Atos 5
mxm (MXM) vs AAI
1 Bibi tasa ino, aisana Ananaias, me susuna e Sapaira. Ananaias masosove a avena magamaga tasa minei.
1 Orot wabin Ananias aawan Sapphira hairi auman hai sawar turin hiya’aitit sabuw hitubun.
2 Me a avena vatu tasa ei guale, Ananaias ei tau oovi muina minei oto. Susuna tamai ei muada i. Me Ananaias ei auala maido ve ei guale vuse a vatu usino mei tau na ubune sou a aposel.
2 Naatu kabay turin i botan, aawan i so’ob, naatu i ana baibasit auman iwa’an, turinawat bai in tur abarayah nahimaim ihouw ra’iy.
3 Me Pita ei vei maido, “Ananaias, posa matina oo itetase Satan ei vonu na lilone oo, me oo kale no auala ana Maolona Nunu, me oo tau oovi a avena vatu oo guale?
3 Peter Ananias isan eo, “Aisim Satan not kakafin dogor wanawanan yaru’uy Anun Kakafiyin matanamaim ifuwen, a me hitutubun kabay turin o isa ibotan?
4 Oo masosove a magamaga na masagana minio moni. Ma vatu oo guale iedele, ei a golu minio tamai, me oo mapigogoi no goli a sei golu o kale no goli le ei. Posa matina oo guale a damutatalana pagu iede? Oo ma damudamu lou ve oo auala ane sou a vanunua. Boa. Oo aualasi ane Salemo oto.” O ma auala moni oto ana vanunua moni, o auala ane Salemo (Apo 5:4)|alt="You have not lied just to human beings but to God." src="WA03948b.tif" size="col" copy="Graham Wade © United Bible Societies, 1989, Nairobi, Kenya." ref="5:4"
4 Inaso’ob iti me i o nowa, baise o a baibasitamaim sabuw hitubun, naatu sabuw hitutubun ufunamaim iti kabay i o nowa. Aisim iti na’atube isinaf? O men orot ifuw, baise God ifuw.”
5 Ananaias ei longe a inade do me ei bosa me ei mate. Me sou a vanunua sou longe a inade na golu odo ei palea le Ananaias, sou lae mamau sele.
5 Ananias tur iti nonowar ana maramaim an uy re morob, sabuw etei’imak tur iti hinonowar hai hibir ra’at.
6 Me sou a vanunua alalaba sou asu maino me sou avisobe a aitolana me sou tabule usala me sou peilai.
6 Oro’orot boubuh hina hirun biyan hibai hisum hibai hin rahemaim hiyai.
7 Maduna matailala tolu ei pulosi, me susune Ananaias ei gali ulilo. Ei ma muada oto a golu ieli i palea le suana.
7 Three hours na’atube sasawar ufunamaim aawan babin na tit, i men so’ob Ananias isan abisa mamatar.
8 Me Pita i vei lei maido, “O vei le eau, nane ieli moni a vatu amulu guale na magamaga mine amulu, io?” Ma tavine i vei, “Ei bilesi. Seido moni.”
8 Peter babin ibatiy, “Ku’o gewas anowar, aaw airi a me hitutubun baiyanaban ana fofonin iti kwabai?” Babin iya’afut eo, “Me hitutubun ana baiyan etei i nati.”
9 Me Pita i vei lei maido, “Posa matina amulu maiademuli i ve namu tove a Nunu mine Bibi Taula? Oite. A vanunua sou peilai e suamu, sou eili na tema. Me ne sou tabule tamai e oo usino.”
9 Peter babin isan eo, “Aisim aaw airi kwaibasit, Regah Anunin kwarutubun? Oro’orot iyab o aaw hibai hin hiya’iy i nati etawanamaim tebatabat o hina’abar kwananamih.”
10 Ma tabaa oto a tavine do i bosa agavuale a ubune Pita me ei mate. Me sou a vanunua alalaba sou gali ulilo, me sou ite a tavine do i matesi. Me sou tabule ei usala, me sou peilai ei agavuale e suana.
10 Mar ta’imon babin Peter anamaim ra’iy rab morob, oro’orot boubuh hina hirur babin morob inu’in hi’itin hi’abar hin aawan sisibinamaim hiyai.
11 Me sou a vanunua ma tavivine mina viepiluna kinaka vuso me a vanunua ma tavivine sanii tamai sou longe a inade na golu ieli ei palea, me sou lae sele.
11 Sawar iti mamatar ekaleisia sabuw naatu sabuw afa auman iti tur hinonowar hi’oror sa’irih naatu hai hibir ra’at.
12 Sou a aposel sou goli a matamatana gona sinaga balivua na vanunua ma tavivine. Ma vanunua ma tavivine sou silimuli e Bibi Taula, lilone sou i tasa moni, me sou asu ulilo mina bigomu na luma mine Salemo, me sou viepili na muina malolovina mine Solomon.
12 Tur Abarayah ina’inan naatu baifofofor moumurih maiyow sabuw wanawanahimaim hisisinaf. Naatu baitumatumayah hai rou’ay mar etei i Solomon ana sebosebomaim hiruru’ay.
13 Sou a vanunua ma tavivine sou ma ino oto lilo mina abuna mine sou sou tamai beilangelange a aisane sou, moni sou ma gali oto ulilo ne sou viepili pilu e sou.
13 Orot babin ufunane men karam boro hitakofanih, basit baitumatumayah hai gewasih isan sabuw wabih hibobora’ara’ah.
14 Ma vanunua ma tavivine papaina lou sou silimuli e Bibi Taula, me sou gali ulilo na tetena minei.
14 Naatu orot babin iyab Regah hibitumatum hina hirun kou’ay yayababar yen ra’at.
15 A vanunua ma tavivine sou muada a gona sinaganaga sou a aposel sou goli. Maidolo me sou maasiasi a vanunua na sinobe usala, me mamavute sou na moe me na poso na aana vea Pita ei asuasu i, vuna sou kale a miaune Pita ni taboboli e sou a vanua na sinobe do.
15 Rou’obow nati’imaim sabuw sawusawuwih hi’abaren hitit ef gagamih yah emo’em afe’eh naatu ir yah hi’i’inuwih, saise Peter tanan ana youn afa tafahimaim tarabon isan.
16 Vanunua ma tavivine mina aububu agavuale Ierusalem, sou tamai maasi e sou a vanua na sinobe usinani pilu e sou a vanua sou isa a nunu pagu i toegegeli e sou tamai. Me sou a vanunua ma tavivine iedo sou palea kuba lou.
16 Sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu bar merar afa Jerusalem sisibinamaim hima’am hai sabuw sawusawuwih naatu afa afiy kakafih hitoun buriburih hima’am hibuwih hinan etei’imak hiyayawasih.
17 A mapana prist pilu e sou e tamtamaina, iede sou a vanunua na tetena mine Sadusi, sou ite a golugolu a aposel sou goli odo, me sou lilogegelu sele.
17 Firis Gagamin ana ofonah etei naatu Sadducee hai kou’ay bairi hibusuruf tur abarayah isah yah so’ar hibobowen, naatu sinafumaim hiyai.
18 Sou ilisi me sou saavi sou a aposel me sou tau e sou mina luma na tunuui.
18 Tur Abarayah hibow hifatumih naatu hibuwih hin dibur bar gagaminamaim hiyariyih.
19 Moni na lodo a bineanea tasa mine Salemo ei pee a tema mina luma na tunuui me ei maasi e sou usala, me ei vei le sou maido,
19 Baise gugumin wanawanan Regah ana tounamatar na etawan etei botawiyen tur abarayah iunawiyih hitit, iuwih eo, Tounamatar tur abarayah dibur barane botaitih|alt="angel frees the apostles from the prison" src="cn01911b.tif" size="col" loc="Act 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19-20"
20 “Amutou asu mu magili lilo na bigomu mina luma mine Salemo, me mu malongo a inade mina inigogona vuso mina maulina alaba do usino ne sou a vanunua ma tavivine.”
20 “Kwanan Tafaror Bar gagamin wanawanan kwanabat iti yawas boubun ana tur tutufin sabuw etei hai tur kwana’owen.”
21 Sou a aposel sou longe a inade do, me sou asu usino na luma mine Salemo na autupola siisii sele, me sou malongo a inade usino ne sou a vanunua ma tavivine.
21 Mar sibisib auman tur abarayah Tafaror Bar wanawanan was efanamaim hibusuruf sabuw hi’obaibiyih.
22 Io sou a papai sou asu usino na luma na tunuui, moni sou ma ite ete sou a aposel ino. Me sou veteliu sou vei le sou maido,
22 Baise hina dibur baremaim hititit hibouyuwih naatu ma’utenayah hai ukwarih himatabir maiye hina hai tur hio’wen hio,
23 “Amiteu ite a tema vuso mina luma na tunuui, sou kapisobe sagali sele me sou a vanua na ulagena sou ulage a muine sou na tema vuso. Moni na ilala amiteu pee a tema, amiteu ma ite ete a bibi tasa ino lilo.”
23 “Aki an dibur bar atitit etawan etei i tufatufbonen naatu etawan ma’utenayah auman hibatabat ai’itih, baise etawan abobotawiyen i men yait ta nati bar wanawananamaim atita’urimih.”
24 Munuganuga mina vanua sou ulagelage a luma mine Salemo pilu e sou a prist sou longe a inade do, me sou damutala papai, me sou vei, “Mulimuli a golu ieli ni palea i matina?”
24 Firis ukwarih naatu Tafaror Bar kaifenayan hai ukwarin iti tur hinonowar etei hai kasiy ra’at hio, “Iti orot isah abisa matar?”
25 Ma bibi tasa i sibitala me ei vei le sou maido, “Longe. Sou a vanunua amutou tau e sou mina luma na tunuui odo, seidei sou magiligili lilo na bigomu mina luma mine Salemo, me sou malongolongo ana vanunua ma tavivine.”
25 Rubira’e orot ta na run eo, “Kwananowar oro’orot kwabow dibur kwaya’aya i Tafaror Bar wanawanan sabuw tibi’obaibiyih.”
26 Maidolo me munuganuga pilu e sou a papai sou asu me sou maasi e sou a aposel usinani. Moni sou ma goli ete a golu tasa usino ne sou. Boa. Sou lae, dae a vanunua ma tavivine ne sou ubi e sou a vatu.
26 Naatu kaifenayan ukwarin ana orot afa bairi hin tur abarayah hibuwih bairi himatabir maiye, men hifair o hikwararihimih, anayabin sabuw agimamaim borabirabih hirouw hibir.
27 Sou a papai sou maasi e sou a aposel usinani me sou mamagili e sou na matane sou a vanua na avelulusena inade. Me a mapana prist ei vei ane sou maido,
27 Tur Abarayah hibuwih hina hirun Kaniser (Sanhedrin) nahimaim hibat naatu Firis Gagamin ibatiyih eo,
28 “Amiteu magilisobe sele amutou ne amutou ma ademuadada lou a inade ana vanunua ma tavivine mina aisana bibi iede. Moni amutou saboa eili mu malongolongo a inade, ma vanunua ma tavivine na avena vuso mine Ierusalem sou longesi a inade ne amutou. Me amutou kale ne mu ubi e amiteu a inade ve amiteu valiputemate a bibi edo.”
28 “Aki tur fokarin maiyow ao fafari iti orot wabinamaim sabuw men kwani’obaiyih, naatu baise kwa abai’obaiyen i tit Jerusalem wanawanan sabuw etei tenonowar, naatu kwakok iti orot momorob ana ubar aki bain isan kwayayamatat.”
29 Moni e Pita pilu e sou a aposel sanii sou adeliu maido, “Namiteu ogomuli moni a inade mine Salemo. Namiteu ma ogomuli ete a inade mina vanunua.
29 Peter naatu tur abarayah afa bairi hiyafutih hio, “Aki i God fanan anab men orot fanahimih.
30 Amutou gati e Iesu mina obu tasa me amutou valiputemate ei, moni e Salemo mine tubutubune eitou ei mailisiliu e ei.
30 It ata a’agir hai God Jesu kwa onaf tafanamaim kwa’onaf kwa’asabun momorob i morobone God bora’ah maiye,
31 Salemo i guale ei uata mei tau ei na limane ei e gata. Me ei muina a bibi mina maitena vea usinani ne eitou, me ei gualeliu e eitou, me ei ni buloi eitou e Israel mina sauvulena lilone eitou, me ei ni taulele a sinusu mine eitou.
31 God bora’ah yen uman ana asukwafune ima’an, bonawiyenayan naatu baiyawasayan matar, saise Israel sabuw hai ef nabotawiy dogor baikitabiren naatu notawiyen hinab.
32 Amiteu ite a golugolu ieli Salemo ei goli, me amiteu malongo a inade minei. Ma Maolona Nunu tamai ei malongo a inade na golugolu sou ie. Salemo ei bilii a Maolona Nunu usino ne sou a vanunua ma tavivine sou ogomuli a inade minei.”
32 Aki i iti sawar hai sifrubonayah, naatu sabuw iyab hibifanabow isan God Anun Kakafiyin bitih auman siftirurubon.”
33 Sou a vanunua mina avelulusena inade sou longe a inade mine Pita, me sou sinoa mamau sele, me sou kale ne sou valipute sou a aposel ne sou mate.
33 Kaniser sabuw iti tur hinonowar ana veya, gagamat yen bufutih hikokok kwanekwan i boro tur abarayah hita’asbunih.
34 Moni a bibi tasa ei ino, ei e Parisi, aisana e Gamaliel. Ei a bibi na matetengina mina binea me sou a vanunua ma tavivine sou beilangelange a aisana. Ei magili balivua ne sou a vanunua na avelulusena inade mei vei le sou ne sou guale sou a aposel usala me ne sou magili tabaa sapa bisii.
34 Baise Pharisee orot wabin Gamaliel, ofafar bai’obaiyenayan, sabuw etei iti orot hikakakafiy, kou’ay wanawanan misir iuwih tur abarayah hibuwih hitit ufunamaim mar kafai hibat.
35 Sou galiosi usala, io Gamaliel ei vei le sou a vanunua mina avelulusena inade sanii maido, “Amutou a vanunua mine Israel, mane amutou kale namutou goli a golu tasa usino ne sou a vanunua ie, kubaana ne amutou damutala iiti pala.
35 Naatu imaibo Kaniser iuwih eo, “Taituwau Israel, abisa iti orot isah kwayayakitifuw mata toniwa’an gewas kwananotabo kwanasinaf.
36 Amutou muada, ei saboa tabaa e Teudas ei ilisi mei vei ve ei a bibi buo mei isa a aisa buo. Ma tabaa oto a vanunua mapigogoi savulu sobo iva sou ogomuli e ei. Moni a vanua na itealalena avena sou valipute ei, me sou a vanunua sou silimuli e ei sou oava maisaba, ma pipigona mine sou ei buale sabubu.
36 Kwananot iti boro’omo Theudas tit orot gagamin ta rouw eorereb naatu oro’orot etei 400 na’atube hikofan, Baise hi’a’asabun ana veya ana bai’ufununayah etei hitaragiy nanabin hin, naatu ana kou’ay re rumoromorob sawar.
37 Mulimuli na ilala a vanua na itealalena avena sou niagetole a aisane sou a vanunua ma tavivine, Iudas mine Galili ei ilisi mei lapuale a damutatalana mina vanunua ma tavivine sanii. Me sou ogomuli e ei me sou mailisi a maubina mina taulelena vanunua mina itealalena avena buo. Moni sou valiputemate ei, me sou a vanunua sou silimuli e ei sou oava maisaba.
37 Nati ufunamaim Judas Galilee orot sabuw hibiyab ana veya tit, sabuw bow kou’ay busuruf, baise i auman hi’asabun naatu ana bai’ufununayah hitaragiy nanabin hin.
38 Maido me seidei eau vei le amutou, namutou ma goligoli lei a golu tasa usino ne sou a vanunua do. Umana. Mu itetase moni e sou a muine sou. Mane a pipigona sou goli ie ei palea maino na damutatalana mina vanunua moni, iede ei ni mamau.
38 Isan imih abisa iti boun emamatar isan au’uwi, iti orot kwaihamiyih, naatu kwa’uwih ten, anayabin orot ana notane hinayakitifuw hinasisinaf na’at boro nasawar.
39 Moni mane Salemo oto ei mailisi a pipigona ie, io amutou ma mapigogoi ete namutou magilisobe sou. Dae ne amutou maubi ane Salemo.”
39 Baise Godane nanan na’at, kwa men karam boro kwana’otanih, kwa boro taiyuw God bairi kwanabiyow kwana’itin.”
40 Sou toleale sou a aposel usinani, me sou vei le sou a vanua ne sou tibi e sou. Me sou magilisobe sou ne sou ma malongolongo lou a inade na aisane Iesu. Me sou litase sou ne sou asu usino.
40 Tur Abarayah hi’afih hirun naatu hirouw. Imaibo tur fokarin maiyow hi’uwih naatu hiofafarih Jesu wabin men hinao rerereb, naatu hi’uwih hai au ubar hin.
41 Maido me sou a aposel sou ilisitase a vanunua mina avelulusena inade me sou gali usala. Na ilala sou asu, sou mongemonge sele, vuna sou damu ve Salemo ei longo ane sou ne sou guale a maelana na aisane Iesu.
41 Tur Abarayah Kaniser hihamiyih hitit naatu ereyasisir auman hin, anayabin Jesu wabinamaim hibi’akir i igewasin kwanekwan.
42 Na malada vuso, sou asuasu usino na luma mine Salemo ue na luma mine sou, me sou matetengi e sou a vanunua ma tavivine maido Iesu ei e Krais. Sou ma veletase ete a pipigona mina veimuadena malongolongona kubaana odo.
42 Mar etei Tafaror Baremaim naatu hai baremaim sabuw hibi’obaiyih naatu tur gewasin Jesu Keriso isan sabuw hai tur hi’o’owen.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.