1 Coríntios 10

Diosta nooki yorem nokpo (MFY) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Bueïtuk kanne enchim ä koptia ïa hermanom, bueïtuk simetaka jume itom áchayhuarim namuta bétukim aanek, entokim sïmetaka bahue síkiripo áman yeu sajjak.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Entok sïmeta Moiséjta huam batöhuak, jum namupo entok bahuepo,
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 entok sïmetaka juka espíritu buähuamta buäka,
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 entok sïmetaka jume espíritu bäam jëka; bueïtukim sïmetaka jum tetapo bäa jëka, ïri teta Espíritu entok ámemak huéesimey, ïri tetta entok Cristotukay.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Bueïtuk sïme jeelaam kaa Diosta eä paman ayuk, Dios entok kam tüturek, ïari béchïbo mekka ánia pariapom kókkok.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Siime ïri yeu sika itom ä jünerianakë béchïbo, bueïtuk ä júneriaka kaa türik kaa itom ukulnakë béchïbo, bempörim ä ukulekä bénasi.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Entokte ídolom kaa yörinake, jume huate áme násuk aneïhui bénasi, áme bétana ínel ä jïojteripo: “Jü gente joteka jibuak entok víno jeeka, huanärim japteka nau yeu taiytek.”
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 Kaa emo jubeka nau jíapsihuamta junne katte ä joopo yúmala, bempörim násuk huatem ayuka bénasi, ïari béchïbo senu táapo veintitrés miltakam huatteka kókkok.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Entokte kaa Señorta bejnake, bueïtuk bempörim nasuk huatem ä bej-rekä bénasi, ïari béchïbom bakot kïrimmey kókkok.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 Entok katem Diosta bej‑reka nokbare, bempörim násuk huatem Diosta bej‑reka nokakä bénasi, huanäi jü sússuahuamta tekiakame am sühuak.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Ïrí sïme ámeu yeu siika itom ä jünerianakë béchïbo, entokim jïojteri, kutti nokta itom täyanakë béchïbo, jume én ániata abe lütey jiápsame béchïbo.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Ïaribéchïbo, jü huitti eäka huekame, tüisi au suayanake kaa huet béchïbo.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Yore jiöbila báahuäpo áma pappehuä páman enchimmeu huéiye, jume huatem ama jiöbilahuakä bénasi maachi. Të Dios huitti ä éäpo kaibu itom jiobilanake jum kara itom áma yumä pámani, ál‑la itom jiobilatek ket juka ára áma yeu kathuamta itom maknake, bueïtuk itom áma yúmanakë béchïbo.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Ïari béchïbo, emëe ín nakëhuim, ámem yeu kaate jum ídolom yörihuäpo.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 Jume suamsi emo nüyeme benammeune nooka, áachem suhua jü ín nokakaubechi.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 Jü kopa Diosta tühua hueriamta, Diosta tühua itom at chupahui, ¿jachu kaa jü Cristota ojbopo huepulsi nau ehuame? Jume panim itom rebektiahui, ¿jachu kaa jü Cristota takaapo huepulsi nau ehuame?
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Jume paanim huépülay, ítapo entok juebenna, tetë huépülak nau takahuak; bueïtukte sïmetaka huamey huepul paanin nau buäye.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Takahuapem Israelitam bitchä; kabara huakasta altariu toijta bem nau buäkä béchïbo, Diosta bíchäpom huepulsi nau taahua.
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 ¿Jítasune júntuk nooka? ¿Jachu jü ídolo yörisi maachi, ö jü buähuame áu órehuame? Sïme ïri Diosta bíchäpo kaa bejre.
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Ëe, bueïtuk jume kaa judíom lemonio altarihuim ä totoja, inëlim lemoniom béchïbo ä johua, të kaa Diosta béchïbo, ïari béchïbo ínapo kanne lemoniommak íkäi enchim jo‑ïa.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Karem juka Señorta kopa jëye, entok juka lemoniom koopa, karem Señorta mesau jotë, entok lemoniom mesahui.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 ¿Ö te Señorta júneli naïbuktuanake? ¿Jachute áa béppa chë ütiak jäni?
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 Árane sïmeta johua, tëne kaa sïmeta jopo yúmala; sïme türi jiobe, të kaa sïme ára Diostau bíchaa yore yotütua.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Kaabe juka tüisi au huechemta jíba jariubanake, ál‑la, täbuik béchïbo tühuata.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 Huakajta nenkihuäpo, simeta áma nenkihuamtem ára buäye, kayta natemajeka, jíapsi ehuamta béchïbo;
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 bueïtuk Señor juka buíata attiak entok sïmeta at ayukamta.
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Jábe kaa Diosta sualemta enchim jibua néjunëk, eme entok áman sajakätek, sïmeta enchimmeu orehuakamtem buäye, kayta natemajeka, enchim jíapsi eri béchïbo.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 Të jabeta ínel jiayo: “Ïri ídolommeu toijri”, katem ä buäye, huakay junël jiaka béchïbo, entok jíapsi ehuamta béchïbo; bueïtuk Señor juka buíata attiak entok sïmeta at ayukamta.
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 Jü jíapsi eri, të kaa emo bétana.
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Bueïtuk ínapo Diosta báysahueka ámemak ä joäteko, ¿jatchiakam kaa nee türinake iäri béchïbo, Diostane báysahueyo?”
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Ínel entok eme jïbuätek ö jita jëyetek ö huatek jita joätek, íkäi sïmetem yáuhua Diosta looria béchïbo.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 Katem jume judíom kaa türiku jioptua báare, entok kaa judíom junne, entok jume Cristota sualhuäpo nau anim junne.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 Bueïtuk ínapo kétchi sïmeku, simemmakne ino türe, kaa juka inou bíchaa türik jíba jariaka, ál‑la juka sïmem béchïbo türik, am jinëutunä béchïbo.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.