo 'eva e'ou avuavu ediaka, “Dava luvana oluluva davana 'eva lau sia aikabasia.” Inoku eda'atau eda'a nutuala aunai.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Da'alabi vatona kanaua mune'e eikaia 'udai koanai, vialulu kauta e'outa ediaka, “Kau kanania 'eva ia banota ka.”
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Ia mune'e e'ou avuavu.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Inoku Petelo ia eluva pasisi venita ediaka, “Oi dava o'oua davana 'eva lau sia aikabasi. Bema adedede koanai Dilava bevaanana'u.”
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Inoku 'o'oloko ivaluana e'alala. Kanaua'i Petelo Iesu e'ouia luvana elaloiaune, ‘'O'oloko ivaluana asido'o be'alala laloanai, oni melala koi bo'ou'u avuavu.’ Inoku Petelo ekani.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.