1 Coríntios 15

Itlajtol Totajtsi Dios (NPLNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nokniwah, nikneki xikilnamikikah n kualitlájtoli non ne onomechmatilti. Ye ni n kualitlájtoli non nomejwah ononkiselijkeh, iwa axa itech nontlakxilitokeh.
1 Taitu, boun i akokok tur gewasin abinan kwanowar, imaim yawas kwabai, naatu imaim kwabatabatkikin isan nuhi akukusib.
2 Noiwa ika nin kualitlájtoli nomejwah nonmomakixtiskeh, tla nonkineltokaskeh tlan onomechmatilti, iwa tla amo sanenka onontlaneltokakeh.
2 Iti tur gewasinamaim kwa iyawasi, imih tur abinan kwanonowar kwanabubukikin, baise men kwanabubukikin kwa a baitumatum boro nan yabin en namatar.
3 Ne onomechmachti tlan achto ne onechmachtijkeh. Ijkuak tejwah otitlajtlakolchiwayah, Cristo omikki topatka kemi yokijtojka itlajkuilol Dios.
3 Ayu abisa abaib i kwa isa aya’abun, naatu nati tur ana’an gagamin i iti, Keriso it ata bowabow kakafin isan morob, Bukamaim eo na’atube.
4 Okitookakeh, iwa ipan eyi tonati omoyoliti, ijkó kemi noiwa yokijtojka n tiotlajkuíloli,
4 Hibai hin hubemaim hiyai, veya tounu ufunamaim misir maiye, Bukamaim eo na’atube.
5 iwa ijkuak omoyoliti, achto okimonextili n Pedro, iwa satepa okinmonextili n májtlaktli iwa n ome tlatematiltijkeh.
5 Peter isan irerereb, imaibo tur abarayah nah 12 isah irerereb.
6 Okachi satepa okinmonextili mákuili siento tokniwah. Miakeh ok onkateh, iwa sikimeh yomikkeh.
6 Nati ufunamaim veya ta’imon wanawanan ana bai’ufununayah etei 500 tafanamaim auman isah irerereb, moumurih na’in i boun yawasih tema’am baise afa i himorob.
7 Satepa okimonextili n Jacobo, iwa satepa nochteh n tlatematiltijkeh.
7 Nati ufunamaim James isan irerereb, imaibo ana tur abarayah etei isah irerereb.
8 Sa iksemi, ne noiwa onechmonextili, kemi se konetl non yopanok tonati para tlakatis.
8 Uftoro’ot ayu atufuw kokobeya na’atube ama’am isou irerereb.
9 Porke ne innawak n oksikimeh tlatematiltijkeh okachi amitla nopati, iwa nion amo nechnamiki manechnotsakah nitlatematilti, porke yowejka onikintlaijyowiltijtínenki akimeh okineltokayah Cristo.
9 Ayu i tur abarayah etei babahimaim imih ayu i men boro tur abarayan hinarouw hinao, anayabin God ana ekaleisia ai nununih arouw ai’a’akirih.
10 Pero ken Dios onechtlasojtlak axa ni itlatematilti. Iwa iteiknomatilis nonawak amo sanenka, porke innawak n oksikimeh tlatematiltijkeh, ne okachi yonitekitik. Pero amo ne onikchi, yej Dios ika iteiknomatilis non kajki nowa.
10 Baise God ana manaw ana kabeberamaim ayu tur abarayan amatar, naatu manaw kabeber ayu bitu i men yabin en, baise bowabow gagamin na’in abow, tur abarayah etei ana tabirih, men ayu au fairamaim abowabowamih, baise God ana manaw ana kabeber ayu wanawana’umaim ma ebowabow.
11 Iwa maya yejwah otetlapowijkeh, noso ne onitetlapowi, san ye n temachtílistli non ika ononkineltokakeh Cristo.
11 Isan imih i tibibinan naatu ayu abibinan ana itinin i men ta’amih, baise ana’an gagamin i abisa abibinan i kwa kwaitumatum.
12 Pero tla tejwah tomechmachtiah Cristo omoyoliti de kan mikemeh, ¿tleka sikimeh nonkijtoah ke non yomikkeh mach ok moyolitiskeh?
12 Boun aki abibinan ai tur i Keriso morobone mimisir isan ao’o, baise mi’itube’emih kwa afa kwao moroboyah boro men hinayawas maiye hinamisir?
13 Porke tla non yomikkeh ayakmó moyolitiskeh, kijtosneki Cristo mach omoyoliti.
13 Morobone misir maiye men nama’am na’at, ana itinin Keriso morobone men misir maiye’emih.
14 Tla Cristo amo omoyoliti, tlan tejwah titetlapowiah amitla ipati, iwa nomotlaneltokalis amitla ipati.
14 Naatu Keriso morobone men tamimisir maiye na’at, aki ai binan i yabin en, naatu kwa Keriso kwabitumitum auman i yabin en.
15 Tla Cristo amo omoyoliti, tejwah timochiwah titekajkayajkeh, porke tejwah yotitetlapowijkeh Dios okiyoliti n Cristo, iwa tla non yomikkeh ayakmó moyolitiah kijtosneki amo milák Dios okiyoliti n Cristo.
15 Naatu murumurubih men hinamimisir maiye na’at, aki i God isan abifufuwen. Anayabin Keriso morobone God baiyawasin arouw ao, naatu moroboyah morobone men hinamimisir maiye na’at, nati ebiturobe, God Keriso morobone men iyawas maiye misirimih.
16 Porke tla non yomikkeh ayakmó weletih moyolitiah, nion Cristo omoyoliti.
16 Morobone misir maiye men nama’am na’at, Keriso morobone men misir maiye.
17 Iwa tla Cristo amo omoyoliti, sanenka nomotlaneltokalis iwa ok nonkateh itech nomotlajtlakol.
17 Naatu Keriso morobone men tamimisir na’at, kwa a baitumatum i yabin en, naatu kwa i boro’ika bowabow kakafin tafatumi kwatama’ama.
18 Noiwa tla ijkó yetoskia, non yomikkeh iwa okineltokakeh Cristo, opolikeh.
18 Naatu iban maiye sabuw iyab Keriso wabinamaim himomorob ana itinin i hikasiy na’atube.
19 Tla tikneltokah ke Cristo techpalewia sanwel ijkuak tiyolitokeh itech nin tlaltíkpaktli, timiálmasteh iwa okachi amitla topatih innawak nochteh n tlaltikpaktlakah.
19 Keriso wanawananamaim yawas tabai nuhit fot tama’am. Baise ata yawas i iti tafaram akisin isan tanama tananotanot na’at. It i tafaram wananwanan ana gonenet sabuw tamatar.
20 De milajka, ¡Cristo omikki iwa omoyoliti! Ye omochi Akin achto omoyoliti para ayakmó mikkis. Axa kuali tikmatokeh, akimeh yomikkeh, moyolitiskeh.
20 Baise turobe Keriso i anababatun morobone misir maiye, God ana sabuw iyab himomorob wanawanahimaim Keriso i wan morobone misir.
21 Porke ijkó yej n mikílistli owala por se tlakatl (Adán), ijkó noiwa por se tlakatl (Jesús) moyolitiskeh non yomikkeh.
21 Anayabin orot ta’imon ana sinafumaim morob matar, imih orot ta’imon ana sinafumaim morobone misir maiye matar.
22 Ijkó kemi nochteh n tlaltikpaktlakah mikkih porke walewatokeh de Adán, ijkó noiwa nochteh akimeh tiktlakitah Cristo, nochipa yolitoskeh por Ye.
22 Sabuw etei tamomorob, anayabin Adam ana rara, naatu morobone boro tanamisir maiye anayabin Keriso yawasin ema’am.
23 Pero nochteh motojtokatiaskeh kemi Dios kineki: Achto Cristo omoyoliti, satepa, ijkuak Ye walmuikas, nochteh iaxkawah, moyolitiskeh.
23 Baise morobone tanamimisir maiye, i boro koumutufuren inu’in na’atube hinabusuruf, wantoro’ot boro Keriso namisir, naatu nanan ana veya sabuw iyab Keriso nowan boro hinamisir.
24 Ijkuakó waltlajtlamis nin tlaltíkpaktli. Non tonati Cristo kimpojpolos nochteh n wejweyi tlayakankeh, n tekiwajkeh iwan chikawálisteh non kateh ilwikak. Ijkuakó kinmaktilis Itajtsi Dios nochteh akimeh okineltokakeh.
24 Imaibo mar yomanin nan natit, tafaram hai bonawiyenenayah, hai aiwob, hai kaifenayah etei hai fair tutufin Keriso nagugurus ufunamaim, aiwob nab Tamah God nitin.
25 Porke Cristo pewas tlanawatis asta ijkuak Dios kintlalilis itlampa ikxiwah nochteh akimeh okikokoliayah.
25 Naatu Keriso i boro ni’aiwob nanan ana rakit sabuw etei nabow nan an babanamaim nawastanen.
26 Iwa ikokolikni non sa iksemi kipojpolos ye n mikílistli. Porke Dios okitlali nochi itlampa ikxiwah n Cristo.
26 Naatu uftoro’ot i sawar wabin Morob it ata rakit gagamin boro nagurus nitaiy nare.
27 N tiotlajkuíloli kijtoa: Dios nochi okimaktili para makinawatijto, amo kijtosneki noiwa kinawatijtos Dios, porke Ye Akin nochi okimaktili n Cristo. Sal. 8:6
27 Anayabin Buk Atamaninamaim eo, “Sawar etei boro nabow an babanamaim naya.” Iti tur Sawar etei an babanamaim yara’iyen rouw eo, i rerereb yan, God men i auman bobar eomih, anayabin God sawar etei boro Keriso ana fair babanamaim naya.
28 Ijkuak Cristo ya nochi kinawatijtos, Ye inewia motemaktis inawak Dios Akin nochi okimaktili. Ijkuakó Dios, kinawatijtos nochi tlan onka.
28 Sawar hinabow hinan God Natun babanamaim hinaya’ay ufunamaim, Jesu boro Tamah God ana fair babanamaim namare, anayabin sawar etei God bow Natun babanamaim ya, naatu God boro sawar tutufin etei ni’ukwarin ana sabuw etei isah.
29 Tla non yomikkeh ayakmó moyolitiskeh, ¿tleka sikimeh mokuaatekiah impatka non yomikkeh? Tla amo nonkineltokah ke non yomikkeh moyolitiskeh ¿tleka ijkó nonkichiwah?
29 Naatu morobone misir maiye en na’at, sabuw iyab moroboyah efanih bapataito hibaib boro abistan hinasinaf? Naatu morobone misir maiye en na’at, aisim sabuw moroboyah efanih taih tuwah hina bapataito tebaib?
30 ¿Tleka tejwah tikateh imak n owijkayotl?
30 Naatu it auman aisim ata yawas takwahir tatit veya matan tayi tabowabow?
31 Maya ijkó, niyolpakmiki porke yononkineltokakeh Cristo Jesús Toteko.
31 Taitu ayu i mar etei morob ana efanamaim ama’am. Anayabin sawar abisa Keriso kwa isa sisinaf imaim ayu kura’ara’ahu iti tur akukurerereb.
32 Ijkuak onikatka Éfeso, miakeh tlakah onechixnamikeh kemi yaskiah yolkameh tekuanimeh. Pero ¿tlan onikmotlanili? Tla milák non yomikkeh ayakmó moyolitiskeh, okachi kuali matikchiwakah kemi sikimeh kijtoah:
32 Morob ufunamaim yawas men tama’am, aisim ayu iti Ephesus hai sigarafor bairi atiyow? Abisa ana gewasin boro anab? Morobone misir maiye en na’at.
33 Amo xikmokawilikah manomechkajkayawakah. Kemi kijtoa se tlájtoli:
33 Men sabuw hinifufuwi a not hinakwaris. “A ofonah kakafih boro ayawas gewasin hinagurus.”
34 Nomejwah ximoyolpatlakah iwa ximilajkanemikah, iwa ayakmó xitlajtlakolchiwakah, porke non sikimeh amo kixmati Dios. Ijkí nomechilia para xipinawakah.
34 Ukwar kwanabotawiy gewas, ef kakafih kwasisinaf kwanihamiyen, anayabin kwa afa God men kwaso’ob, iti ao, saise kwa biya hina’ohow.
35 Chamo aka tlajtlanis: “¿Kenomi, moyolitiskeh non yomikkeh? ¿Tlan kuerpo kipiaskeh?”
35 Sabuw afa boro hinibatiy hinao, “Moroboyah boro mi’itube hinamisir maiye? Naatu hina mimisir biyah ana itinin boro mi’itube hinab?”
36 San kuatlapolojtok akin ijkó tlajtlani. Porke ijkuak itla xínachtli kitookah, achto palani ijtik tlali iwa satepa ixwa.
36 Taitu, kwabikoko’aw, ub me yanamaim kutatanum boro men saife nakuboun nayenamih, baise wantoro’ot i boro namorob nare, imaibo nakuboun nayen.
37 Amo motooka ixiujyo n tlátoktli, yej nonkitookah itla xínachtli de trigo noso ok se xínachtli.
37 Naatu sanabey ub o ub afa kutatanum i men biyan tutufin kwatatanumimih, baise ro’on, sanabey ro’on o ub ta ro’on.
38 Iwa ijkuak ixwa n tlátoktli, Dios kimaka ixiujyotsi kemi Ye kimonekiltia, iwa sejsen xínachtli tlatlámantli moxiujyotia.
38 God ub ta’ita’imon biyah hai itinin ta ta i ana kokomaim ya, naatu ub ta’ita’imon biyah anababatun itih.
39 Amo nochi nakatl san se intlachialis kipiah: n tlakah, n yolkameh, n totomeh, iwa n michimeh, nochteh tlatlámantli innakayo kipiah.
39 Naatu sawar tafaramamaim biyah finimih auman hai itinin i men ta’imon, biyah i ta ta, orot babin biyah ana itinin ta, haru for biyah ana itinin ta, mamu hai itinin i ta naatu siy i hai itinin ta.
40 Kan ilwikak iwa kan tlaltíkpaktli onkateh kuerpos, pero non kateh kan ilwikak kipiah mawistílistli iwa non kateh kan tlaltíkpaktli ok se inkualtsinyo.
40 Naatu mar ana biyan itinin ibo ta, na’atube tafaram biyan itinin ibo ta. Baise biyat no mar nowan ana bonamanamarin itinin ibo ta, naatu biyat tafaram nowan ana bonamanamarin ibo itinin ta.
41 Itlawilnextilis n tonati, mach kemi itlawilnextilis n metsi, noijkó intlawilnextilis n sítlalteh mach kemi itlawilnextilis n tonati iwa n metsi, iwa nochteh n sítlalteh tlatlámantli intlawilnextilis kipiah.
41 Veya ibo ana bonamanamarin itinin ta, sumar ibo ana bonamanamarin itinin ta, naatu daman ibo hai bonamanamarin itinin ta, baise daman wanawanahimaim ta’ita’imoh ibo hai bonamanamarin ta ta.
42 Ijkó tlamochiwas ijkuak moyolitiskeh non yomikkeh. Kintookah iwa palani, pero majkokuis se kuerpo non ayakmó ijtlakawis.
42 Baise Moroboyah hinamimisir maiye ana itinin i boro nati na’atube, biyat morob hubemaim tayayare ana veya biyat i emasamas, baise morobone namimisir ufunamaim boro nama wanatowan.
43 Ijkuak kitookah se miketl satlawel kinyolkokoah, pero ijkuak moyolitis non miketl, kipias mawistílistli. Tlan kitookah wijwixtik, moyolitia ika chikawálistli.
43 Biyat hubemaim tayayare itinin i kakafin, naatu siba’u’un, baise emimisir ana veya itinin i gewasin naatu fairin.
44 Kitookah se tlakatl de nin tlaltíkpaktli, pero moyolitia se tlakatl de ilwikak.
44 Biyat tayayare i tafaram nowan, baise emimisir i mar biyan.
45 N tiotlajkuíloli kijtoa: Non achto tlakatl itoka Adán, omochi se tlakatl non oyolitoka.
45 Buk Atamaninamaim hikirum hio na’atube, “Orot wantoro’ot wabin Adam i biyan ana yawas bai,” baise Adam bairou’abin nan i ayubit ana yawas wanatowanin baitit isan na.
46 Yika, amo achto tikseliah tokuerpo de ilwikak, yej achto tikseliah tokuerpo de nin tlaltíkpaktli, iwa satepa tokuerpo de ilwikak.
46 Orot ayubit ana yawas auman ma’am i men mat na, baise orot biyat ana yawasamaim ma’am i mat na, imaibo orot ayubit ana yawasamaim ma’am na.
47 Non sikinika tlakatl, Adán, Dios okichijchi ika tlali, itech nin tlaltíkpaktli. Pero n ojpatiah tlakatl Ye Toteko walewatok de ilwikak.
47 Orot wantoro’ot Adam i me nowan fofobane matar, baise Adam bairou’abin i marane ra’iy.
48 N tlaltikpaktlakah kateh kemi Adán akin chijchitok ika tlali. Pero n tlakah non nemih kemi Dios kimonekiltia, yetoskeh kemi Cristo non walewatok de ilwikak.
48 Sabuw iyab me nowan biyah i orot me’emaim ma’am biyan na’atube, sabuw iyab mar nowan biyah i orot marane rara’iy biyan na’atube.
49 Se mota kemi tlakatl de nin tlali, noijkó se motas kemi non owala de ilwikak.
49 Tafaram orot ana ana itinin tabaib na’atube, mar ana orot nanan ana itinin boro tanab.
50 Nokniwah, nikneki nomechilis, tonakayo iwan toesso mach weletis kintlaxkatiliskeh kan ilwikak, kan ayik tlapalani.
50 Taitu, abisa ao au yabin i iti, biyat, naatu finimit men karam boro God ana aiwobomaim narun, anayabin biyat i boro namorob namas, imih men karam boro wanatowan ma’am ana efanamaim narun.
51 Xikakikah, nikneki nomechmatiltis tlan achto amaka okimatia: Amo tinochteh timikiskeh. Pero Dios tinochteh techpatilis tokuerpo.
51 Tain kwanarub gewas, iti tur buriburin anao kwananowar, it etei boro men tanamorobomih, baise ata itinin boro nabotabir bonamanamarin namatar
52 Totokatijkak, kemi ijkuak se ixkuejkueyoni, ijkuak mokakis n saiksemi tlapítsali non yomikkeh moyolitiskeh iwa ayik palaniskeh. Iwa tejwah techmakas se yankuik kuerpo.
52 tour natut ana veya namanamar ebowabow na’atube, tanimatanubamo biyat nabotabir. Anayabin tour natut ana veya murumurubih etei boro biyah fairin hinamisir, naatu biyah ana itinin boro nabotabir.
53 Porke tokuerpo non amo wejkawa, motlakentis ika ok se kuerpo non nochipa wejkawas. Iwa tokuerpo non mikki, motlakentis ika ok se non ayik mikkis.
53 Biyat iti morob emasamas boro nabotabir biyat fairin wanatowan ma’ama’anin namatar.
54 Iwa ijkuak tokuerpo non palani yomopatlak ika se kuerpo non nochipa wejkawas, iwa ijkuak tokuerpo non mikki yomopatlak ika se kuerpo non ayik mikkis, ijkuakó mochiwas nochi tlan kijtoa n tiotlajkuíloli:
54 Biyat iti boun tama’am boro namorob naatu namas, baise morob ufunamaim biyat boro nabotabir nan wanatowan ma’ama ana biyan nab. Imaibo Buk Atamaninamaim hikirum boro nan niturobe,
55 ¡Mialma mikílistli! ¿Kan omoka momintsi non ika otechkojkoaya?
55 “Morob o a fair menanamaim ema’am boro inisnowah?
56 Imintsi n tlajtlákoli kimaka chikawálistli n mikílistli, iwa n tlajtlákoli kimaka chikawálistli n tlanawatílistli.
56 Morob ana biyababan i bowabow kakafinane ebaib, naatu bowabow kakafin ana fair i ofafaramaim ebaib.
57 Pero matiktlasojkamatikah Dios, porke Ye techmaka iweletilis para tiktlaniliskeh n mikílistli por Toteko Cristo Jesús.
57 Baise God ana merar tanay anayabin Jesu Keriso, i morob ana ahay ana waf tagagir yare!
58 Yika, notlasojikniwah xiyektlakxilitokah iwa nochipa xiyeknemikah iwan Toteko, xikmopantikah iteki n Toteko. Ya nonkimatokeh, n tekitl non tiksepanchiwah, amo sanenka.
58 Isan imih taitu, yate nanub kwanabatkikin, mar etei Regah isan anot tutufin kwanabow, anayabin Regah isan kwabow kwabi’akir i men anayabin enamih, baise yabin auman.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.