Atos 17

mxm (MXM) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pol pilu e tamtamaine ei sou asu usino ne Ampipolis me ne Apolonia. Me sou ilisitase a aubu lua do me sou divi ne Tesalonaika. Luma na kinaka tasa ne sou e Iuda ino na aubu do.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Me Pol ei goli a matana inigogona tasa moni tomane taliuliu ei goligoli. Ei gali ulilo na luma na kinaka iedo pilu e sou e Iuda, me na Maolona Malada tolu ne sou e Iuda ei ade pilu e sou na inade ino na Laulau mine Salemo.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Ei veimuade a vuna Krais ei ni tabule a davutina mei ni mate me mulimuli ei ni ilisiliu. Ei vei maido, “Iesu eau malongo a inade usino ne amutou odo, ei moni ei e Krais.”
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 De vanunua ma tavivine sanii balivua ne sou e Iuda, sou silimuli, me sou ogomuli e Pol me Sailas. Abuna taula mine sou e Grik sou kakake Salemo sou ogomuli e sulu. Me papaina mine sou a tavivine sou isa a aisa buo sou tamai sou ogomuli e sulu.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Moni sou e Iuda sou ite a abuna iedo sou ogomuli e sulu, me sou lilogegelu. Maido me sou guale sanii mine sou a vanunua pagupagu sou ino maisaba na muina viepiluna, me sou viepili a vanunua ma tavivine i papaina sele lou, me sou mailisi a lilone sou a vanunua ma tavivine mina aubu buobuo do, me sou utipee a tema na luma mine Ieson. Me sou tilomuli e Pol me Sailas mina gualene sulu usala me sou tau e sulu na limane sou a vanunua ma tavivine.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Moni sou ma ite ete sulu, maido me sou lapuale Ieson pilu e sou a kristen sanii usino ne sou a munuganuga mina aubu do. Me sou tola maido, “Sou a vanunua sou gaga maisaba me sou goligoli a inigogona pagu i palea mina avena vuso na magamaga, me seidei sou eiliosi ie.
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Me Ieson i guale sou usino na luma minei. A vanunua do sou saukiki a binea mine Sisar. Sou veivei maido, ‘A mapana tasa sea ino, aisana Iesu.’”
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Sou a vanunua ma tavivine pilu e sou a munuganuga mina aubu buobuo sou longe a inade do, me sou saga mamau me sou ngala maisaba.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Io sou a munuganuga sou vei le Ieson pilu a vanunua sanii ne sou oli pale a vavasana, me sou litase sou usino.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Ei tunuuiosi, io sou a kristen sou peltase Pol me Sailas usino ne Beria. Sulu sibitala ne Beria, me sulu gali ulilo na luma na kinaka mine sou e Iuda.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Sou a vanunua ma tavivine ino ne Beria sou kubaana lou, ma inigogona mine sou ei muga sele ane sou e Iuda mine Tesalonaika. Sou kale sele ne so longe a inade mine Pol. Me na malada vuso sou gigi me sou gegemuale a inade ino na Laulau na vinalu mine Salemo, ve ne sou muada i a inade mine Pol ei patotona ue boa.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Maido ma vanunua ma tavivine papaina mine sou e Iuda sou silimuli. Me sou vanunua ma tavivine Grik papaina sou isa a aisa sou tamai sou silimuli.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Moni ilala sou e Iuda mine Tesalonaika sou longe a inade ve Pol ei malongo a inade mine Salemo ne Beria, sou asu usino na aubu iedo me sou toemaisabe a damutatalana mine sou a vanunua ma tavivine me sou goli e sou so saga gegelu.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 De simoni iodo sou a kristen sou peltase Pol ulau na mado. Moni Sailas pilu e Timoti su ugu ne Beria.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Ma vanunua sou langetase Pol na vea sou maasi ei usino pea ne Atens. Me mulimuli ilala sou kale ne sou veteliu, Pol ei ade sagali ane sou ne sou vei le Sailas pilu e Timoti maido, “Amulu mu asu asi usinani minau.”
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Pol ei magitalitali e Sailas me Timoti ne Atens, me ei ite a aubu buobuo iedo ei isa a salemo auala papaina. Me ieli ei goli a lilone ei mamau sele.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Maidolo me ei asu usino na luma mina kinaka ne sou e Iuda me ei ade pilu e sou e Iuda me sou a vanunua mine sou a abuna sea sou kakake Salemo. Na malada vuso ei asu usino na muina viepiluna me ei ade pilupilu e sou a vanunua ma tavivine sou asu usinani na avena ie.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Ma vanua na muadana sanii ne sou a abuna ne Epikurian me Stoik, sou maubi a inade pilu e ei. Sanii sou vei, “Bibi na ade maisabana iedo ei kale ni vei a sava?” Me sanii sou vei, “Nane ei malongo a inade mine sou e salemo mina aubu sea.” Vuna Pol ei kale ni malongo a malongolongona kubaana mine Iesu mei vei le sou e Iesu ei ilisiliu na muina minate.
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 De sou guale Pol me sou maasi e ei usino mina Areopagus, ieli a loena tasa sou a vanua na toebilelesina inade sou viepilupilu nado. Me sou vei lei maido, “Amiteu kale namiteu muada a inade alaba oo bilii e sou a vanunua ma tavivine iedo.
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Amiteu longe a inademu, me amiteu somiale ei sea sele. Maido me amiteu kale ne amiteu muada a vuna inade o vei iede.”
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 Sou vuso Atens pilu e sou a vanua mine sou a avena sea eili ne Atens, sou ma goligoli ete a golu tasa sea, moni taliuliu sou kale mamaimai sele ne sou longe a inade mina damutatalana alaba, me sou maiadeade balivua ne sou oto.
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 De Pol ei magili balivua ne sou a vanunua na toebilesina inade na loena Areopagus, me ei vei maido, “Amutou a vanunua ne Atens, eau ite amutou sagali sele a gunolina matamatana inigogona vuso mina kinaka.
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Eau asu usino, me eau ite sou a golugolu amutou kaka ana. Me eau ite a poso na niabi tasa, sou niage a inade maido, ‘Poso na niabi ieli mine salemo tasa amiteu ma muada oto e ei.’ Io salemo iedo amutou ma muada oto i me amutou kaka sabubu ana, seidei eau kale na malongo a inade mine ei usino ne amutou.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 “Salemo ei mapale a magamaga pilu a golugolu vuso eili na magamaga, Salemo ieli ei e Bibi Taula na langi me mina magamaga. Maido me ei ma ugu oto lilo na lumaluma na kinaka vanunua sou tige.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Ei ma boto oto a golu tasa me eitou a vanunua neitou goli a golu tasa a limane eitou mina buloine ei. Boa. Ei oto ei bilii a maulina ma avivili ma golugolu vuso usino ne sou a vanunua ma tavivine.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 Na bibi tasa moni ei goli a abuna vanunua ma tavivine vuso sou palea, me ei tau e sou na avena vuso na magamaga. Ei oto ei tau a ilala ne sou malu i, me ei oto ei oali a viavo na magamaga mine sou.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Salemo ei kale a vanunua ma tavivine ne sou tilomuli ei me ne sou muada sele ei, Salemo ei ma bulagotase ete eitou vuso tastasa.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Eitou gualeale a maulina maino ne ei, me ei tasa moni ei iabi a sagalina usinani ne eitou me eitou asu i. Ei tomane a vanua mina muadana sanii mine amutou sou vei, ‘Eitou tamai eitou e natatune ei.’
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 “De eitou eili e natatune Salemo, maido me neitou ma damu lou e Salemo ei tomane a gol ma silva ma vatu. Me neitou ma damu lou e ei tomane a golu eitou a vanunua eitou pui a limane eitou me na damutatalana mine eitou oto.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Ilala a vanunua sou ma isa oto a muadana, Salemo ei ma adepapai oto e sou a golugolu sou goli na ilala do. Moni seidei ei ade sagali ana vanunua na aveavena vuso ne sou sauvule a lilone sou.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Ei vilealesi a malada tasa mine ei ni vavasa ane sou a vanunua ma tavivine. Me na inigogona bilesi minei, ei ni vivileale a inigogona mina vanunua ma tavivine na magamaga. Me ei vileale a bibi tasa ni iteale a vavasana iedo. Bibi iedo ei mate me Salemo ei mailisiliu e ei na muina minate. Maido me neitou silimuli sele Salemo ei bilii a pipigona do usino ne ei.”
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Sou longe a inade mina bibi ei ilisiliu na muina minate do, me sanii sou adepintola ane Pol. Me sanii sou vei, “Amiteu kale namiteu longe lei e oo no ade lou a golu ie.”
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 De Pol ei ilisitase sou me ei asu.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Moni a vanunua sanii sou ogomuli e ei me sou silimuli. Tasa ei e Dionisius, ei tasa mine sou a vanua na toebilelesina inade sou viepilu na loena Areopagus. Ma tavine tasa, aisana e Damaris, ei silimuli, ma vanunua ma tavivine sanii tamai sou silimuli. Maluana Inasu mine Pol (Aposel 15:36-18:22)|alt="Paul's 2nd journey" src="mxm_GPS_Paul2-BW_variables.tif" size="col" copy="none (SIL)" ref="15:36-18:22"
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.