João 7

mri (MRI) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 I muri i ēnei mea ka hāere­ere a Īhu i Kariri; kāhore hoki ia i pai ki te hāere­ere i Hūria, e rapu ana hoki ngā Hūrai kia whaka­matea ia.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Nā, kua tata te hākari a ngā Hūrai, te Hākari Whare Wharau.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Nā, ka mea ōna tēina ki a ia, “Haere atu i konei, anga atu ki Hūria, kia kite ai hoki āu ākonga i āu mahi e mahi nei koe.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 E kore hoki tētahi tangata e mea huna i tētahi mea, ki te whai ia kia ara tōna ingoa. Ki te mea koe i ēnei mea, kia kite te ao i a koe.”
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 (Ko ōna tēina tonu hoki kīhai i whaka­pono ki a ia.)
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Nā, ka mea a Īhu ki a rātou, “Kāhore anō kia taea noatia tōku tāima; ko tō koutou tāima ia kei ngā wā katoa.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 E kore e āhei kia kino te ao ki a koutou; engari ka kino ki ahau, nō te mea e whaka­atu­ria ana e ahau te kino o āna mahi.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Haere koutou ki tēnei hākari; e kore ahau e haere wawe ki tēnei hākari; kāhore hoki tōku tāima kia āta rite noa.”
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Ā, ka mutu tēnei kōrero āna ki a rātou, ka noho tonu ia ki Kariri.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Ā, nō ka riro ōna tēina ki te hākari, ka haere anō hoki ia, ehara i te mea whaka­kite nui, engari i tū-ā-huna.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Heoi, i rapu ngā Hūrai i a ia i te hākari, i mea, “Kei hea ia?”
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 He nui hoki te kōrero kō­muhu­muhu mōna i roto i te mano. Ko ētahi i mea, “He tangata pai ia,” ko ētahi i mea, “Kāhore, engari e whaka­pōhēhē ana ia i te iwi.”
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Heoi, kīhai i rahi te kōrero a tētahi tangata mōna, he wehi ki ngā Hūrai.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Nā, i waenga­nui o te hākari, ka haere a Īhu ki roto ki te teme­para whaka­ako ai.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Ā, ka mīharo ngā Hūrai, ka mea, “Nā te aha i hua ai te mōhio o tēnei tangata, ehara nei hoki ia i te mea whaka­ako?”
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Ka whaka­hoki a Īhu ki a rātou, ka mea, “Ehara i te mea nāku ake tāku e whaka­ako nei, engari, nā tōku kai­tono mai.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Ki te pai tētahi tangata ki te mea i tāna e pai ai, e mātau ia ki te whaka­ako­ranga, nā te Atua rānei, he kōrero nāku ake rānei.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Ko te tangata nāna ake tāna kōrero, e whai ana ia i tōna ake korōria; tēnā ki te whai tētahi i te korōria o tōna kai­tono, e pono ana ia, ā, kāhore ōna hē.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 He teka ianei nā Mohi te ture i hoatu ki a koutou, ā, kāhore e whaka­ritea te ture e tētahi o koutou? He aha koutou ka whai nei kia whaka­matea ahau?”
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Nā, ka whaka­hoki te mano ka mea, “He rēwera tōu! Ko wai te whai ana kia whaka­matea koe?”
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Ka whaka­hoki a Īhu, ka mea ki a rātou, “Kotahi āku mahi i mahi ai, ā, e mīharo­tia ana e koutou katoa.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 I hōmai e Mohi te kotinga ki a koutou (ehara anō ia i te mea nā Mohi ake, engari nā ngā tūpuna), e kokoti ana hoki koutou i te tangata i te hāpati.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Ki te kotia te tangata i te hāpati, kei taka­hia te ture a Mohi; e riri ana oti koutou ki ahau, mōku i whaka­ora rawa i te tangata i te hāpati?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Kaua e waiho te whaka­wā i runga i tā te kanohi, engari kia tika tā koutou whaka­wā.”
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Me i reira ka mea ētahi o ngā tāngata o Hiruhārama, “Ehara oti tēnei i a ia e whāia nei e rātou kia whaka­matea?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Nā, māia tonu tāna kōrero, ā, kāhore ā rātou kupu ki a ia. E tino mātau ana rānei ngā ranga­tira, ko te Karaiti pū tēnei?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Otiia, e mātau ana tātou ki te wāhi i puta mai ai tēnei; tēnā ka tae mai a te Karaiti, kāhore he tangata e mātau ki te wāhi e puta mai ai ia.”
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Nā, ka karanga a Īhu i te teme­para i a ia e whaka­ako ana, ka mea, “E mātau ana koutou ki ahau, e mātau ana anō ki te wāhi i haere mai ai ahau. Ehara i ahau ake tāku haere mai, engari, e pono ana te kai­tono mai i ahau; kāhore nei koutou i mātau ki a ia.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 E mātau ana ahau ki a ia; i puta mai hoki ahau i a ia, nāna anō ahau i tono mai.”
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Ā, i whai rātou kia hopu­kia ia; otiia, kīhai i pā te ringa o tētahi ki a ia, kāhore hoki tōna hāora i taka noa.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Ā, he toko­maha o te mano whaka­pono ki a ia, i mea, “Ka tae mai a te Karaiti, tērā rānei e maha atu āna mere­kara e mea ai i a tēnei e mea nei?”
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 I rongo ngā Parihi i te mano e kōrero­rero ana i ēnei mea mōna; nā, ka tonoa mai e ngā Parihi rātou ko ngā tohu­nga nui he kātipa ki te hopu i a ia.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Nā, ka mea a Īhu ki a rātou, “He iti noa ake te wāhi e noho ai ahau ki a koutou, kātahi ahau ka haere ki tōku kai­tono mai.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Tērā koutou e rapu i ahau, heoi, e kore koutou e kite; e kore hoki koutou e āhei te haere ake ki te wāhi e noho ai ahau.”
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Nā, ka mea ngā Hūrai ki a rātou anō, “E haere oti te tangata nei ki hea, e kore ai e kitea e tātou? E haere oti ia ki ngā manene i roto i ngā Kariki, ako ai i ngā Kariki?
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 He kī aha tēnei e kī nei ia, ‘Tērā koutou e rapu i ahau, ā, e kore e kite. E kore hoki koutou e āhei te haere ake ki te wāhi e noho ai ahau’?”
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 I te rā whaka­mutu­nga, i te rā nui o te hākari, ka tū a Īhu, ka karanga, ka mea, “Ki te mate­wai tētahi, haere mai ia ki ahau, kia inu.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Ki te whaka­pono tētahi ki ahau, ka rite ki tā te karaipi­ture, ‘Ka rere mai ngā wai ora i roto i tōna kōpū.’ ”
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 I kōrero­tia tēnei e ia mō te Wairua, meāke nei riro i te hunga e whaka­pono ana ki a ia; kāhore anō hoki te Wairua Tapu kia hōmai noa; nō te mea kīanō a Īhu i whaka­korōria­tia noatia.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Ko ētahi o te mano i tō rātou rongo­nga i tēnei kupu, i mea, “He pono ko te Poro­piti tēnei.”
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Ka mea ētahi, “Ko te Karaiti tēnei.”
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Kāhore koia te karaipi­ture i mea, e puta mai a te Karaiti i te uri o Rāwiri, i Pēterehema, i te kāinga i noho ai a Rāwiri?”
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Nā, ka waiho ia hei take wehe­wehe­nga mā te mano.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Ko ētahi o rātou i mea kia hopu­kia ia; otirā, kīhai i pā ngā ringa o tētahi ki a ia.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Nā, ko te taenga atu o ngā kātipa ki ngā tohu­nga nui rātou ko ngā Parihi; ka mea atu ēnei ki a rātou, “He aha ia tē kawea mai ai e koutou?”
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Ka whaka­hokia e ngā kātipa, “Kāhore rawa he tangata i rite āna kōrero ki a tēnei.”
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Nā, ka whaka­hokia tā rātou e ngā Parihi, “Kua tini­hanga­tia anō hoki koutou?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Kua whaka­pono koia tētahi o ngā ranga­tira, o ngā Parihi rānei ki a ia?
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Ko tēnei hunga ia e kore nei e mātau ki te ture, ka oti rātou te kanga.”
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Ka mea a Nikorima ki a rātou, tērā i haere mai rā ki a ia i mua, ko ia hoki tētahi o rātou,
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 “Ka whaka­hē­ngia rānei te tangata e tō tātou ture, i te mea kāhore anō i whaka­rongo noa ki a ia, i mātau hoki ki tāna mahi?”
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Nā, ka whaka­hoki rātou, ka mea ki a ia, “Ko koe hoki tētahi nō Kariri? Tēnā rapua, ka kite koe, kāhore kia ara noa tētahi poro­piti i Kariri.”
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Nā, hoki ana rātou ki tōna whare, ki tōna whare.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.