Lucas 7

Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Xjats ku ja Jesús jadeꞌen tnɨmaagyɨjxy ja ja̱a̱ꞌy, wɨnets ja ñijkxy Capernaum.

¹ Jesu tur etei eo binan sabuw hinowar in sasawar ufunamaim na Capernaum tit.

² Jamts wyɨnaty chøønɨ ja solda̱dɨ wɨndsøn, romanɨt ja̱a̱ꞌy jaꞌ. Jamts tyumbɨ ja tuꞌuk midi ja janchkamajtstuꞌudyɨm yja̱ꞌwɨp, møwa̱ꞌa̱ñ ja yjanchpikyɨ, ookwa̱nɨp ja wyɨnaty.

² Nati’imaim Roman baiyowayan orot ukwarin ana akirwairafin isan biyabow kwanekwan i sawow gagamin bai morobomih biwa’an.

³ Ku ja solda̱dɨ wɨndsøn tnɨmadøøy ja Jesús, wɨnets ja ttanɨguejxy wɨna̱a̱gɨn ja israelɨt møja̱a̱ꞌdyøjktɨ, jøts ja tꞌatstukꞌamɨdoowa̱ꞌa̱ñ ja mayꞌa̱jt, wan tmiñ ja Jesús jøts choꞌokt ja tyumbɨ.

³ Baise Jesu na nati’imaim titit ana tur nonowar ana maramaim, Jew hai orot gagamih iyunih hin Jesu biyan hitit ana akir wairafin baiyawasin isan Jesu hifefeyan.

⁴ Xjats ɨdøꞌøn ja tnɨnøjkxtøø ja Jesús jøts ja ojts tꞌamɨdowdɨ ja mayꞌa̱jt møkꞌampy, yɨdeꞌen ja tnɨmaadyøø:

⁴ Basit Jew hai orot gagamih hina Jesu biyan hitit turobe’emaim hifefeyan hio, “Iti orot ana yababan i ekokok kwanekwan o baibais initin ana akir wairafin iniyawas.

⁵ kumɨ chøjkpy yøꞌ adøm nga̱jp, nayøꞌøts tø tnɨꞌaneꞌemy jøts ja tsa̱ptøjk tø kyøjy.

⁵ Anayabin ata sabuw isah i yabow, aki ai Kou’ay Bar wowab.”

⁶ Wɨnets Jesús ja tmøødɨyɨɨꞌñ. Jøts ku ja jam wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱nɨdɨ ma̱ ja tøjk jam, jøts ja solda̱dɨ wɨndsøn ttukjøpkuba̱jtɨyɨɨꞌñ pøn jaty ja mɨnamya̱a̱jyɨp, jøts ja ttuknɨma̱a̱y ja Jesús:

⁶ Basit bairi hin, naatu hina bar hibiyubin auman, baiyowayan orot ana ofonah afa iyunih hin Jesu biyan hitit hio, “Regah aki ai of iti na’atube eo, Aisim inan a nababan, anayabin ayu men orot gagamu boro inan au bar inatit.

⁷ paty ø køꞌøm tø nganayꞌaꞌejxɨyɨ jøts mets jeexyɨp køꞌøm tø nꞌatsꞌɨxa̱ꞌa̱y. Anaꞌam jaꞌayɨ, jøts øts ja ndumbɨ choꞌokt.

⁷ Na’atube ayu auman taiyuwu ai’itu ayu men orot gewasu boro anan nanamaim anatit, baise akokok turawat nao au akir wairafin boro nayawas.

⁸ Aneꞌemy ø nayɨdeꞌen nwɨndsøn xyikꞌity, nay ja øts ndumbɨtøjkmɨdɨ pøn ø nꞌanaꞌamɨdɨp. Ku pøn nnøjmɨ: “Nøjkx”, nøjkxpts jaꞌ. Uk nnøjmɨts øts yø ndumbɨ o ti, jatyɨts yø jadeꞌen tpaduñ.

⁸ Anayabin ayu auman baiyowayah orot isah, au fair ema’am, orot ta aniyun anao, ‘Ni’imaim kwen.’ I boro nan, naatu orot ta isan anao, ‘Iti’imaim kuna.’ I boro nan, naatu au akir wairafin orot ta isan anao, ‘Iti kusinaf.’ I boro nasinaf.”

⁹ Jaꞌayɨ Jesús ja jadeꞌen tmadøøy ñɨgyuma̱a̱p ja tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen, jøts ja tnɨwa̱ꞌa̱kjɨmbijty pøn jaty ja jam wyɨnaty payøꞌøyɨp, jøts ja tnɨma̱a̱y:

⁹ Jesu iti orot ana tur nonowar ifofofor men kafaita, naatu tatabir sabuw hi’ufunun bairi hinan iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen Israel wanawananamaim ama areremor, men kafa’imo orot ta ana baitumatum iti na’atube aitinimih.”

¹⁰ Jøts ku ja wa̱a̱bɨ yja̱ꞌttøø møøt ja jøpkuyøꞌøyɨbɨdɨ jam tøjkjotp ma̱ ja pama̱a̱ꞌy jam wyɨnaty, tødamɨk ja wyɨnaty myøkpøjknɨ ja pama̱a̱ꞌy.

¹⁰ Imaibo orot kob nayah himatabir maiye hin bar hititit, akir wairafin yawas ma’am hi’itin.

¹¹ Ukja̱jts ja jadeꞌen, xjats ja Jesús ñijkxy jam ma̱ ka̱jp txøøwɨ Naín, mayja̱a̱ꞌyts ɨdøꞌøn ja jam wyɨnaty pawɨdejtɨp, may ja pyabøjkpɨtøjk ja jam tmøødɨ.

¹¹ Nati ufunamaim sabuw rau’ay gagamin na’in, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar wabin Nain imaim hitit.

¹² Kuts ja yja̱ꞌjty jam ka̱jpwɨngon, jøts ja ojts tꞌejxpa̱a̱ty tuꞌuk ja ooꞌkpɨ yikpagɨꞌɨy jøts ja yꞌatsna̱xøkɨt, tuꞌumchɨ døꞌøn ja tøꞌøxyøjk ja tꞌuꞌnkꞌaty, jøts kuꞌøktyøꞌøxy jaꞌ. Mayts ja yikꞌooꞌkpɨ pɨdøꞌkpɨ jamdɨ.

¹² Jesu na bar merar ana fur awan titit auman, kwafur babin natun orot ta’imonamo morob, sabuw rau’ay gagamin na’in kwafur babin hibai hirerey auman natun hi’abar hititit bairi hitar.

¹³ Jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ojts tꞌixy ja kuꞌoogɨ, yikꞌayoꞌijxyɨm, jøts ja tnɨma̱a̱y:

¹³ Jesu nuw kwafur babin i’itin ana maramaim dogoron wanawanan yababan awankaratan naatu kwafur isan eo, “Babin men inarerey.”

¹⁴ Wɨnets ja Jesús twɨngunøjkxɨyɨɨꞌñ ja ooꞌkpɨ, jøts ja kajuun ja tnɨxa̱jɨyɨɨꞌñ, jøts ja ooꞌkpɨ kɨɨbyɨ ja tkɨɨdya̱ktøø, jøts ja Jesús tnɨma̱a̱y ja ooꞌkpɨ:

¹⁴ Imaibo na sabuw biyah tit eof ir sum butubun, sabuw orot hi’abar hinan hinutanub hibat, Jesu orot murubin isan eo, “Orot boubun kumisirimih ayu ao!”

¹⁵ Xjats ja kyuꞌxkukɨyɨɨꞌñ pøn ɨdøꞌøn wyɨnaty tø yꞌøøky jøts ja kya̱jpxpɨnɨbøjkɨyɨɨꞌñ, xjats ja uꞌnkta̱a̱k ja yiktagɨdøjkɨyɨɨꞌñ ja yꞌuꞌnk, ja Jesús ja kømøøjyɨyɨp.

¹⁵ Orot murubin inu’in yawas misir mare ma tur eo. Jesu nawiy hairi hin hinah itin.

¹⁶ Jøts ku ja jadeꞌen nɨdukɨꞌɨyɨ tꞌejxtøø, jøts ja yjanchøꞌjkɨdøø, jøts ja ttukmɨja̱ꞌwɨdøø ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨdøø ja Dios, nømdɨp jaꞌ:

¹⁶ Sabuw etei orot murubin yawas mimisir hi’itin hai bir ra’at baise God ana merar hiyi wabin hibora’ara’ah hio, “Dinab orot fairin anababatun wanawanatamaim tit! God ana sabuw baiyawasih isan na!”

¹⁷ Yiknɨja̱ꞌwɨgyøjx ja jam wɨneꞌenɨn ja ja̱a̱ꞌy jam chøønɨdɨ jam Judeɨt etjotp, ku wyɨnaty ja Jesús tø tyikjujkpyiky ja ooꞌkpɨ.

¹⁷ Jesu iti sisinaf ana tur ra’at tafaram Judea wanawanan hima’am etei hinowar na’atube tafaram nati sisibinamaim hima’am auman hinowar.

¹⁸ Xjats ja Juan Bautista ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, nayɨdeꞌen ja pyabøjkpɨ ja wyɨnaty tø tyamɨmadya̱ꞌa̱gɨyɨ, wɨnets ja tya̱a̱jxɨyɨɨꞌñ namajtsk ja pyabøjkpɨ,

¹⁸ — ausente —

¹⁹ jøts ja ojts ttanɨguexy ja Jesús, jøts ja tꞌatsyiktøꞌødɨt pønɨ jaꞌ ɨdøꞌøn janch Cristo pøn wyɨnaty menwa̱mp yiknɨtsokpɨ. Uk kidi kaꞌats, wɨnets ja abikpyɨ ja tjøpꞌejxtɨt.

¹⁹ — ausente —

²⁰ Jøts ja wɨngon twɨngunøjkxɨdøø ja Jesús pøn ja Juan wyɨnaty tø tyanɨguexyɨdɨ, jøts ja tnɨmaadyøø:

²⁰ Iti na’atube eo imaibo hina Jesu biyan hitit ana tur hi’owen hio, “Aki John Baptist o baibatiyimih iyafari ana, imih akokok inao ananowar, John o isa eo anonowar o iti ina, o aki boro orot ta isan anama anakaif.”

²¹ Ku ja wyɨnaty tø yja̱ꞌa̱ttɨ, wɨnets ja Jesús nay jatyɨ tyiktsøøjky may ja ja̱a̱ꞌy pømbɨ pa̱ꞌa̱m pøjkɨdɨp, pømbɨ o ti ja̱ꞌa̱mbɨ tmøøtꞌa̱jttɨp, pømbɨ ja mɨkuꞌ tmøøtꞌa̱jttɨp, ñayikwɨnꞌejxwa̱ꞌkxmɨp jaꞌ ja may wɨna̱p ja̱a̱ꞌy.

²¹ Nati ana veya’amaim Jesu sabuw maumurih na’in hai sawow yumatah ta ta, naatu demon kauh hiyen hima hibiwawa’anih etei biyawasih. Naatu sabuw moumurih na’in matah fim iwa’an matah higewasin hinuwanuw.

²² Jøtsnɨm ja yꞌadsojɨmbijty jøts ja wya̱a̱ñ:

²² Imih Jesu John ana bai’ufununayah iyafutih eo, “Kwamatabir kwan abisa kwa’i’itah John ana tur kwa’owen. Sabuw matah fim higewasin tinuwanuw, ah kafikafirih higewasin hibat tereremor, kokom ani’anih biyah igewasin, tainih gugurih higewasin tur tenonowar, naatu sabuw morobone abiyawasih, tur gewasin i yababan sabuw isah abibinan.

²³ Ejtnɨ xonɨ jaꞌadɨ pøn ø xmɨbøjktɨp, kaꞌap twɨnmayɨmbettɨt twɨnmayꞌadøjtɨt sa̱ts ø xjanchja̱wɨdɨ.

²³ Sabuw iyab erekasiy auman ayu tibitutumu i boro men baigegewasin hinab!”

²⁴ Xjats ku ja wyɨmbejtnɨdøø midi ja Juan wyɨnaty tø tkexy, jaats ja Jesús ttamɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ ja mayja̱a̱ꞌy, ja Juan yiknɨmadya̱kp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ:

²⁴ Kob nayah himatabir John isan hinan ufut, Jesu tatabir sabuw rau’ay gagamin hina hima’am ibatiyih eo, “Arar yan John abisa sisinaf itinamih kwatit kwan? Kotar wadar bi’inuwas itinamih kwan?

²⁵ ¿Tits ɨdøꞌøn ojts xꞌatsꞌejxtɨ? ¿Tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy pøn janch øybɨ wet tø ñadyaxoxɨyɨ? Pø wa̱ꞌa̱tsxɨ mee xnɨja̱wɨdɨ pøn tsuj wet nadyaxojxɨdɨp, pøn nekɨm taxondɨp pyɨkta̱ꞌa̱ky, jamts ja ñachojkꞌityɨdɨ jam wɨndsøn tyøjkjotptɨ.

²⁵ Abisa itinamih kwatit kwan? Orot sawar wairafin e’abur gewas ma’am itinamih kwan? En anayabin sabuw hai abur gewasin i bar gewasihimaim tema’am.

²⁶ ¿Tits ɨdøꞌøn mjanchꞌatsꞌejxtøø? ¿Tuꞌuk Dios kyugajpxy? Janch jaꞌ, jaꞌ midi jawaanɨ møj, nɨkaꞌap yjadeꞌenɨ sa̱m yjaduꞌukpɨdɨ.

²⁶ Imih kwao anowar. Abisa itinamih kwan? Dinab orot? Turobe, baise a tur ana’owen, iti orot i dinab oro’orot etei tafahimaim.

²⁷ Yø Juan ɨdøꞌøn yiktejp ku Dios kyajpxy yɨdeꞌen wya̱a̱ñ:

²⁷ Anayabin John isan, God iti na’atube eo Buk Atamaninamaim hikirum,

²⁸ Ndukmadoodɨp ɨxya̱m jøts ku nɨ ma̱dsoo kaꞌap pøn jadeꞌen pyɨdsimñɨm ja Dios kyugajpxy sa̱m yø Juan Bautista; pønɨ pønts øts njaꞌ xpaduujnɨp jøts ku tyøkɨ ma̱ øts ngutujk ndanɨtanɨt ja nja̱a̱ꞌy, jaꞌats neꞌegɨ møj yikpɨkta̱kp jøts nɨkaꞌap ja Juan Bautista.

²⁸ Jesu iban eo maiye, “‘Tur anababatun a tur ao’owen, baibin hitatoub wanawanahimaim, orot men yait ta John natabirimih. Baise orot ta God ana aiwobomaim taiyuwin bikafai i John natabir.”

²⁹ Jøts ku ja ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ jadeꞌen tmadoodøø pøn jaty wyɨnaty tø yiknøbetyɨdɨ ja Juan, nayɨdeꞌen ja yikugubajtpɨdɨ, jøts ja tjanchmɨbøjktøø ja Dios jøts kudam ja kaꞌap jadeꞌen mɨba̱a̱t wyɨnmaamya̱ꞌa̱ty;

²⁹ Sabuw etei, kabay o’onayah auman tur hinonowar ana maramaim, hiorereb God ana ef i turobe mutufurin, anayabin iti sabuw etei’imak i John bapataito itih.

³⁰ kaꞌats ja tmøjpɨkta̱ktøø ja fariseotøjktɨ jøts ja ka̱jpxwejpɨtøjktɨ sa̱ Dios ja wyɨnaty tø tyamɨdsøkyɨdɨ, jøts ja kaꞌap tkupøjktøø jøts Juan ja yiknøbatɨdɨt.

³⁰ Baise Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah God abisa sinafumih kokok i hikwahir men hisinaf naatu John ana bapataito hikwahir.

³¹ Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wya̱a̱ñ:

³¹ “Imih sabuw iti boun tema’am hai itin boro abisa’amaim anayai anao? Hai itinin i mi’itube?

³² Jadeꞌen meets ndamɨꞌejxɨ sa̱m mutsk una̱ꞌjkɨndɨ muum yꞌadøꞌøtstɨ jap ma̱a̱yjøtpy ku myɨꞌuna̱ꞌjk tkagupøjkɨyɨdɨ ja kyuya̱jtɨn midi yjatsøjkpy yjaguya̱twampy, jadeꞌents ja ñawya̱ꞌa̱ñɨdɨ: “Tø øø yikxon njaxuꞌuxy jøts nɨ mgaꞌatstɨ; tø øø jotmayꞌøøgyɨm njaꞌøømɨ, nɨjadeꞌents mgajotmayꞌooꞌkmɨdɨ.”

³² Sabuw hai itinin i Kek gidigidih urababan tefafafow na’atube. Kek turih boro turahinah isah hio, ‘Aki tabin ana douduf arabirab baise kwa men kwabenabenamih. Naatu aki morob ana ew atatabor, baise kwa men kwarerereyamih.’

³³ Kuts ja Juan Bautista tø myiñ jøts ja kyakay kyaꞌuuky ku ja kaꞌap vino tꞌuuky, jøts meets mnimy jøts ku mɨkuꞌ ja myøøtꞌajtpy.

³³ John Baptist nan ana veya’amaim yohar bay, harew fokarih men eaa tomatom, naatu kwa kwao, ‘Iti orot i demon kaun hiyen!’

³⁴ Jøts ku ø tø njamemɨ jøts ku ø ngaamyɨ nꞌukmɨ, jøts mnømɨdɨ jøts ku øts janch ka̱xɨm ngay nꞌuuky, jøts ku øts ja møøt namyɨguꞌukꞌatyɨyɨ ja yikugubajtpɨdɨ møøt ja kaꞌøyja̱a̱ꞌdyɨ.

³⁴ Baise Orot Natun na bay harew eaa tomatom kwa kwao, ‘Iti orot i ana bay aa naatu ana harew tom kakafin, kabay o’onayah naatu sabuw bowabow kakafih sinafuyah hai begon!’

³⁵ Pønɨ pønts ja Dios yjaꞌ tkupøjkɨp, jaꞌats tja̱ꞌgyukɨp sa̱m ja Dios yjaꞌ ttsøkyɨn.

³⁵ Baise God ana ukwar rerekab i sabuw iyab hikok tebaib isah ebiturobe.”

³⁶ Xjats ja fariseɨt nɨduꞌuk tnɨma̱a̱y ja Jesús jøts ja tmøødɨt kaabyɨ tyøjkwɨndum. Jøts ɨdøꞌøn ja ojts tmøødɨ, ojts ñijkxy, tyøjkɨyɨɨꞌñ jam fariseɨt tyøjkjotp, ja kaabyajt twɨnguwaꞌjtsɨyɨɨꞌñ.

³⁶ Pharisee orot ta wabin Simon Jesu ifefeyan na ana baremaim hairi bay aa isan, basit Jesu na orot ana bar run hairi hima bay hi’aa.

³⁷ Wɨnets ja tøꞌøxyøjk tuꞌuk pøn kaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱jtp midi jam tsɨnaapy jam ka̱jpjotp, ku ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts ku ja Jesús wyɨnaty tø ñijkxy kaabyɨ jam fariseɨt tyøjkjotp, jamts ja ojts tmɨja̱ꞌa̱ty ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ, tsa̱gueegɨ tuꞌjtsjøtpy.

³⁷ Babin ta bowabow kakafin wairafin nati bar meraramaim ma’am, Jesu Pharisee ana baremaim ma bay eaa ana tur nowar, basit re kibub wabin alabaster kabayamaim hikwak biya rarouw yamurin gewasin hisuwai batabat bai na

³⁸ Ñɨya̱xpɨm ja twɨnguguꞌxɨyɨɨꞌñ ja Jesús tyeky, jøts ja wyeenøø ja ttuktaxøꞌjky. Jøts ja nay jatyɨ ja wya̱a̱y ttawɨbøꞌøty jøts ja ojts ttsuꞌkxy, ojts ja ttabakja̱ꞌa̱xy ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ.

³⁸ Jesu ufunane bat, anamaim rerey maturin re an hihuruf, naatu kwafure aribunamaim Jesu an sasam naatu an mamay. Imaibo raiy bai Jesu anamaim isuwai re.

³⁹ Jøts ku ja fariseo ja ojts jadeꞌen tꞌixy pøn ja Jesús wyɨnaty tø wyayɨ mɨgaabyɨ, yɨdeꞌen ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja jap tyikyøꞌøy: “Pønɨ janch Dios kyugajpxy yø ja̱a̱ꞌy jeexyɨp, tø yø jeexyɨp tja̱ꞌwyɨnɨ pøn yø ɨxa tojnɨp ma̱jtsɨp, pønɨ pøn tøꞌøxyøjk yøꞌ, pø ejtpts yø yjantyimpyøktyunꞌity yø tøꞌøxyøjk.”

³⁹ Iti na’atube sisinaf Pharisee orot i’itin ana maramaim, nuhinamaim not eo, “Iti orot dinab mowan na’at iti babin ebubutubun boro taso’ob, naatu boro taso’ob iti babin i yait, anayabin iti babin i bowabow kakafin wairafin!”

⁴⁰ Wɨnets ja Jesús tnɨma̱a̱y ja fariseo:

⁴⁰ Naatu Jesu eo, “Simon, ayu tur ta anao inanowar.” “Bo i aisim bai’obaiyenayan. Kuo anowar.”

⁴¹ Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ:

⁴¹ Jesu eo, “Orot rou’ab hin orot ta kabay wairafin biyan kabay isan hifefeyan, basit orot 500 kina bai orot ta itin naatu 50 kina bai orot ta itin.

⁴² jøts kumɨ kaꞌ ɨdøꞌøn ja tkubattɨ nɨpøn tkagubety ja yoj, jøts ja meeñꞌanuuꞌxya̱jkpɨ kaꞌap ja sa̱ tijy øy ja tkagubattɨt, ojts ja ttameeꞌkxy ja myɨyoj. Nɨga̱jpxts ɨnet, ¿pømbɨ ja jawaanɨ tsojkɨp, pømbɨ ja jawaanɨ takajxa̱jkɨp?

⁴² Baise ana maramaim orot hairi aurih men karam boro orot kabay wairafin ana kabay wan hitay, imih orot kabay matuwan turan hairi’ika wabih bosairen. Imih orot menatan isan i ana yabow ra’at?”

⁴³ Jøts ja Simón yꞌadsøøy:

⁴³ Simon Jesu iya’afut eo, “Anotanot orot nati kabay gagamin baibine.” Imaibo Jesu Simon iu, “Nati kuo i turobe.”

⁴⁴ Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja tøꞌøxyøjk jøts ja tnɨma̱a̱y ja Simón:

⁴⁴ Imaibo Jesu tatabir babin isan Simon iu, “Iti babin i’itin? Ayu ana o a bar atit o men au sauwin isan harew iyai’imih, baise iti babin maturinamaim au sauw naatu aribunamaim au sasam.

⁴⁵ Kaꞌats mets ndeky tø xtsuꞌkxɨ, jøts ku yø tøꞌøxyøjk, jaayɨp ku tø ndøkɨ ɨxa øts ndeky yø jadeꞌen xtsuꞌkxɨ.

⁴⁵ O men au merar iyi imamayu’umih, baise iti babin a bar aruruka busuruf au mamay men ihamiyimih.

⁴⁶ Kaꞌ mets nguba̱jk aceite tø xpɨkta̱a̱jkxɨyɨ, tøts øts yø tøꞌøxyøjk ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ ndeky xpɨkta̱a̱jkxɨyɨ.

⁴⁶ O men olive iroro’onamaim aribu isuwei’imih, baise iti babin raiy yamurin gewasin au’umaim isuwai re.

⁴⁷ Paty mets ɨdøꞌøn nnøjmɨ, pønɨ pøn ja tsojkɨn waanɨ tmøøtꞌa̱jtp nayɨdeꞌents ja waanɨ yikpojkpɨmaaꞌkxt; jøts yø tøꞌøxyøjk møj ja tsojkɨn yø tmøøtꞌaty paty pya̱a̱tꞌatyɨ jøts ja pøky yikmaaꞌkxkøxt.

⁴⁷ Imih anababatun a tur ao’owen, iti babin ana bowabow kakafin maumurih na’in etei’imak anotanot tawiyen, anayabin ana yabow gagamin na’in ayu itu. Baise orot yait ana bowabow kakafin kikimin anotanotawiyen i ana yabow kikimin.”

⁴⁸ Jøts ja tnɨma̱a̱y ja tøꞌøxyøjk:

⁴⁸ Imaibo Jesu babin isan eo, “A bowabow kakafih etei i anotanotawiyen.”

⁴⁹ Wɨnets ja mɨgaabyɨdɨ pøn jaty ja jam wyɨnaty møøtsɨna̱a̱jyɨp yjanchnawya̱mbɨna̱xwa̱ꞌjkɨdøø:

⁴⁹ Sabuw afa bairi hima bay hi’aau, hibusuruf taiyuwih hibabatiyih, “Iti i abi’orot bowabow kakafih notawiyenayan.”

⁵⁰ Jøts ja Jesús yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja tøꞌøxyøjk:

⁵⁰ Baise Jesu babin isan eo, “O a baitumatumamaim iyawasi tufuwamaim inatit inan.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Lucas 7 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →