Atos 15
Séréel Ndút: Unni Koope (NDV) vs AAI
1 Húmú lahaꞌ ɓëewí koluu Yúdée ayute Añcos daaha na wonu koy-yaayya homu daaha ra biti wa lecuy ti di túuƴëꞌ rí kootii Mëyíis nen raa, wa ii múc.
1 Orot afa Judea’ane hire hina Antioch hitit baitumatumayah nati’imaim hima’am hi’obaibiyih hio, “Kwa i Moses ana ofafar eo na’atube a’ar mo’oh hina’afuw kwa boro yawas kwanab.”
2 Pool a Barnabaas ñéerúuy yee wonu wa ra, yejuute wa taasaꞌi misikke. Ɓëewë míllúu pok bitih, lah raa Pool, Barnabaas a i ow Añcos pay Yerusalem goneel a apootarra a njíittí jaŋaa yii leŋke yaa.
2 Paul, Barnabas hairi iti bai’obaiyen isan nati orot bairi higam tur manin maiyow hio, basit Paul Barnabas hairi naatu Antioch orot afa na Jerusalem tur abarayah naatu regaregah ai’in bairi iti tur yamutufurin isan hirubinih.
3 Tígí daaha, ɓëy ílí jaŋii Añcos waaƴɗute wa waali wa níi mitte. Koluu i Pool ra, wa húusúté Fénésí a Samari wa na ɓíllú ɗee yíssúu ɓëewí yëwúɗ neh Yíkëe në rë. Keluu koy-yaayya unni ƴah, keeññi wa ɓéeɓ sosse níi sos.
3 Ekaleisia ana kou’ay wanawananamaim iti sabuw hiyafarih hin. Naatu hiremor hina Fonisia naatu Samaria’amaim hi’afuwabon hirabon. Ufun Sabuw mi’itube God hibai hibitumatum isan hai tur hi’owen, naatu baitumatumayah nati’imaim hima’am iti tur hinowar yasisir dogoroh awan karatan.
4 Lahuu wa Yerusalem ra, ɓëy ílí jaŋaa, njíittí wë a apootarra teertuute wa, wa ɓíllúté wë iña ñéyíɗ Koope waa na ɓéeɓ paŋke wa ra.
4 Hina Jerusalem hititit ana veya’amaim, God ana ekaleisia, Tur Abarayah, naatu regaregah ai’in etei nati’imaim hima’am hai merar hiyi. Naatu Paul Barnabas hairi hibinanawan ana veya God isah mi’itube sisinaf hai tur hio’owen.
5 Tígí daaha, lahte fariseŋŋi haalute ngémë tahute wonu tih : « Wëní ɓëewë gémú te wa yëwúɗ neh ra biti wa lecoh te wa ñee yee túuƴëꞌ kootii Mëyíis ɗë. »
5 Baise baitumatumayah afa Pharisee hai kou’ayane himisir hio, “Nati sabuw i boro hai ar kanabih hina’afuw naatu tana’uwih Moses ana ofafar hini’ufunun.”
6 Wonuu woni baa ra, apootarra a njíittí jaŋaa dëekëntúuté olsohi yii baaha.
6 Tur Abarayah regaregah bairi hina hiku’ay iti baibat nutitiyin isan
7 Utaꞌ gonla ra, Peer kolohte won tih : « Koy-yaayyi ƴeh, ɗon yúhúté biti Koope maañcee soo tanis leeloon, mi waariyiɗ ɗi ɓëewë yëwúɗ neh ra Uni Neba nda wa keloh ri, wa gém maan ?
7 Manin maiyow hibas inan ufunamaim Peter misir eo, “Taitu baitumatumayah kwa kwaso’ob marasika God ayu kwa wanawanamaim rubinu iti Tur Gewasin Ufun Sabuw isah binan isan, saise i auman iti tur hitanowar naatu hititumatum.”
8 Koope fa yúh yii hom keeñ ow ɓéeɓ rë, teeɓaꞌte biti ɗi halay wa : ɗi cépíɗté Ruuh-Peseŋ sun fi wa ti di cépírëꞌ rí rí sun fi yen nen.
8 God orot etei dogoroh i so’ob, imih Anun Kakafiyin it bitit na’atube Ufun Sabuw auman itih, nati’imaim ebi’obaiyit God nati sabuw auman ibasit ebowabow.
9 Ɗi ɓíssëey yeni wa yínë sah : gémë gémú wë rë daa tah ɗi ladil keeññi wa !
9 God it isat esisinaf na’atube i auman isah ef ta’imon esisinaf, anayabin i hai baitumatumamaim dogoroh eyayafur.
10 Kon ɗon kaañute Koope kaañi baaha níi ɗon na séfú taalibe yi ƴee eni caacci yen a yen fi ƴee sah mësúy ríi mín ë ?
10 Naatu boun aisim bit gagamin it uwatanah naatu it men karam tata’abar i kwabai bai’ufununayah tuwabuh kwayara’ah God routobon kwabitin.
11 Yee gémú yen ra biti kay, yen lahuu mal Yéesú-Yíkëe në daa tah yen múc, te mali baaha daa tah wa fi ƴaa múc ɓal. »
11 En! Baise, manaw kabeber ata Regah Jesu’umaim nan it ta’ita’imon taitumatum tabai biyawasit na’atube ibo hitumatum hibai yawas itih.”
12 Tígí daaha, ɓëewë ɓéeɓ henute tiɗ na síkírúu Barnabaas a Pool na ɓíllú kimtaanna a iñi éemílëꞌ yë ñéyíɗ Koope waa na wa pagute wa ginni ɓëewë yëwúɗ neh ra.
12 Kou’ay nati etei awah fot hima Paul Barnabas hairi God ina’inan fokarih naatu baifofofor mi’itube i wanawanahimaim Ufun Sabuw isah sisinaf i hai tur hiowen hima hinowar.
13 Wocuu Barnabaas a Pool wona ra, Saak ɓeɓpe una won tih : « Síkíríi sëꞌ koy-yaayyi ƴeh mi won ɗon !
13 Hio in sasawar ufunamaim, James misir eo, “Taitu naatu tuwai’inah anao kwananowar!
14 Simoŋ kolaꞌ ɓíllí yen bitih, ɗéɓëenë nuf Koope payte ɓëewë yëwúɗ neh ra, tanisse i ow waa na, wa hen ƴii
14 Simon iti boun mi’itube God ana naniyan wantoro’ot Ufun Sabuw wanawanahimaim bow i ana sabuw nowan himatar kakaifih isan iti kubuna tanowar.
15 te yee húmú bíníyú yonente ya ra ñéerëꞌté a yii baaha. Nagajek Yíkëe won Téerëe tih :
15 Dinab oro’orot hai tur etei iti tur isan i tibasit. Bukamaim iti na’atube eo.
16 “Filoon fi baaha, may nimil.
16 ‘Iti ufunamaim ayu boro ana matabir, Regah eo,
17 Tígí daaha, heetti kayya ɓéeɓ ay soo saam soꞌ mi Yíkëe,
17 Saise sabuw afa boro ayu hinanuwuhu hinan,
18 te mi wonte ɓëewë baaha níi wa yúhúté.”»
18 Imih Regah eo, iti i marasika eo hinowaraka.’
19 Saak ɓaatte won tih : « Yii baa daa tah mi ot biti yen ɓanti tík ɓëewí ƴee yëwúɗ neh ƴee na yíssúu Koope na ƴee ra yii ɓítté.
19 “Iti i ayu au not,” James ikofan eo maiye, “Ufun Sabuw God isan temamatabir men tana’otanih.
20 Yen ay waa bíníyé bíníyë, yen won wa biti kep wa ɓanti ñam boꞌ yúul ndah laday, te wa ɓanti paŋ yii tappe njaaliyoh ɓéeɓ, wa ɓanti ñam boꞌ fi rabi ooluy a boꞌ fi líssí ñifil.
20 Baise nati efanin fef tanakirum hai tur tana’owen, bay sibor hiya’ay biyah eregubagub auman men hinaa, men hina’in tabitabir hiniwa’an kwanekwan, masanuw sikah birabir naatu wanawanah rara auman men hinaa.
21 Kíilë níinén, i ow ee waariyu kootii Mëyíis gina ra, te lahaa bisa na hílsúu rë faraah, ɗi ee jaŋiyu filiɓ ílíƴƴë na ɗaguu yëwúɗɗë Koope ra. »
21 Anayabin Moses ana ofafar i kwamur moumurin maiyow Kou’ay Baremaim Baiyarir Ana Veya mar etei hibiyab hibinan hinonowar.”
22 Tígí daaha, njíittí jaŋaa a apootarra ñéerúu a ɓëy ílí jaŋaa ɓéeɓ habute biti wa ay yeje i ow waa na ñéerëꞌ a Pool a Barnabaas, wa saañ Añcos. Wa tansute ɓëewí ana yi lahute un filiɓ fi wa : Yúɗ fa na wonuu Barsabaas ra a Silaas,
22 Imaibo tur abarayah, Regaregah ai’in naatu kirisiyan sabuw bairi hita’imon hai not hibogaigiwas orot afa kou’ayomaim roubinih Paul Barnabas bairi au Antioch baiyafarih isan hio. Basit Judas wabin ta Barsabas, Silas hairi hirubinih, iti orot rou’ab i baitumatumayah hai bonawiyenayah orot gagamih.
23 wolute wa kom ɓëewë húmú yëwúɗ neh ra unna bíníyú wë ƴee ra :
23 Naatu fef i iti na’atube hikirum hitih hibai hin.
24 Fun keluute biti lahte i ow di fun na ayute ginon, jaahlute ron a wonni wa, te ɗeef fun húmú woluy wa.
24 “Aki tur anowar orot afa aki ai kou’ayane hitit hina hai turamaim abisa hio i kwa anot hikwaris. Naatu nati orot i men kafai aki biyai’ine fair aitih nati tur hibai hinamih.
25 Yii baa daa tah fun ɓéeɓ ham biti fun tanis i ow, fun yeñ wa ɗon na, wa ñéerëꞌ a këewée ké fun ƴeh, Barnabaas a Pool,
25 Isan imih aki aru’ay ao aibasit tur abarayah afa arubinih kwa isa abiyafarih. Iti orot i boro ata ofonah Barnabas Paul bairi hinan.
26 wa fa kaañu yaayi ñíinní wë ndah Yéesú-Kiristaa Yíkíi yen ra.
26 Iti orot rou’ab ata Regah Jesu Keriso wabin isan hai yawas etei hikwahir tebowabow.
27 Yúɗ a Silaas nék, fun yeju wa ɗon na biti daa wa haagun ɓúkkí wë léhín ɗon unnee ke fun ƴeh.
27 Imih Judas Silas hairi kwa isa abiyafarih, i boro hinao kwanowar sawar ta’imon iti fefemaim akikirum na’atube.
28 Fun olute biti yee habu fun a Ruuh-Peseŋ ra, daa ri biti fun ɓan ɗon tík iñi ɓítté. Fun nahu ɗon iñƴeh, te mínéh ñak :
28 Aki Anun Kakafiyin bairi aibasit men bit gagamin atit kwatab, ofafar iti bai’ufnunin isan aibasit abit sisibinamaim.
29 ɗon ɓanti ñam boꞌ yúul, boꞌ fi líssí ñifil, boꞌ fi rabi ooluy, te ɗon ɓanti paŋ yii tappe njaaliyoh ɓéeɓ. Ɗon moytoh iñƴaa ɓéeɓ rëe, ɗeef ɗon pagute yii wunte.
29 Bay wagaburisah hisisibor men kwanaa, for rara auman men kwanaaf for sikah hibir himomorob men kwanaa, naatu in baisesebar kwanekwan i kwanahaiw. Sawar iti ao na’atube kwanasisinaf kwa a ef etei boro namutufor. Gewasinamaim aotuturi, kwanama.”
30 Ɗaaha, wa yejute ɓëewí ana ya suute Añcos. Lahuu wa ra, wa dëekúté ɓëewë gémú Yéesú në rë ɓéeɓ, yerute wa kéedë bíníyú unna ra.
30 Orot hiyafarih tur hibai hin Antioch hitit, nati’imaim ekaleisia tutufin etei hi’af ayuwih rou’ay gagamin hibai naatu fef hitih.
31 Jaŋiyuu unna ra, keeññi ɓëy Añcos sosse níi sos di ona on wa unna doole ra.
31 Fef hibai hibiyab ana maramaim dogor wanawanan yasisir awan karatan koufair tur hinonowar isan.
32 Yúɗ a Silaas, bi húmú wa fi ƴaa i yonente, homute na gonlu a wa yii maañce unni kolaꞌ Koope na, na ɓaatuu waa yeñ, na onu wa doole.
32 Judas Silas hairi i God ana dinab oro’orot, imih i tur manih maiyow hima hidudur, baitumatumayah koufair hitih naatu tafah fair hiyai.
33 Wa homute na i waal, koy-yaayya daaha anutee waa pëkís, ɗagirute wa waali wunte, wa nimil ɓëewë wolu wa ra na. [
33 Fur bai’ab na’atube hima’am ufunamaim himisir taih tuwah tufuwamaim hio tuturih naatu sabuw iyab hibiyafarih isah himatabir maiye hin.
34 ]
34 Baise Silas nati’imaim ana not bogaigiwas iban ma maiye.
35 Pool a Barnabaas tasute Añcos, wani i ow kay caak homute na yëeddúu, na waariyu Unni Yíkëe.
35 Naatu Paul Barnabas hairi Antioch imaim mar kafai hima, naatu baitumatumayah afa nati’imaim bairi sabuw afa hi’obaibiyih naatu Regah ana tur gewasin hibinan hiremor.
36 I waal filoon fi baaha, Pool won Barnabaas tih : « Kooja, yen saañ yen ñeyaat ginna húmú waariyuu yen unni Yíkëe rë ɓéeɓ, yen yér koy-yaayya níi yen yúh yee homuu wa ra. »
36 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Barnabas isan eo, “It boro tanamatabir maiye bar merar etei taituwat tema’ama’amaim tanarun tanatit taninanawanih, Regah ana tur nati’imaim tabibinan tana’itin sabuw basit tema’am.
37 Barnabaas nék fahaꞌ biti wani Saŋ fa na dëekúu Marka ra daa ñéerúun waali wa.
37 Nati ana veya Barnabas i kok John Mark tab bairi hitan.
38 Ndaa Pool tahay biti Saŋ ñéerëꞌ a wa, ndah daa ri húmú hel wa Pamfili, lúsɗëy légéyí a wa.
38 Baise Paul i men kok boro John Mark hitab bairi hitan, anayabin i men bairi hima hai bowabow hibow in yomanin hisawarimih, baise i Pamfilia imaim ihamiyih matabir maiye.
39 Hécëꞌí wë misik misiko níi wa ɓísúuté waal. Barnabaas kúrëelëhté Marka, haalte gaal ɓeɓpe waali Síipër.
39 Nati’imaim Barnabas Paul hairi higam tur fokarih hio, naatu hairi hikusib Barnabas Mark bai hairi wa hibai au Cyprus hin.
40 Ɗi fi Pool nampee tanis Silaas, koy-yaayya ɗagirute wa, déŋéenúté wë Yíkëe, Pool a Silaas suute.
40 Paul Silas rubin bai naatu tafaram bihamiy ana veya, baitumatumayah orot rou’ab hibuwih higegewasinih Regah ana manaw ana kabeber wanawanan hiyari’iyih takaifih isan.
41 Wa ñeyute Sírí a Sílísí na ɓaatuu on ɓëy ílí jaŋaa doole.
41 Basit Paul misir Syria naatu Silisia wanawanahimaim run remor ekaleisia koufair itih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.