Romanos 9

Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Tɨy janch ø ngajpxy, pø ja Cristoxɨ øts njanchja̱ꞌwɨp, kaꞌap ø nda̱a̱bya̱a̱ty; ja Dios øts yꞌEspíritu Santo wa̱ꞌa̱ts xuknɨja̱ꞌwɨp jøts ku øts tɨyꞌa̱jtɨngøjxp ngajpxy.

¹ Ayu i Keriso wabinamaim tur anababatun ao, men abifufuwenamih. Anayabin dogorou naniyan atatatam Anun Kakafiyin ebibasit ayu abisa ao.

² Janch jotmayꞌooꞌkp øts, ndyimchaachkyuwɨnma̱ꞌa̱yɨp øts kajaa,

² Ayu dogorou wanawanan yababan awan karatan, naatu baiyufarir isan abiwa’an men ekakaram.

³ jøts wa̱mp øts, øy meets ayoꞌon patkiꞌpy ndyimgyuꞌettɨt jøts ja Cristo ngamøøtꞌetnɨt pønɨ tsojkɨp jadeꞌen, nugo ku øts nmɨguꞌuktøjk nꞌødyuñ jøts xpa̱a̱ttɨt ja Dios, wɨneꞌen ndukojpkꞌa̱jtyɨndɨ.

³ Anayabin ayu au sabuw, biyau finimu turin naatu au rara anababatun, i wabihimaim mi’itube God tao rarafu. Naatu Keriso’one hita’afuru’umu atatit nabin,

⁴ Ja Israelxɨ ja tyeetyꞌa̱pɨdɨp, jøts jaꞌ Dios tø yꞌaꞌejxɨyɨdɨ jøts yjagyepyɨdɨ. Jøts ojts ja køꞌøm ja Dios kyunuuꞌkxɨn tꞌejxɨyɨdɨ tnɨja̱ꞌwɨyɨdɨ, jøts jaꞌ ja møøjyɨdøø ja tɨyꞌa̱jtɨn sudso ja jadɨgojk ñɨtanɨyɨdɨt ja Dios. Jøts nay jaꞌ ja ttagødøjkɨyɨdøø ja Moisés kyutujk, jøts ja wɨndsøꞌjkɨn midi ja tyuꞌundɨp jam ma̱ ja cha̱ptøjktɨ. Jøts nay jaꞌ ja Dios ttukmɨda̱a̱jnɨdøø ja wya̱nda̱ꞌa̱ky jøts ku ja yꞌødyunɨdɨt.

⁴ saise Israel sabuw yawas hitab, God natunatunamih hitamatar: ana marakaw, ana obaibasit, ana obaiyunen tur hitab, kwafiren anababatun, naatu ana omatanen isah tirerereb.

⁵ Tuꞌugyɨ a̱a̱ts kugoj jaꞌadɨ pøn jaty israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ; jøts nay jaꞌ ja tyeetyꞌa̱pɨdɨp pøn adøm ndeetyꞌa̱pꞌa̱jtyɨndɨp, nayɨdeꞌents ja Cristo, pø adømxɨ jaꞌ ñamyayɨ nja̱a̱ꞌy, jøts køjy jaꞌanɨ ku ja amuum tnɨtanɨt ti jaty ejtp na̱xwiiñ, pø Diosxɨ jaꞌ, wɨndsøꞌøgɨ wɨnja̱wɨ ja yꞌity xemɨkøjxp. Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja yꞌejxɨ.

⁵ Nati sabuw hai a’agir kwafe’en i Hebrew big ana kik owe’owen, imaim gin tanay boro tanan Keriso ana tufuw ana’an tanatit. God akisinamo sawar etei ana bonawiyenayan tanabora’ara’ah wanatowan wanatowan. Amen.

⁶ — ausente —

⁶ Baise God ana omatanen i men ta baifuwenamih, mar etei i yabih temamatar. Iti ao anayabin Israel sabuw etei hai tufuw ana’an i Israelane hitufuw, baise etei’imak boro men hinan Israel sabuw hinamataramih.

⁷ — ausente —

⁷ Na’atube Abraham ana rara’ane hitutufuw men etei Abraham natunatunamih. Bukamaim God iti na’atube eo hikirum inu’in kwaso’ob. “O natu Isaac ana rara’ane iti omatanen abit boro i hinab.”

⁸ Jadeꞌents adøm nnɨja̱ꞌwaꞌam jøts ku Dios kaꞌap tꞌuꞌnkꞌaty pønɨ ma̱ pøn jaduꞌuk jaduꞌuk kyuga̱jpɨ, wan tꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌyɨdɨ wan tkaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌyɨdɨ. Jaꞌ døꞌøn Dios yꞌuꞌnkꞌajtpy pøn tjøpꞌejxtɨp ja wya̱nda̱a̱jkɨn.

⁸ Tur iti na’atube ana kubuna kwananowar, God natunatun i men Abraham ana rara’amaim hitutufuw akisih ebowabowamih. Baise sabuw iyab omatanenane hitutufuw God natunatun i nati sabuw.

⁹ Pø yɨdeꞌenxɨ ja Abraham ja Dios ñɨma̱a̱jyøø ku ja Dios wya̱nda̱a̱jky: “Tiempɨ køjxp ø nmeꞌent, uꞌnkpa̱a̱tp yø mnɨdøꞌøxy Sara.”

⁹ Anayabin God Abraham iti na’atube eomatan, Veya ayai’iya’imaim boro ana matabir naatu Sarah boro nataub kek orot nayai.

¹⁰ Jøts kidi jaꞌayɨpts nadyuꞌugyɨ yiktamɨwa̱nda̱a̱jkɨ ku ja yꞌuꞌnk ja tpa̱a̱tt. Jabɨ nayɨdeꞌenxɨ ja Rebeca ja yꞌuna̱ꞌjk tpa̱a̱tma̱a̱ pøn ja Isaac tyeetyꞌa̱jtɨ, adøm ja ndeetyꞌamøj.

¹⁰ Men nati akisin baise kwana’itin, Rebecca auman toub kek kikif ya, tamah ta’imon ata’agir Isaac.

¹¹ — ausente —

¹¹ Anakubuna gewas kwananowar, kek kikif wanawanahimaim kek ta bai ana kok abisa yayakitifuw isan, naatu Rebecca iu, “Kek ain boro tain isan nabow.” Kek i men hitufuw,

¹² — ausente —

¹² naatu men sawar ta gewasin o kakafin hisinafumih, baise i ana yayakitifuwen tafanamaim bat ta rubin. Men i hai bowabowamaim ta rubinimih, en.

¹³ — ausente —

¹³ Bukamaim hikirum inu’in kwaso’ob, “Jacob i ayu abiyabuw, baise Esau i ayu abifa’ifai.”

¹⁴ ¿Tits adøm ñɨkya̱jpxɨmp? ¿Ti ja adøm nwa̱ꞌa̱nɨnt jøts ku Dios kaꞌ tyɨyꞌadɨꞌɨch? ¡Pø kaꞌaxɨ!

¹⁴ God isan boro mi’itube tanao? I bowabow kakafin orot? Aiyabin anababatun!

¹⁵ Pø yɨdeꞌenxɨ ja Moisés yiknɨma̱a̱y: “Nꞌayoꞌejxp øts jaꞌ pønɨ pøn ø køꞌøm nꞌayoꞌejxwampy, pønɨ pøn ø køꞌøm nbaꞌayoowampy.”

¹⁵ Anayabin Moses isan eo, “Ayu orot babin yait ta anarurubin i boro anakabibir.”

¹⁶ Jadeꞌenꞌampyts kaꞌ chøkyɨ jøts adøm ngøꞌømwɨnma̱a̱ꞌñ ndamajada̱a̱jkɨnt, pø ja Diosxɨ køꞌøm xꞌayoꞌejxɨndɨpnɨm.

¹⁶ Isan imih sawar etei i men it sabuw takokok o tabowabowamaim emamatar, baise sabuw iyab God ana kokomaim ekakabibirih.

¹⁷ Pø patyxɨ ja Dios kyajpxy wya̱ꞌa̱ñ ku Dios tnøjmɨ ja ja̱a̱ꞌy pøn wɨndsønꞌa̱jtp jam Egipto: “Jaꞌagøjxp møj wɨndsøn tø nyikjaty jøts øts ja nmøkꞌa̱jtɨn nyikwɨngaxiꞌiky ku mets nmɨmajada̱ꞌa̱ky, jøts øts nxøøw o ma̱dsoo yiknɨja̱wɨt.”

¹⁷ Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum inu’in, Moses Egypt hai aiwob orot isan eo, “Anayabin iti isan ayu abora’ahi efan yatetoro’ot ayara’ahi. Saise ayu au fair wanawanamaim anayai nabow naatu ayu wabu nara’at tafaram tutufin etei hinanowar.”

¹⁸ Xjats ɨdøꞌøn jadeꞌen ja Dios tꞌayoꞌixy pønɨ pøn ja yꞌayoꞌejxwampy, jøts ja twɨnma̱a̱ꞌmbyiky pønɨ pøn ja kyayikmadogukɨwyampy.

¹⁸ Isan imih, God ebiyasisir sabuw iyab baibais tekokok boro nibaisih, baise sabuw iyab dogoroh efofokar boro niwa’an hinafokar.

¹⁹ Wɨnets meets ɨdøꞌøn xꞌadsojɨmbett: “Pønɨ janch ku yjadeꞌenɨ, ¿tigøjxp Dios tpøkyꞌixy ja ja̱a̱ꞌy? Jøts ¿pønts mɨba̱a̱t tꞌukwɨndsoꞌop ja Dios?”

¹⁹ Kwa orot ta ayu isau boro iti na’atube inao, “Aisimamih God aki ebi’ubari? Yait boro ana kok nakwahir?”

²⁰ Jøts ja̱a̱ꞌyts adøm, jøts ¿ja̱a̱ktyimbyøn meets ku meets Dios yjaꞌ xkagupøjkɨt? ¿Ti ja ja tuꞌjts tnɨmaañɨt ja ñɨja̱a̱ꞌy pøn ja tø yikꞌøyɨyɨ: “¿Tiku øts jadeꞌen tø xyikꞌøyɨ?”

²⁰ O i yait, orot maiyow aisim God awan kuyayafutifut? Noukwat men karam boro ana bu’urayan isan nao, ‘Aisim iti na’atube ibu’uru?’

²¹ Pø ja tuꞌjtsnaꞌabɨxɨ køꞌøm pa̱jtɨp pønɨ sa̱ ja køꞌøm tyikꞌøyɨwya̱ꞌa̱ñ ja naꞌakna̱a̱jx; øy ja tyikꞌøyɨt ja tuꞌjts tuꞌuk midi øy midi tsuj jøts ja tuꞌugyɨ ttanɨbɨkta̱a̱gɨ ti ja wya̱ꞌa̱nt, uk øyts ja nay jaꞌabɨ na̱a̱jx tnaꞌat jøts ja tyikꞌøyɨt jaduꞌuk ja tuꞌjts midi øy ti ñɨwya̱ꞌa̱nt.

²¹ Orot noukwat bu’irayan i akisin ana kokomaim me ta’imonamaim noukwat boro rou’ab nabu’ir, ta hiyuw ana noukwat, ta veya maiyow baitab isan ana noukwat.

²² Ku ja Dios tmɨdanɨ jøts tmɨduda̱ꞌa̱kyꞌaty ja ja̱a̱ꞌy pøn ja tø yikjotma̱ꞌa̱dyɨ, pøn tyimyjapa̱a̱jtnɨyɨdɨp jøts yꞌayoꞌodɨt uk jøts ja tyimgyudɨgøꞌødyɨt, ti ja kama̱a̱ꞌnɨyɨp, ɨxe ja ayoꞌon ja ttuktagɨda̱ꞌa̱ky jøts ja myøkꞌa̱jtɨn ja jadeꞌen tna̱nkyꞌejxɨt.

²² God ana yaso’ar i kok kwanekwan boro sabuw ti’obaiyih. Iyab hisisinaf kakaf isan tagurusih, saise ana fair imaim hita’itin, baise nati efanin i yatenub wainab bairi hima.

²³ Ots ja Dios jadeꞌen ttuuñ, kaꞌats adøm ja jadeꞌen tø xuuꞌñɨm, jaꞌagøjxp ku adøm ja xpaꞌayøꞌøyɨndɨ jøts tna̱nkyꞌijxyɨ jadeꞌen ma̱ba̱a̱t ja tjagyepy ja myøkꞌa̱jtɨn, jøts ja tꞌayoꞌijxy pøn ja patkɨꞌjyɨp tø twɨꞌixy jøts ja ttukpa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ ja yꞌøyꞌa̱jtɨn.

²³ Iti na’atube sinaf, saise i ana marakaw bonamanamarin ti’obaiyit tata’itin naatu ana sabuw iyab kabibirih bairi ana marakaw faram isan rurubinih auman tataso’ob.

²⁴ Tø ja Dios køꞌøm xwɨꞌijxyɨndɨ, ku ja wɨna̱a̱gɨn twɨꞌijxy ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts nayɨdeꞌen wɨna̱a̱gɨn pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.

²⁴ Anayabin it sabuw i God ea’afit, men Jew sabuw akisih, baise Ufun Sabuw auman ea’afih.

²⁵ Sa̱m ja Dios ja kyajpxy ttamɨgaxɨyɨɨꞌñ ja kyugajpxy Oseas, ku ja wya̱a̱ñ yideꞌen:

²⁵ God ana tur iti na’atube eo Hosea ana Bukamaim kirum.

²⁶ Nay jam et ja xemɨjujkpyɨ Dios ja køꞌøm yjaꞌbøkɨdɨt ma̱ ja yiknɨmaadyøø: “Meets, kaꞌ mee njaꞌaty.”

²⁶ Nati efamaim God eo, “Kwa i men ayu au sabuw.” Baise i boro nao, “Kwa i God ma’ama wanatowanin natunatun.”

²⁷ Kuts ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, pø yɨdeꞌenxɨ ja kugajpxy Isaías wya̱a̱ñ: “Øy ja Israel ma̱ba̱a̱t ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjk yjamøjɨdɨ yjamayɨdɨ sa̱m nøøꞌabuꞌ myayɨn, nɨwɨna̱a̱gɨnts jaꞌadɨ pøn nɨtsoꞌokꞌa̱ttɨp,

²⁷ Isaiah Israel sabuw isah tur rererebamaim eo, “Kwa Israel sabuw i tor ana dones na’atube, God boro matan ta’amo niyawasih.

²⁸ jabɨ kaꞌpxy ja Dios ja yꞌayuujk tpaduꞌunt sa̱ ja tø wya̱ꞌa̱ñ, ku ja tyikna̱xkɨda̱ꞌa̱kt adsuꞌjky ja tɨɨdyuꞌunɨn ya̱ na̱xwiiñ.”

²⁸ Anayabin, Regah i saise’ewat esisinaf sabuw tafaramamaim tema’am etei boro marta’imon baimakiy nitih nasawar.”

²⁹ Sa̱m ja Isaías wyɨnaty jekyɨp tø wya̱ꞌa̱ñ:

²⁹ Marasika iti tur Isaiah eo, “Regah Fairin men agir hai durun ta ebihamiy i, it boro tatan bar merar Sodom naatu Gomorah hairi bi’afiyih na’atube ti’afiyit.”

³⁰ ¿Tits adøm nga̱jpxɨndɨp? Yjanchja̱ꞌwɨngøjxpxɨ Dios ja tø kyupikyɨdɨ pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ya̱m ja yꞌity tkajotmayꞌa̱ttɨ sa̱ Dios ja kyupøkɨdɨt jøts ja neꞌegɨ tø kyupikyɨdɨ.

³⁰ Tur yomanin boro iti na’atube tanao, Ufun Sabuw i men ofafar hinuwih hibai imaim God hai ef mutufurin rouw eorerebamih, baise abisa Keriso isah sisinaf hitumatum imih God hai ef mutufurin rouw eorereb.”

³¹ Jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy, pøn ja kutujk tpadundɨp jøts ja jeexyɨp jaꞌ ja Dios tyagupikyɨdɨ, kaꞌap ja neꞌegɨ yikupøktɨ jaꞌagøjxp ku ja kutujk kaꞌpxy tkabadundɨ.

³¹ Baise Israel sabuw ofafar hinuwih hinotanot hai ef i mutufor hirouw hio, baise en, anayabin i ofafar eo’omaim hisisinaf.

³² Kaꞌap ja twɨnmaydɨ jøts ku Dios ja tyagupøkɨdɨt ja janchja̱ꞌwɨn, jaꞌ Dios ja tijy tagupøkɨdɨp ti jaty ja tyundɨp. Jaꞌayɨ ja tyamøjtɨ, jaꞌagøjxpts wɨnguwopɨ jøpkuwopɨ tmɨja̱ttɨ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm tø myiñ.

³² Ana’an aisim? Ana’an i men baitumatumamaim hibat, baise abisa i hisisinafumaim hibat. Imih a rousukusukunen ana kabayamaim ah rusukun hire.

³³ Jadeꞌen yja̱ttɨ sa̱m yiknɨgajpxy ma̱ jap nøkyɨjxpy wya̱ꞌa̱ñ yɨdeꞌen:

³³ Bukamaim hikikirum na’atube,

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Romanos 9 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →