Romanos 8
Diosta nooki yorem nokpo (MFY) vs AAI
1 Én ál‑la béja, kaybu jábe am yäurau bíttuanake, jita kaa türik am yáakä bétana am nätuakari, jume Cristo Jesústat aneme, jume kaa huakajpo jíba jiápsame, ál‑la Espíritu Santopo jíbba.
1 Isanimih boun sabuw iyabowat Keriso Jesu wanawananamaim hikofan tema’am boro men hinakusairihimih.
2 Bueïtuk jü Espíritupo ley jíapsita yore mákame Cristo Jesústat nee jínëula, juka kaa türik leyta bétana entok juka kókkohuam leyta bétana.
2 Anayabin God Anunin ana fairamaim Keriso Jesu wanawananamaim yawas ebitit, i ayu bowabow kakafin ana fairane naatu morob ana fairane rufamu atit.
3 Bueïtuk Moiséjta ley tókti kara ä joaka tatahuay, yoremta kaa úttiakä béchïbo. Të jü Dios ál‑la ä yáuhuak; ä Üusihua äbo bíttuaka, yoremsi ä yáakari huakas sánkota ä mákkak. Ínëli áu huémta násuku, jü kaa türikut bétte nokta chúppak.
3 Ofafar men karam tasinaf, anayabin it biyat ana kakafinamaim iwa’an ofafar ririm. Baise God sinaf, taiyuwin Natun Ta’imon iyun ra’iy orot biyan kakafin bai iyaun, naatu bowabow kakafin ana siboromih matar. Naatu bowabow kakafih orot babin wanawanahimaim etei kusaisiren.
4 Juka leyta lútüria itot chúp ïaaka ínel yeu siika, kaa nápat huakajta jo barëu itom johuähui, ál‑la juka Espírituta éäpo ámani.
4 God iti bowabow sinaf, saise ofafar ana tur eo’o i hinan wanawanatamaim hinamatar, men biyat ana kokomaim tanama, baise Ayubin ana kokomaim tanama.
5 Bueïtuk jume huakajpo aneme ímï buíapo jita ayukamtat jíbam éaka jiápsa; jume Espíritu Santopo aneme éntok, Espíritu Santopo huémta jíbba.
5 Sabuw iyab biyah ana naniyanamaim tema’am hai naniyan tutufin etei i nati’imaim ebobonawiyih. Baise sabuw iyab Anun Kakafiyin ana kokomaim tema’am, hai not tutufin etei Anun ana kokomaim tesisinaf.
6 Bueïtuk jum huakajpo jíba jíapsihuame át kókkohuamta huéria; të jü Espíritupo anhuame jíapsi jíbba, entok yánti jíapsihuame.
6 Turobe orot babin ana notamaim nabobonawiyi boro morob wan inayen. Baise Anun Kakafiyin ana notamaim nabobonawiy boro yawas naatu tufuw inab.
7 Jü huakajtat jíba éame Diosta béj‑reka huéiye. Jüri sïme, bueïtuk kaibu jü Diosta ley bétuk äu nünake, entok jauhuey júne kaibu áma yúmanake;
7 Anayabin sabuw iyab biyah ana kokomaim kakafih ebobonawiyih i God ana kamabiy temamatar, naatu men karam boro God ana ofafar babanamaim hinama.
8 entok jume huakajpo jíba aneka jíapsi báareme karam Diosta huáatiäu johua.
8 Sabuw iyab biyah ana kokomaim ebobonawiyih men karam hiwa’an God niyasisir.
9 Të eme katem nápat huakajpo jiápsa; Diosta Espíritupem jiápsa. Jü Cristota Espíritu kaa at jípureme, Cristo kaa ä áttiak.
9 Baise kwa i men biya ana kokomaim ebobonawiyi, baise Anun Kakafiyin. Anayabin God Anunin i kwa wanawanamaim ema’am. Orot yait Keriso Anunin men wanawananamaim ema’ama, i men Keriso nowan.
10 Jü enchim takahua mukila, jü kaa tühuata béchïbo; të Cristo enchimmet jíapsätek, jü enchim espíritu jiápsa Diosta bétana tü éehuamta béchïbo.
10 Baise Keriso kwa wanawanamaim ema’am, imih God buwi yawas kwama’am. Basit biya i boro namorob anayabin bowabow kakafin awan karatan, baise ayub i yawasin anayabin ayub ana yawas i mutufurin.
11 Huä Diosta Espíritu Jesústa kókkolam násuk jíabitetuakame enchimmet anëteko, huäri júchi két enchim takahuam tóboktianake, am kókkolamtuk junne, hua Diosta Espíritu enchimmet anemtayi.
11 Naatu God Anunin Jesu morobone biyawas kwa wanawanamaim ema’ama. Keriso morobone biyawas na’atube kwa auman boro i Anunin kwa wanawan ema’am imaim biya yawas nitin.
12 Junëli huéiye, hermaanom, íkäite én joaka jiápsipo yúmala; katte kía jájana jíapsinake, itom huakajta éäu jíba joaka.
12 Isanimih, taituwou, it i bowabow hitit, baise men biyat ana kokomaim tanasinafumih.
13 Eme kía juka huakajta éä páman jíba jiapsäteko, kókkonakeem. Të Espíritut Santota éä páman jiapsäteko, juka huakajta éäu mëako, jíapsitem jípunake.
13 Anayabin kwa biya ana kokomaim kwanama’am na’at boro kwanamorob. Baise Anun Kakafiyin ana kokomaim kwanama’am na’at, biya ana kokok kakafih etei boro nimuruben. Naatu kwa boro yawas kwanama,
14 Bueïtuk sïme jü Diosta Espírituta eä páman kateme, ímëi béja jume Diosta üusim.
14 anayabin sabuw iyab God Ayubin ebobonawiyih i God natunatun.
15 Katem tékilpo nénkirita bénasi emo ínnëa, májhueka náhuisi éakari. Tua üusipem näikiari, Diosta üusim bénasem emo nüye. Huäri béchïbote kaitat jáchin éaka áu chaynake, ínel jíaka: “Itom Páa, itom nákeme.”
15 Anayabin God Ayubin kwabaib i men kwa niwa’ani bir ana fairamaim nabonawiy isan kwani’akiramih. Baise Ayubin kwabaib i natunatun anababatun matar isan kwabai, saise imaim fair tanab isan tanarerey tanao, “Abba! Tamaiya!”
16 Jüri Diosta Espíritu jü itom espíritummak chätuka kálajkosi itom ä máknake, juka jüneehuamta itom Diosta üusimtukähui.
16 I Ayubin it ayubit bairi hita’imon teo’orereb it i God natunatun.
17 Ítapo Diosta üusimtuko, Diosta áttearite átteak; entok sïmeta ä jípurëumaki ítapote ä átteak. Ä Üusi Jesucristotamakte náu ä jípure. Áapörik jiokot anekaü bénasite ítapo két áamak jiokot anëteko, áman ä lóoriaute áamak annake.
17 It i natunatun imih sawar abisa i ana sabuw isah ebobotan boro bairi tanab yaun. Naatu abisa God Keriso isan ebobotan boro bairi tanab yaun. Keriso ana biyababan bairi tanafafaram na’at ana marakaw boro bairi tanafaram.
18 Senu huémtane két áma bitcha: sïme ímï én itom jiokot anëhui kia kaita juka itom jípunakëhui, karate áu ä cháiya, juka lóoriata Diosta itom máknakëhui.
18 Anababatun au’uwi, biyababan iti boun tabai tabi’akir, mar boro ana marakaw nabirerereb hairi tanafufufun, nati marakaw i ra’at kwanekwan men biyababan hairi ta’imon.
19 Sïme ímï buíapo yáataka ayukame béja ä boobíchaïhui, juka ímï huéenakemta, jume tua áma yeu púarim Diosta üusimtaka tahuanakëhui.
19 Anayabin baimataren sawar tutufin etei God natunatun bow tit bairerereb isan, yah kusikus iwa’an hima hi’uroron tinuwanuw.
20 Bueïtuk yáataka ímï ayukame kaa türik béchïbo nasontuk; ïri kaa áapörik éäpo junëli aayuk, ál‑la hua Diosta éäpo, të két tülisi ä yáatunakeu boobíchaka taahuak,
20 Orot ta’imon ana kakafinamaim baimataren sawar tutufin etei higabiyoy, men i akisih hai kokomaim baise God ana kokomaim sinaf.
21 bueïtuk sïmeta kaa ál‑la machisi anhuamta ímï ániapo kaitasi yáatunake; junëli béja jü buía júne két ä jípunake, juka tühuata ímï huéenakemta, jume Diosta üusimmaki.
21 Iti baimataren sawar etei veya ta hai bai’akirane hibat timunumun boro hinabotaitih hinatit God natunatun bairi marakaw gewasin hinafaram.
22 Jüneate jü ímï buíapo ayuka jiápsame jámutta asoa báreka huantë bénasi buaana;
22 It taso’ob baimataren sawar tutufin kek tufuwamih ebotukwar ana biyababan tebaib na’atube, aneika hima hitef hirererey tana boun tatit.
23 entok ítapo kétchi, juka Espíritu Santota teboterita bénasi ä jípureme, kétte ä boobíchaïhui, juka taahuarita yúmako juka lóoriata itom jípunakëhui, buanakate ulut éiya huáijhua itom jiápsipo, jum itom takaahuapo itom yeu huíkeka, täbui takaahuata jípu báreka.
23 Men baimataren sawar akisin hima hitef tererereyamih, baise it auman wanawanatamaim hamenamo erererey auman tama takakaif, God nan ni’obaiyit it i natunatun.
24 Júnëli huaka taahuarita boobíchakate jínëutaka tahuala. Të jü jita boobit-huame kee jee bíttu. Të senu jita bítchäteko, ¿jita béchïbosute ä boobinnake?
24 Anayabin it nuhifotamaim iyawasit. Abisa isan nuhit fot tama’am i tabaika, aisim boro ibanak sawar tabo isan nuhit nafot tanama tanakaif.
25 Të juka kaa itom bíchähui, júkäi ál‑late yebij boobinnake; yánti anekate ä bobitcha, jum jita yebij boobít-huäpo.
25 Baise sawar abisa men tai’itin nuhit nafot tanama tanakakaif na’at, it boro yatet nanub tanama tanakaif.
26 Júnëli kétchi jü Espíritu Santo itom úttia lütëpo itom ania; jáchin juka Diostau itom nétannakëhui, áapo jü itom espíritu juka itom nokäu áu buísse, jiápsipo buanaka entok teniai kara téhuatumta nokaka.
26 Ef nati ta’imon it ata ririm ana veya i Ayubin ena it baibais ebitit. Anayabin it mi’itube o yoyoban isan ana ef men taso’ob. Baise i Ayubin it isat tef rerey eyoyoyoban wainit, turamaim men karam boro tanao.
27 Të jü Dios itom jiápsipo ayukamta jüneriame át jüneiya jita juka Espíritu Santota huáatiähui, bueïtuk tua juka Diosta ito béchïbo huáatiäu jíba áu noknake, jume santosi jiápsame béchïbo.
27 Naatu God dogorot nutitiy i’itin, Ayubin ananot i so’ob, anayabin Ayubin God ana sabuw isah eyoyoyoban i God ana kokomaim esisinaf.
28 Jüneate jume Diosta nákeme, sïme jü ámeu ayunakeme bem tühua béchïbo ámeu huéenake, huame áapörik éä páman núnurim.
28 Naatu taso’ob, sawar etei God esisinaf i gewasih sabuw iyab tibiyabuw isah, sabuw iyab i ana kokomaim ea’afih isah.
29 Jume tua bannaataka Áapörik täyakähui, ímëi két yuktiak, ä Üusi bénaaka am tahuanakë béchïbo, Áapörik chë yaura nesauta ä jipunakë béchïbo, sïme ä súaleme násuku. Yörihuakä ä tahuaria báreka.
29 Sabuw iyab God erurubinih i so’obabo erurubinih. I akisin yasairih hina i Natun ana’itinabe himatar, saise i Natun i baitumatumayah etei tuwah hai ain na’atube.
30 Jume jauhuey naateka ä yuktiakähuim, ímëi két núnnuk. Jume ä núnukaü éntok, Diosta bíchäpo kaita kulpaka am tahuariak, entokim Diosta lóoriapo jiasinake.
30 Naatu iyab yayasairih i eafih, naatu iyab ea’afih i yamutufurih, naatu iyab yayamutufurih i ana marakaw bairi faram isan buwih.
31 Ía bétanasu, ¿jáchisute jiaunake jäni? Diosta itomaktuko, ¿jábesu itom béj‑reka huée báanake?
31 Sawar iti sisinaf isan boro mi’itube tanao? God it isat nabatabat na’at yait boro nagam na’uwit? En anababatun.
32 Juka ä Üusihua júne kaa ito béchïbo beutirek, ál‑la ito béchïbo ä tójjak ä mënä béchïbo. ¿Jatchiakasu kaa áamak itom ä máknake jäni, juka sïmeta ä jipurëhui?
32 God taiyuwin Natun men eoharihar, baise it etei siwarit, Natun ta’imonam ata siwar yai. Imih kwanotanot sawar afa’am boro asire baitita’e nama?
33 ¿Jábesu két jume yeu ä púakähuim nätua? Dios ä súaleme kaita kúlpakame tóttoja.
33 God taiyuwin ana roubinen sabuw gewasih rouw bowabow yait boro baifuwenamaim nagam na’uwih? En anababatun!
34 ¿Jábesu bétte nokta ámet chúppa? Jesucristo jü mukukame, entok két jü kókkolam násuk jíabitekame, entok két jü Diosta bátam bétana kátekame, entok két jü íto béchïbo Diostau nokame.
34 Yait boro God ana sabuw ubar nitih nagam na’uwih? En anababatun! Jesu Keriso akisinamo morob, naatu morobone misir maiye Tamah ana asukwafune mare isat ma eyoyoyoban.
35 ¿Jábesu itom ä úhuaanake, juka Cristota nákeka itom ä yörëhui? ¿Itom jiokot anëhui, ö Cristota béchïbo kaa tüisi itom bíthuähui, ö tébaa, ö kaa itom sánkokähui, ö jínhua machisi huéeme, ö kúchïrim jäni?
35 Imih yait boro Keriso ana yabowane nakusibit, yare men karam nakusibit, o yawas fokarih, roukoukuwen, baimar kakafin, sawar en, obiruwen, o morob?
36 Ä jïojteripo bénasi:
36 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
37 Júnëli itou ä huéy junne, jíbate yölataka áma yeu kannake, hua itom nákeka ito béchïbo mukukamta huam ámani.
37 En baise, Keriso aki biyabuwi i wanawananamaim sawar etei hai fair aki aisnowaten.
38 Huäri béchïbo huitti jünéakane ínel enchimmeu nooka: Jü itom kókkonakeu junne, jü ínëli jiokot aneka jíapsihuame junne, ángelesim junne, kaa machikuu jita ayuka yore máujtuame junne, én ímï ayukame junne, jü itou yebijnakeme junne,
38 Imih ayu aso’ob anababatun men karam boro sawar ta imaim Keriso ana yabowane nakusibitamih, men morob, men yawas, men tounamatar, men Demon, men mar iti boun, men mar boro enan, men fair
39 jü met jikat ayukame junne, jü bétukun kóm ayukame junne, kaita ímï yáataka ayukame junne itom näikimtenake, juka Diosta nákeka itom ä huáatiähui, jü Cristo Jesús itom Señortachi.
39 men yate mar, men me baban, men sawar ta himamatar wanawanahimaim boro God ana yabow ata Regah Jesu Keriso wanawananamaim ema’am nakusibit tanatitamih, en anababatun.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.