Tiago 2

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Uiwy­ria'in Apotypot Koro Iesui ti wuat'i mimõ­typot nuat topy­hu'at. Mi'i tupono ti waku wati­'a­tu­mõ­typot irania'in. Yt naku i uimi­'ai­roria yn i miit'in wati­'a­tu­ky'e. Ma'ato Aika­'iwat ti'a­tu­ky'e yne miit'in torania hap ewy waku wati­'a­tu­ky'e yne. Yt naku i wati­'airo aiwy­ria'in i'atuekat hap upi i'atu­we­painug hap upi ne'i are. Yt naku i wati­'a­tu­ky'e ai'y­wania ko'i yn.
1 Taitu kwa i ata Regah Jesu Keriso marakaw ana Regah kwabitumitum. Imih sabuw men ufuhine hai itininamaim kwanabuwih hai merar kwanayimih.
2 Karãpe aiwo­'o­mu'e hawe tut wẽtup ok miit hekat rakat wuat'i iwat toĩ tuwe­painug hesokpe ikahu ipu'iãpiat imehit. I'ewyte tut wy wẽtup ok yt hekat i rakat hesokpe sa'ag wywo tut.
2 Veya ta orot sawar wairafin boro na’abur gewas uman gold ring niyoun nan a kou’ayamaim narun; naatu orot ta yababan wairafin auman boro ana sawar kakafih na’osen nan narun.
3 Mi'i hawyi wato'e hekat rakat pe — Uiwy kahato en. Waku era'apyk mesuwe e'amyap ikahu rakat rote ma'ato mi'i hawyi yt hekat i rakat pe — Pyno waku en itote y'am me ro ereĩne'en sio yi tote ro era'apyk wato'e hap kaipyi Ai'ywot Tupana aikuap.
3 Kwa orot e’abur gewas enan boro kwanab ana merar kwanay kwanao, “Aro, efan gewasin iti kumare kuma.” Baise orot yababan wairafin isan boro kwanao, “Aro nati haw kumare kuma o nati’imaim kubat.” Nati na’atube kwanasisinaf na’at
4 Uiwy­ria'in yt naku i wati­mohit hatek takaria yt hekat i rakaria. Ma'ato wati­mohit miit'in yt hekat rakaria i yt uwe wat i mimõ­typot ko'i yt hekat i rakaria pote meremo Tupana tikuap aiminug yt naku i hap. Tupana ti'a­tu­ky'e yne aito sio aipiit ikahu sio yt. Sio ahesokpe ikahu sio yt kat i ahesokpe toi'a­tu­ky'e torania aitoria topy'a pe. Waku Tupana ewy wati­'a­tu­ky'e torania miit'in sio hekat rakat sio yt. Waku wati­'a­tu­ky'e irania'in Tupana aiky'e hap ewy. Miit'in ekat ky'ewi hap ne'i wati­'airo aiwy­ria'in mote — Uito po'og e hat ewy watoĩ­ne'en Tupana wanẽtup hawe katu­pono wati­ky'e miit'in i'atukat ky'ewi hap wywo ne'i. Wẽtup ky'e hamo yn waku wati­'a­tu­ky'e miit'in sio more­kuaria sio miit emiit ko'i.
4 kwa i kouseb wanawanamaim kwaimatar. Orot ta efan gewasin kwaitin, orot ta efan kakafin kwaitin, afufunen nati na’atube i men gewasin.
5 Pyno ewetum no ehewaure ka'a uhepe uimi­ky'e ko'i. Yt eweikuap i te apo aikotã Tupana ti'airo kahato yt hekat i rakaria Iesui mohey kahato hanuaria wo hap. Po'og toi'airo ihaky­'e'i rakaria temiit no tetama pianuaria wo irania'in kai katu­pono sa'a­wy'i to'e — Uhemiit sese wyti aru tukup­te'en miit emiit haria wo karãpe arepy­hu'at Wuat'i Miit'in Morekuat Koro mesu­wa­rote e Tupana miwan me sa'a­wy'i. Mio tã to'e hap ewy ra'yn ti mesup te toi'airo temiit'in no miit yt uwe mikuap ewywuat ko'i i yt uwe miky'e ewywuat ko'i i e. Mi'iria pe ti — Woro­ho­'o­'airo eipe miit'in pore­kuaria wo uimohey sese haria eiperia pote e. Woro­ho­'onug eipe morekuat no yne mesuwat yi tote e hatek takaria pe toky'e sese haria pe. Woro­ho­'o­moe­saika uimohey kahato hap wywo wuat'i nug hamo e Tupana tomohey haria pe.
5 Imih taitu au yabow, kwananowar gewas, sabuw iyab iti tafaramamaim yababan wairafih God rubinih baitumatum wairafih himatar God ana aiwob boro ninowah hinab, sabuw iyab God hibiyabuw eomatanih bairi.
6 Eiperia yt hekat i rakaria pote hekat rakaria eimohit reran ne'i. Yt naku i ta'a­tunug hekat rakaria. Ta'a­tu­'a­tu­ky­'esat wyti eiwe­te­weru ta'a­tuepiat hap yn ta'a­tu­ky­'esat. Mi'i hawyi yt eweha'up nug i ra'yn eiwe­te­weru hap hawyi ti ehereto ra'yn sura­ra'in kape ei'a­piheg hamo. Yt ewenug nei'o mi'iria ewy ne'i are.
6 Baise kwa i yababan wairafih kwabi’orot bai’ibih. Sabuw sawar wairafih hibokwarakwarar baibatiyenamaim teyaya’i kwa’itih kwasoso’ob ai en?
7 Aipo­typot Iesui set mohit kahato haria wyti hekat rakaria. Yt i'atu­we'eg hin i mi'iria katu­pono Tupana ahet'ok Iesui set upi. Yt kat set i po'og Iesui set kai ikahu rakat ahepe. Iesui ti Aika­'iwat koro ma'ato yt ta'a­tu­mõ­typot hin i Aika­'iwat.
7 Sabuw nati i kwa Jesu wabin gewasin kwabaib isan tur kakafin hio tibi’ibi kwa’i’itin ai en?
8 Sa'a­wy'i Aipo­typot Iesui aimu'e tehay pywuat sese wo. Mio tã e — Waku wati­'a­tu­ky'e kahato irania'in aiwe­ky'e kahato hap ewy e ahepe ainãpin hap sese.
8 God ana obaiyunen tur ofafar bukamaim iti na’atube hikirum, “Taituwa iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.” Iti ofafar i anababatun turobe’emaim kwanabi’ufunun na’at, nati i ef gewasin kwasisinaf.
9 Pyno waku watunug Aika­'iwat koro ainãpin hap ewy yn waku watunug. Waku wati­'a­tu­ky'e torania miit'in aiwe­ky'e hap ewy. Ma'ato waho­'o­ky'e miit'in hekat hap upi ikahu hap upi mi'i pote Aimu'e hat ainãpin hat ehay pun haria wo wato­py­hu'at. Mi'i hawyi yt nakuaria i wo wato­py­hu'at Tupana wanẽtup hawe. Waku wati­'a­tu­ky'e torania miit'in watu­we­ky'e kahato hap ewy e ahepe.
9 Baise sabuw ufuhine hai itininamaim ta efan gewasin kwanitin, naatu ta efan kakafin kwanabitin, nati i bowabow kakafin kwasisinaf, imih kwa i ofafar asto’obenayah.
10 Tupana tiky­'esat kahato watunug wuat'i tepiat ainãpin hap ma'ato wati­'a­parap wẽtup ainãpin hap mi'i hawyi yt naku i nug haria wo ra'yn watoĩ­ne'en. Wẽtup yn aimi­'a­parap hawyi yt naku i wato­py­hu'at Tupana wanẽtup hawe katu­pono wẽtup ainãpin hap pe toĩne'en yne Tupana piat ainãpin hap wẽtup sehay pe — Aikotã ewei'a­tu­ky'e irania'in eiwe­ky'e hap ewy e hap. Mi'i hap yt watunug i mote wati­'a­parap yne Tupana piat ainãpin hap ko'i.
10 Orot yait ofafar etei ebobosiyasiyar, baise wanawanahimaim ofafar ta’imon ea’astu’ub, ofafar etei i ea’asto’oben.
11 Katu­pono sa'a­wy­'ite Tupana ainãpin miwan me — Yt eweipo­hari tei'o wẽtup ok ihary'i ete he'aito ete e. I'ewyte to'e — Yt ewei'auka tei'o miit e tomiwan nu kawiat puretig etiat. Mi'i hawyi yt wati­po­hari i wẽtup ok ihary'i ete he'aito ete ma'ato wati­'auka wẽtup ok hawyi Tupana wo'o­nãpin hap wati­'a­parap kahato katu­pono miit auka hano ra'yn wato­py­hu'at ra'yn.
11 Anayabin ofafar eo, “Taituwa aawan ufun men inan.” Naatu eo maiye, “Taituwa men ina’asabun.” Naatu o tura aawan ufun men inamih, baise tura i’asabun momorob o i ofafar etei i’asto’oben.
12 Ma'ato ahowawi Tupana iha'at kahato sio watunug imiky­'esat ewy sio yt hap kape yn. Tupana iha'at ahowawi sio wati­'a­tu­ky'e irania'in aiwe­ky'e hap ewy. Mi'i tupono waku wati­'a­tu­ky'e miit'in Iesui ewy. Waku aiwe'eg wo aiminug ko'i kai ahehay ko'i kai sio miit'in ky'e hap toĩne'en aikai Iesui miky­'esat ewy sio yt Iesui miky­'esat ewy i watunug hap ko'i.
12 Sabuw iyab roufamen ana ofafar ebibatiyih na’atube o auman boro nibatiyi, imih mata toniwa’an abisa kubowabow naatu abisa kuo ina’itin gewas.
13 Tupana piat miit'in apiheg hap e'at put'ok'e ra'yn turan mi'i hap e'at pe wyti yt kat i ra'yn Tupana kai i'atue­ha­ky­'e'i hap meimuẽ waria miit'in yt ehaky­'e'i kuap i haria ete. Ma'ato irania'in wo'o­ha­ky­'e'i kuap haria kape yt kat i hin i aru i'atu­'a­piheg hap topy­hu'at katu­pono Tupana tuwehum wo'o­ha­ky­'e'i kuap haria ete.
13 Anayabin o yait taituw men kukakabibirih baibabatiyen ana veya God boro men nakabibirimih. Kabeberamaim boro God dogoron inabotabir baibatiyen boro inisnowah.
14 Pyno uiwy­ria'in yt naku i ti ahehay wo yn wato­mohey Iesui katu­pono yt wato­mo­herep i ahepiat imohey hap miit'in me aiminug wakuap ko'i mi'i pote ti yt kat hamo i ahehay se — Uito atimohey kahato Tupana wato'e. Uito ti Iesui mohey hat sese ai'e hap toĩne'en aikai hawyi yt kat i aiminug wakuap ko'i miit'in ky'e hap moherep hamuat aikai mi'i pote ti yt kat i Iesui mohey hap sese toĩne'en aipy'a pe ma'ato heso rakaria wo watoĩ­ne'en irania'in wanẽtup hawe i'ewyte Tupana wanẽtup hawe.
14 Taitu, orot ta nao, ayu i baitumatumayan, baise men nabi’a’it na’at ana gewasin boro abistan namatar? Baitumatum nati na’atube men karam boro niyawasi.
15 Karãpe put'ok'e ai'yat pe hatek takat Iesui mohey hat yt imi'u i rakat yt hesokpe i rakat hawyi yt kat i watum tope ma'ato wahenoi Tupana pe yn — Pyno waku mehĩ mana ahẽtup aru Tupana pe eipo­wyro hamuat wato'e yt kat i watum pytkai — Tupana aru epoi mehĩ mana wato'e yt kat i mi'u watum pytkai.
15 Ana itinin ta i iti, taituwa aurih ar faifuw en naatu mar etei ana fofonin isan aurih bay en.Taituwa aurin sawar en inibais|src="C069.tif" size="span" loc="Jas 2.15" copy="Illustration used with permission of New Tribes Mission." ref="2.15-16"
16 Ma'ato yt kat i watum mote yt karãpe i ta'a­tu­mohey ahehay — Uruto ti Iesui mohey kahato haria ai'e hap. Tupana eipainug wato'e yt kat i sokpe ium wywo i'atu­po­wyro hamo hawyi yt ta'a­tu­mohey i ahehay — Uruimohey kahato Iesui ai'e hap.
16 Nati ana veya’amaim o bay men initih naatu ar faifuw men initih, baise ina’uwih. “Kwana’abur gewas biya hinafora’ab naatu bay kwanaa ya hinagadid, God nigegewasini kwanama.” Tur nati na’atube inao ana gewasin boro abisa namatar?
17 Mi'i tã watunug pote yt wato­mo­herep hin i i'atuepe ahepiat Iesui mohey sese hap are. Mi'i pote heso rakaria wo watoĩ­ne'en i'atu­wa­nẽtup hawe i'ewyte Tupana wanẽtup hawe. Uiwy­ria'in iku'uro rakat nem kahato rakat yt ikahu hin i toĩne'en. Yt uwe miky­'esat ewy hin i toĩne'en aikotã i'okpuk nem nakat ewy watoĩ­ne'en aitoria Iesui mohey haria yt hegyi'at i rakaria aito hawyi.
17 Itininaban nati na’atube, imih baitumatum akisin nabin nabat, aurin bai’a’it en nati baitumatum i murubin.
18 Mi'i hawyi te'e­ro'e irania'in ahepe — Ma'ato tukup­te'en ni Iesui mohey haria yt kat i ta'a­tu­minug wakuap ko'i e haria. Mi'i hawyi eheso kahato are i'atuepe katu­pono Iesui mohey hap sese kaipyi tuwẽtem wuat'i waku nug hamuat ko'i are. Yt pote yt kat i Iesui mohey sese hap aikai are i'atuepe. Uito ti atimo­herep uhepiat Aika­'iwat mohey hap miit'in ky'e hap wywo are.
18 Baise orot boro iti na’atube nao. “Orot ta i baitumatumayan, naatu orot ta bai’a’aitayan, hairi’ika i karamam,” baise ayu abibatiy, “Orot baitumatumayan aurin bai’a’ait en kwi’obaiyu aitin, baise ayu karam boro au baitumatum abi’a’it ani’obaiy kwana’itin.”
19 — Uruto ti uruimohey kahato Tupana i'atu'e uhepe irania'in. Uruimohey sese Tupana wẽtup yn toĩne'en i'atu'e uhepe. Pyno waku mi'i tã wato­mohey i'atuepe wen ma'ato eiwe'eg wo o katu­pono i'ewyte ahiag timohey kahato wy wẽtup yn Tupana toĩne'en hap token'ẽ popuo. Ahiagnia timohey Tupana toĩne'en hap wen ma'ato yt Tupana miky­'esat ewywuat nug hin i haria wo tukup­te'en. Ahiagnia ta'a­tu­mohey sa'ag pytkai.
19 Kwa kwabitumatum God i ta’imon? Gewasin! Demon auman hitumatum hibir ah umah teo’oror.
20 Yt kan hamo i — Atomohey kahato Tupana wato'e hawyi yt kat i watunug wakuap miit'in me. Mi'i tã watunug pote — Heso kahato rakaria eipe i'atu'e irania'in ahepe te'e­ru­wa­nẽtup hawe. Ahehay wo yn wato­mohey Iesui pote yt aiwe'eg hin i aito.
20 Kwabikoko’aw! Ani’obaiyi kwana’itin baitumatum aurin bai’a’it en ana ub i murubin.
21 Watikuap ta'yn aikotã sa'a­wy­'ite aha'a­se'i Aparãu tunug nu kawiat heiam aikope aihũ watiwuk Tupana mowepit hamuat hap ewy. Mi'i hap tote toipo­rokpun tosa­'yru Isaki i'auka hamo Tupana piat ipo'oro hap ewy. Mi'i hawyi mi'i tã iminug kapiat teha'at howawi Tupana hawyi — Waku kahato rakat en Aparãu e Tupana tope. Eminug kaipyi mesup atikuap sese ra'yn uimohey hat sese en e Tupana tope.
21 Kwaso’ob aisim ata agir Abraham yamutufuren bai God nanamaim tit? Ana bai’a’itamaim taiyuwin natun Isaac bai gem tafanamaim siboromih yara’ah.
22 — Waku en Tupana katu­pono aha'a­se'i pot timo­herep tepiat Tupana mohey hap tominug wo. Imohey hap toimo­herep kahato wuat'i pe tominug wo. To'o­ku­pitu kahato imohey hap iminug ko'i. I'e hap tutunug hap kaipyi Tupana tikuap tomohey hap sese aha'a­se'i pot Aparãu sa'a­wy'i.
22 Imih kwana’itin Abraham ana baitumatum naatu ana bai’a’it hairi hai bowabow i ta’imon, imih ana bai’a’itamaim ana baitumatum in yomanin easa’ub.
23 Aikotã Tupana to'e sa'a­wy'i hap ewy — Uiwy kahato ti en Aparãu e. Uimohey hat sese ti en e. Hãpyk kahato rakat en uiwa­nẽtup hawe uiwy e Tupana tope.
23 Imih Bukamaim iti na iturobe eo, “Abraham God itumitum naatu ana baitumatumamaim God Abraham bai ana orot mutufurin matar.” Naatu ana begon rouw eaf.
24 Uiwy­ria'in imohey hap toĩne'en ahehay pe yn mote Tupana yt aimo­hãpyk kuap i katu­pono uiminug wakuap kaipyi yn wati­mo­herep kuap Tupana mohey hap sese toĩne'en aipy'a pe. Ma'ato yt kat i imohey hap moherep hap aikai waku nug hap ko'i mi'i pote yt toĩne'en i Iesui mohey hap sese aikai ma'ato heso rakaria wo wato­py­hu'at aito.
24 Imih kwana’itin baitumatum naatu bai’a’it hairi i tanita’imon ata ef boro namutufor God matanamaim, men baitumatum akisin nabin nabat.
25 Sa'a­wy'i mana Irapi timo­herep kahato Tupana mohey tepiat hap katu­pono toi'a­tu­po­re­reke to'yat pe typy ok surara Isareu ywania Tupana mipo­'oro ko'i sepiok e hanuaria. Mi'iria pe mana Irapi timo­herep mu'ap wẽtup i'atu­popy hamuat mig'i wo toimo­herep i'atue­ha­kye­ra'at hap katu­pono irania'in surara tikat mi'iria i'atu­'uka hamo. Mi'i hap ewywuat mana Irapi tunug hawyi Tupana tikuap ta'yn tomohey hat ra'yn toĩne'en hap. Mi'i hawyi toieha­kye­ra'at mekewat hary­poria yt iwe'eg i rakat wuat'i ihainia'in wywuat ieĩne'en hat pytkai.
25 Ana’itinin ta kwana’itin. Efamaim baiwa’an kwanekwaneyan babin wabin Rahab Israel sabuw hai rafot rouwayah hinan hai merar yi buwih, naatu ibaisih ef ta’awat iuwih hibihir. Imih ana bowabowamaim yamutufur God matanamaim.
26 Pywo ti rat uheka­tu­wyria yt kat i aipã'ãu pote yt kat hamo i aipiit katu­pono iku'uro ra'yn. Aheha piat toto hawyi — Iku'uro sese ra'yn i'atu'e. Mi'i hap ewy ti yt kat i miit'in powyro hap Iesui mohey hap moherep hap aikai hawyi iku'uro rakat ewy ra'yn watoĩ­ne'en yt iwese rakat ewy i yt kat nug hat wo i ra'yn watoĩ­ne'en. Yt wati­mo­herep Iesui piat miit'in ky'e hap irania'in me ahegyi'at hamo pote yt kan hamo i wato'e hatek takaria pe — Uruimohey kahato Iesui wato'e ai'e hap. Pywo ti rat uimienoi are uito Tiaku.
26 Biya aurin ayubin en, biya i murubin na’atube baitumatum aurin bai’a’it en baitumatum i murubin.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.