Lucas 22
mxm (MXM) vs AAI
1 Malada Buo mina ulalu a is boa, iede sou tole a Malada na Asuleletasena, ei agaviosi ni palea.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Ma munugana prist ma vanua na muadana binea, sou tilotilo a vea tasa ne sou valipute Iesu, vuna maido sou lae a vanunua ma tavivine.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Me Satan ei gali ulilo ne Iudas, sou tole ei e Iskariot, ei e tasa mine sou a disaipel savulu tasa timana lua.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 Me ei asu ade pilu a munugana prist ma munuganuga na ulagena luma mine Salemo. Ei kale ni tilo a vea tasa ni bilii e Iesu na limane sou.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Sou a vanunua do sou mongemonge, me sou longo ane Iudas ne sou bilii e ei a vatu sanii.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Me Iudas ei longo a inade ne sou, me ei tilotilo a vea tasa ni tau e Iesu na limane sou na ilala tasa sou a abuna vanunua ma tavivine buo sou ma ugu pilu oto e Iesu.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Malada buo mina ulalu a is boa ei palea. Na malada do ne sou mapigogoi valipute a natuna sipsip na Malada na Asuleletasena.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Maido me Iesu ei peltase Pita me Ioanes, me ei vei le sulu maido, “Amulu asu mu masusulu a gona inani mine eitou na malada buo.”
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Me su tagi e ei, “Oo kale ne amilu asu me nami masusulu iva?”
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 Me ei vei le sulu maido, “Amulu asu ulilo na aubu buobuo, me amulu ni poge a bibi tasa ei tabulebule a taogo na nanu buo na vea. Amulu ogomuli e ei ulilo mina luma ei gali ulilo iodo.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 Me ne amulu vei le tamana luma do maido, ‘Bibi na matetengina ei tagi e oo, “Vilo ive ne eau pilu a disaipel minau namiteu ani a gona inani mina Malada na Asuleletasena?”’
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Me ei ni maite e amulu a vilo tasa buo oata i isa a poso, niugugu ue sei golu lou. Amulu masusulu na vilo do.”
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Io su asu, me su poge a golugolu vuso ino tomane ei i vei le sulu. Me su masusulu a gona inani.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Ilala mina inani ei paleasi, me Iesu ei ugu, me sou a aposel sou pilu e ei.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Me ei vei le sou maido, “Eau kale sele na aani pilu e amutou na Malada na Asuleletasena, mulimuli eau na tabule a davutina.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Maido me eau vei le amutou, eau na ma ani ete lei a inani ieli mapigogoi na ilala a golu ieli ei palea ivu mina niitealalena mine Salemo.”
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Me ei guale a taogo na vain tasa mei toledadangi e Salemo mei vei, “Amutou guale ielili me mu soebule balivua ne amutou.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Eau vei le amutou, seidei me mulimuli tamai eau na ma ini ete a vain lou, mapigogoi na ilala a niitealalena mine Salemo ni palea.”
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Me ei guale a ulalu tasa me ei toledadangi me ei lee mei bilii e sou a disaipel. Me ei vei, “Ielili ei a mainigu, eau bilii e amutou. Amutou ne mu goli maido mina damutalene eau.”
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Ilala sou aani pulosi, ei guale a taogo na vain mei goli a inigogona tasa moni. Me ei vei maido, “Taogo na vain ielili ei a magilipiluna alaba eau goli a dalagu, iede eau singi ane amutou.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Moni mu ite, limane a bibi ei kale ni tau eau mina limane sou a butu odo, ei eili pilu e eau na poso ie.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Natuna Bibi ei ni ogomuli a vea ieli lisa e Salemo ei tauosi minei. Moni maule a bibi iedo ei usabutu ne eau.”
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Disaipel sou soke a tinagu lilo ne sou oto maido, “Sei ni goli a inigogona maido?”
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 A disaipel sou tamai sou maisaukiki a inade e sei ni muge sou.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Me Iesu ei vei le sou maido, “Sou a mapana mina aveavena buo sou iteale sou a sagagalina mine sou, ma vanunua sou vate sou a bibi mina gunolina inigogona kubaana usino ne sou.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Moni namutou ma goligoli lei maido. Bibi ei a munugana ne amutou, ei ni muina tomane a bibi ei mulisobo sele, me ei ni buloi e amutou tomane a bibi na pipigona.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Me sei ei a munugana? A bibi ei ugu a inani ue a bibi ei soebule a inani? Munugana ei a bibi i ugu me ei aani iodo. Moni eau eili balivua ne amutou tomane a bibi na pipigona mina buloine amutou.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 “Ilala golugolu vuso sou palea mina tinovene eau, amutou eili pilu e eau, me amutou ma veletase ete eau.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Maido me eau bilii e amutou a niitealalena mine Salemo tomane euma ei biliiosi eau a niitealalena minei.
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Me na niitealalena mine Salemo namutou aani me mu oinu. Me namutou ugu na niugugu doana me namutou iteale sou a abuna savulu tasa timana lua mine Israel.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 “Saimon, Saimon. Satan ei taguosi ve ei ni tove a silimulina minio, tomane a vanua sou kesilange a vit mina taulelena uliulina.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Moni eau kakasi mina buloine oo, a silimulina minio ni ma bosa oto. Me na ilala oo sauvule mo veteliu, oo no masagali e tamtamaimu.”
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Me Pita ei vei lei maido, “Bibi Taula, eau masusuluosi na asu pilu e oo na luma na tunuui me na mate tamai.”
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Me Iesu ei vei, “Eau vei lio, Pita. Seidei, ilala kuleko ei saboa tangi, oo no vei matolu maido oo ma muada oto e eau.”
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Iesu ei vei le sou, “Ilala lisa eau peltase amutou, amutou ma polo oto a palakulu na vatu ma bie ma ubupolo pilu e amutou. Na ilala do amutou boto a golu tasa ue boa?” Me sou vei, “Boa.”
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Ei vei le sou maido, “Moni seidei bibi ei isa a palakulu na vatu, ei ni guale. Ma bie tamai. Me a bibi ei ma isa a oto a viso, ei ni masosove a kinainai lagolago minei me ei ni guale a vatu mei ni oli ane ei a viso tasa.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Vuna maido, Laulau mine Salemo ei isa a inade maido, ‘Vanunua ma tavivine sou ite ei tomane a bibi tasa pagu.’ Eau vei le amutou, vanunua ma tavivine ne sou goli a inigogona li usinani minau. Vuna, a golugolu vuso Laulau mine Salemo ei vei ni palea le eau, ei ni palea.”
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Me sou vei, “Bibi Taula, oo oite. Amiteu isa a viso lua eili ie.” Me ei vei le sou maido, “Ei mapigogoi.”
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Iesu ei veletase a aubu buobuo me ei asu usino na loena e Oliv, tomane ei goli taliuliu. Ma disaipel sou ogomuli e ei.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Ei sibitala na avena do mei vei le sou maido, “Namutou kaka ne amutou ma bosa oto a tinovo.”
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Me ei ilisitase sou me ei asu bulago sapa, mapigogoi a nilovana a vatu sou lange. Me ei totopatulu me ei kaka maido,
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 “Ouma, mane oo kale, oo no taulele a taogo minau ie. Moni oo ma ogomulimuli lei a masagana minau. Oo no ogomuli moni a masagana minio.”
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Ma bineanea tasa mina langi i asu usinani minei me ei toesagali e ei.
43 — ausente —
44 Iesu ei somiale a mavaana i mamau sele, me ei kaka sagali lou. Ma maonona i palea tomane a daladala me ei kokolo utano na magamaga.
44 — ausente —
45 Ei kaka pulosi me ei magili me ei asu usino na disaipel minei. Me ei ite sou so ngolongolo, vuna maido sou lilomavaa sele.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 Me ei vei le sou, “Amutou ngolo ili? Amutou ilisi mu kaka, dae ne amutou bosa a tinovo.”
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Iesu ei saboa ino adeade, a abuna vanua taula sou asu maino. Bibi iedo sou tole e Iudas, ei e tasa mine sou a savulu tasa timana lua. Ei asu muga agavuale Iesu ni gamumi e ei.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Moni e Iesu ei vei lei maido, “Iudas, oo no bilii e Natuna Bibi na limane sou a butu a gamumina?”
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Disaipel sou magili saiili e Iesu sou ite a golu i palea, me sou vei, “Bibi Taula, oo kale namiteu uti e sou a viso?”
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Me tasa mine sou ei valiuti a tulina ne gata mina bibi na pipigona mina mapana prist do, me a tulina ei pu utano.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Moni e Iesu ei ite me ei vei, “Litase a inigogona ie.” Me ei tau a limana mina tulina bibi iedo, ma ei toekube ei.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Me Iesu ei vei usino na munugana prist ma munuganuga na ulagena luma mine Salemo me sou a vanua buobuo, sou asu usinani mina lapitole ei. “Amutou guale a viso ma obu, me amutou asu usinani tomane namutou saavi a bibina paaalina, io?
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Malada taliuliu eau ino pilu e amutou lilo na luma mine Salemo, moni e amutou ma tau ete a limane amutou ne eau. Moni a ilala seidei ieli ei a ilala mine amutou, me a sagagalina mina tunuui ei muga.”
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Me sou saavi e Iesu me sou maasi e ei ulilo na luma mina mapana prist. Me Pita ei ogomuli e ei bulago sapa.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Vanunua sou tomi a oavi lilo na bigomu na luma do, me sou ugu pilu. Me Pita ei ugu balivua ne sou.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 A tavine na pipigona tasa ei ite ei ugu agavuale a oavi, me ei gegemuale ei me ei vei, “Bibi tamai ieli ei muina pilu e Iesu.”
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Moni e Pita ei vei maido, “Boa. Tavine, eau ma muada oto e ei.”
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Mulimuli sapa lou bibi tasa ei ite ei me ei vei, “Oo tamai oo a bibi na abuna mine sou.” Moni e Pita ei vei, “Bibi, eau boa.”
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Me tauluna a matailala tasa i pulosi, ma bibi tasa sea ei ade sagali maido, “Ivu sele, a bibi tamai ieli ei muina pilu e ei. Vuna ei a bibi mine Galili.”
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Moni e Pita ei vei, “Bibi, eau ma muada oto a inade oo vei.” Ei saboa ino adeade, saga i a kuleko i tangi.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Me Bibi Taula ei sauvule ei me ei gemuale Pita. Me Pita i damutale a inade Bibi Taula ei vei le ei, “Seidei, ilala kuleko ei saboa tangi, oo no vei matolu maido oo ma muada oto e eau.”
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Me Pita ei gali usala me ei papaduale sele a tinangi.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Vanunua sou lapitole e Iesu me sou adepintola ane ei me sou tibi e ei.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Sou papalesobe a matane ei me sou tagi e ei maido, “Oo veipale seidei. Bibi ei tibi e oo, ei e sei?”
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Me sou adepintola papaina ane ei.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Ilala oaso i tala, sou a vanua buobuo me sou a munugana prist ma vanua na muadana binea sou maiviepilu e sou. Me sou guale Iesu usino na vilo na vanunua na toebilesina inade.
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 Sou vei, “Mane oo e Krais, vei le amiteu.” Me ei vei le sou, “Mane eau vei le amutou, namutou ma silimuli ete.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Me mane eau tagi e amutou, ne amutou ma maliu ete.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Moni seidei ma ilala vuso mulimuli, Natuna Bibi ei ni ugu na lima gata mine Salemo i isa a sagalina buo.”
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Ma vanunua vuso sou tagi e ei, “Maidolo me oo e Natune Salemo, io?” Me ei vei le sou, “Tomane moni amutou veiosi maido.”
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Me sou vei, “Sei ademuadana tasa lou neitou kale? Vuna eitou oto longesi a inadena na asene ei oto.”
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.