Romanos 6

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Yt naku i irania'in aimu'e — Pyno waku watunug sa'ag katu­pono Tupana aiky'e hap po'og iwato aiminug sa'ag hap kai i'atu'e sa'ag. Waku wahã'ãg sa'ag nug hap ete pote Tupana aiky'e po'og po'og i'atu'e.
1 Abistan boro tanao? It na’atuka tanama bowabow kakafih tanasinaf, saise God ana manaw ana kabeber tafan nayababar nara’at?
2 Ma'ato sakpo'e yt pywo i pãi katu­pono aito Iesui mohey haria ra'yn. Mi'i pote ahã'ãg hap put'ok'e ahete sa'a­wy­'i­tewuat ewy pote waku yt watuwat i ahiag upi yt naku i nug hamo. Waku aikotã iku'uro rakat sehay yt kuap i hap ewy waku yt watikuap i ahã'ãg hap ete yt ahewaure ka'a i iku'uro rakat ewy. Mi'i pote yt watuwat kuap i aiminug sa'ag ahã'ãg hap nug hamuat upi.
2 Men karam! It i bowabow kakafinane tamorob, aisim biyat boro namatabir bowabow kakafinamaim nama maiye?
3 Ahet'ok turan Iesui set topy­hu'at ahete. Mi'i hawyi Iesui set wywo wato­py­hu'at pote — Iesui mohey haria meimuẽ i'atu'e ahepe. Mi'i hawyi wẽtup miit ewy yn wato­py­hu'at Aipo­typot Iesui wywo. Mekewat minwa­to'e y'y pe ahet'ok turan hap tote wati­mo­herep Iesui syp hap iku'uro rakat ewy wato­py­hu'at iwywo.
3 Na’atube Keriso Jesu wanawananamaim kwarun bapataito kwabaib ana veya, morob auman ana bapataito kwabaib men kwaso’ob?
4 Ahet'ok turan wati­mo­herep aisyp hap ewywuat Iesui wywo aikotã Iesui iku'uro hap ewy i'ewyte — Areĩne'en i ne e hap ewy wati­mo­herep aihep y'y pyi hawyi ahet'ok turan irania'in me. Aikotã Iesui tuwẽtem gu'uro pyi aikotã tesaika wywo Tupana tihep Aika­'iwat gu'uro pyi mi'i hap ewy Ai'ywot atipy piat tunug ahepe wato'e. Mi'i hawyi aheĩne'en pakup'i hap toĩne'en mesu­wa­rote wati­mo­herep aihep y'y pyi hawyi ahet'ok turan wato'e irania'in me. Aikotã Iesui ipakup takat ewy wato­py­hu'at hap ewy.
4 Isan imih it ata bapataito’omaim Keriso bairi hubemaim tare, ana morob bairi tafaram, saise Keriso hubene Tamah ana fairamaim iyawas maiye mimisir na’atube, it auman tanamisir yawas boubunamaim tanama.
5 Pyno aito Iesui mohey haria pote wato­py­hu'at Iesui wywo wẽtup miit ewy yn. Ipiit aiwat aipiit ewy aipiit iã'ãkap ewy. Iku'uro turan aiku­'uro hap topy­hu'at hap ewy. Towẽtem gu'uro pyi hap aiwẽtem gu'uro pyi hap topy­hu'at.
5 I ana morobomaim it bairit iti na’atube tanikofan tanamomorob na’at, i ana misiramaim turobe boro bairit tanamisir maiye.
6 Yt naku i ky'esat hap iwato kahato ahete. Mi'i hap ete yn ahehapap sa'a­wy­'ite. Ma'ato mi'i hap upi Aika­'iwat Iesui iku'uro aria'yp posak ete hawyi aiwe­pywiat yt naku i nug ky'esat hap topy­hu'at Iesui piit ku'uro hap wywo. Mi'i hawyi Iesui iku'uro hawyi aimi­ky­'esat sa'ag iku'uro iwywo. Koitywy watikuap aiwetiat yt naku i nug hap ky'esat hap tuweityk ta'yn.
6 Anayabin it biyat atamanin onaf afe’en Keriso hairi hi’onafih himomorob i taso’ob, saise biyat men tama bowabow kakafin isan ti’akiramih,
7 Aiku­'uro hawyi mekewat aiminug sa'a­wy­'iwuat yt aimo­'a­kag'aia kuap i ra'yn sa'ag nug hap ete. Yt hot'ok'e i ra'yn yt hesaika i ra'yn.
7 Anayabin orot babin yait emomorob ana veya bowabow kakafin ana fairane ikitawiy tit.
8 Mi'i hap ewy kahato topy­hu'at ahete wato­mohey Iesui Aipo­rekuat nuat hawyi. Wẽtup miit yn wato­py­hu'at Aika­'iwat wywo. Iku'uro pote aimi­ky­'esat sa'ag iku'uro iwywo. Karãpe tuwẽtem gu'uro pyi i'ewyte watu­wẽtem iwywo hap ewy wakuap nug hamo. Koitywy watoĩ­ne'en ipakup takaria wo.
8 Naatu Keriso bairi tanamomorob na’at, tabitumatum i ema’amamaim it auman boro bairit tanama.
9 Pywo ti koitywy watikuap ta'yn Aika­'iwat tuwẽtem gu'uro pyi hap. Iku'uro hap tokosap ta'yn. Koitywy yt iku'uro kuap i ra'yn. Gu'uro yt ti'auka kuap i ra'yn. Yt hesaika i ra'yn gu'uro tuete.
9 Anayabin it etei taso’ob Keriso i morobone misir maiye, naatu boro men karam namorob maiye, morob ana fair i wasatan.
10 Iku'uro wẽtup muat hawyi toran na'yn iku'uro. Wẽtup muat yn iku'uro miit'in minug sa'ag upi. Iku'uro hawyi sa'ag nug hap yt hã'ãg kuap i ra'yn. Tuwẽtem gu'uro pyi hawyi toĩne'en kahato Tupana mõtypot hap yn tuete.
10 Imih nati morob i momorob i sabuw etei hai bowabow kakafin isan mar ta’imon morob, mar moumurih na’in isan, baise yawas iti boun ema’am i God ana yawasamaim ema’ama.
11 Koitywy Aipo­typot Iesui emiit no watoĩ­ne'en mote wato­py­hu'at Iesui ewy. Waku watu­wa­nẽtup — Iesui ku'uro turan uiku­'uro iwywo waku wato'e. Mi'i pote uiminug sa'ag yne yt uhã'ãg kuap i katu­pono uiku­'uro iwywo wy uipiit miky­'esat sa'ag yt kat i koitywy waku wato'e. Iesui toĩne'en i gu'uro pyi hawyi uito areĩne'en i gu'uro pyi wy waku wato'e. Koitywy areĩne'en kahato iwywo waku wato'e. Tupana mõtypot hap wywo yn areĩne'en mesup wato'e katu­pono Iesui wywo wẽtup miit yn arepy­hu'at waku wato'e.
11 Ef nati ta’imon, kwa taiyuw kwanasu’ubi, bowabow kakafinamaim kwa easbuni kwamorob, baise Jesu Keriso’one God ana yawasamaim boun kwama’am.
12 Sa'a­wy'i aipiit miky­'esat sa'ag nakat po pe wato­py­hu'at kahato. Mi'i hawyi aimi­ky­'esat sa'ag nug hap yn aika­'iwat no topy­hu'at. Aiwẽ pyi watunug sa'ag ma'ato mesup waku waĩwa­to'e sa'a­wy­'iwuat aimi­ky­'esat ete. Koitywy wẽtup miit ewywuat areĩne'en Tupana wywo waku wato'e.
12 Isan imih men kafa’imo kwanibasit bowabow kakafin kanab nabonawiy ana kok kakafih kwani’ufunun.
13 Koitywy karãpe aipiit tiky­'esat sa'ag nug hap aikotã wati­ky­'esat sa'a­wy'i hap ewy waku watu­wewãi. Waku wãiwa­to'e aipiit miky­'esat sa'ag kape. Waku wãiwa­to'e aiwe­mi­ky­'esat sa'ag ete — Yt erenug nei'o sa'ag nug hano waku wato'e aipiit kape. Mi'i turan waku wato'e Tupana pe — Atum epe uhaga ko'i waku wato'e. Atiky­'esat yne uipiit ewanuat wo emiky­'esat ko'i nug hamo. Atiky­'esat uipiit ko'i ewaku hap nug hamo Tupana waku wato'e. Atiky­'esat uheko ko'i ipakup ta'yn Tupana aikotã miit iku'uro rakat tuwẽtem i gu'uro pyi hap ewy uipiit pakup atiky­'esat epotpap nug hamo Tupana wato'e waku.
13 Men biya turin kwanibasit bowabow kakafin nab ana not kakafih nasinafumih, baise nati efanin taiyuw biya God kwanitin, sabuw yawasihibe kwanasinaf men murubihibe. Naatu biya tutufin etei God ana kokok gewasih sinaf isan kwanitin.
14 Sa'a­wy'i watikuap Tupana piat ainãpin hap Musei mienoi kaipyi. Mi'i hawyi — Pyno atunug aru wato'e ma'ato yt watunug kuap i kat pote yt Iesui mieha­kye­ra'at ko'i i te aito pote. Mekewat e'at pe yt watikuap hin i Tupana aiky'e hap. Koitywy Tupana Pã'ãu esaika hap mywo watunug kuap ta'yn ainãpin Tupana piat hap. Pyno koitywy yt naku i wata­'aipok aipiit miky­'esat sa'ag eropat hamuat ipakup i rakaria wo i ra'yn watu­kup­te'en hawyi.
14 Bowabow kakafin men kafa’imo kwa isa ni’ukwarin, anayabin kwa i men ofafar babanamaim kwama’amamih, baise God ana manaw ana kabeber babanamaim kwama’am.
15 Koitywy yt naku i kahato rat pãi wato'e — Pyno koitywy Tupana uiky'e kahato sio waku atunug sio yt naku i wato'e. Waku watu­wewãi ra'yn. Tupana piat ainãpin hap iwan miat aiwanuat waku watunug Tupana esaika hap mywo. Waku watoiat aiminug sa'ag hap ko'i.
15 Imih abisa boro tanao? Bowabow kakafin tanasinaf? Anayabin it men ofafar babanamaim tama’am baise God ana manaw ana kabeberamaim tama’am? Men karam!
16 Waku koitywy watikuap ta'yn uwe po pe watoĩ­ne'en. Aimi­ky­'esat sa'ag aika­'iwat no watunug mote yt naku i nug hap aika­'iwat no topy­hu'at. Ma'ato yt aipohep kuap i aiminug sa'ag ete pote sa'ag aika­'iwat no topy­hu'at. Aiminug sa'ag yt watoiat kuap i hawyi meiũran ai'auka hano topy­hu'at. Ma'ato Tupana esaika hap mywo ainãpin topiat hap watunug pote meiũran aru — Waku kahato eipe e Tupana ahepe wuat'i ehamo.
16 Kwaso’ob ai en, o yait taiyuw orot ta initin isan ini’akir inabobosiyasiyar, o i nati orot ana’akir wairafin babanamaim kuma’am. Imih o yait bowabow kakafin isan inabi’akir yomanin i morob, naatu God inabobosiyasiyar yomanin i yawas mutufurin.
17 Uiwy­ria'in tawa Humanu ywania sa'a­wy­'ite ra'yn tig ewetunug eimi­ky­'esat sa'ag ko'i yn yt eweimonik kuap i. Mi'i turan put'ok'e itote Tupana ehay hawyi ewei'ok­sat'i kahato Tupana ehay — Pywuat kahato mi'i ehay ewei'e. Koitywy wati­puẽti ra'yn Tupana piat ainãpin hap ewei'e. Mi'i hawyi ewetunug kahato Tupana ehay eipy'a pe. Mi'i pote arehum kahato Tupana kape.
17 Baise God ana merar ayiy, anayabin marasika kwa i bowabow kakafin ana aiwobomaim kwama isan kwabi’akir. Baise boun dogor tutufin etei bai’obaiyen abit i kwabai kwabi’ufunun.
18 Sa'a­wy'i eimi­ky­'esat sa'ag ko'i ei'a­hi­'ypy kytyt kahato aikotã miit mikytyt hap ewy eweipy­hu'at ma'ato mi'i hap ewywuat Tupana ti'a­saity tek ta'yn eiminug sa'ag haity ewywuat. Koitywy mi'i hap kaipyi eweipopy ra'yn wakuap nug hat emiit no ra'yn eweikup­te'en. Koitywy eisaity wakuap nug hamuat ra'yn topy­hu'at. Mi'i pote arehum kahato Tupana ete.
18 Kwa i bowabow kakafinane hirufami kwatit, naatu kwana yawas gewasin isan kwabi’akir.
19 Eikytyt hap ete ahenoi hã'ãkap wuo katu­pono po'og yt niatpo i hã'ãkap wuo henoi hap kaipyi. Mi'i iã'ãkap ewy kahato sa'a­wy'i eweipy­hu'at eimi­ky­'esat sa'ag ko'i saity wo eikytyt hap ewy eiwa­nẽtup hap ipitpit rakat saity ewy topy­hu'at. Aikotã aihũ saity ete hap ewy saity ete watu­kup­te'en sa'a­wy'i miit'in ma'at hano kahato. Wakuap watunug typy wanẽtup hap mywo. Sa'a­wy'i miit'in ma'at hamo watunug wakuap. Mi'i saity ewy aikytyt hap ewy koitywy Tupana titek yne ra'yn mekewat saity ko'i ewywuat. Mi'i hawyi wato­popy ra'yn wakuap nug hamo. Koitywy Tupana ahã'ãg wakuap nug hamo ra'yn. Pyno waku watuwat mi'i upi. Waku watuwat ihay upi. Waku Tupana emiit no kahato wato­py­hu'at mesu­wa­rote wakuap nug hamo. Hewaku hap ewy waku watunug Tupana miky­'esat ok tã miit'in powyro hamuat ko'i. — Koitywy uipiit topy­hu'at epotpap wakuap nug hamo ra'yn waku wato'e Tupana pe.
19 Mar etei tao’omaim ao, anayabin kwa a not i boro’ika ririmin. Marasika kwa biya turin i bowabow kakafin sinaf isan kwaibasit kwaitin sisinaf. Imih boun i ef ta’imon nati na’atube kwanasinaf biya tutufin etei kwanab God ana bowabow isan kwanaya’asair, saise yawas gewasin isan ni’akir.
20 Sa'a­wy'i wato­py­hu'at aimi­ky­'esat sa'ag nug haria wo yne. Mi'i ete yn watu­we­moe­hapap. Wakuap nug hap yt ahewãi kuap sa'ag nug hap ete. Yt teke i aiwa­nẽtup hawe hãpyk nug hap.
20 Bowabow kakafin isan kwabi’akir ana maramaim, yawas gewasin sinaf i ana ufunane kwama.
21 Sa'a­wy­'i­tewuat aiminug sa'ag watunug i ra'yn hawyi aiwe­mõti hap topy­hu'at. Mi'i ko'i he kahato wati­puẽti sa'a­wy'i ma'ato koitywy watikuap ta'yn ai'auka hamo topy­hu'at. Ai'a­piheg wuat'i e'at piat hap. Mi'i pote waku watoiat sese mi'i ko'i sa'a­wy­'iwuat.
21 Nati ana veya sawar iti boun kwasisinaf isan biya eo’ohow hai gewasin i abisa kwabai? Nati sawar hai yomanin i morob.
22 Sa'a­wy'i aiminug sa'ag emiit no wato­py­hu'at. Mi'i hawyi koitywy wato­py­hu'at Tupana emiit no ra'yn. Koitywy Tupana po pe ra'yn wato­py­hu'at. Waku kahato po'og Tupana po pe wato­py­hu'at katu­pono aheĩne'en mesu­wa­rotiat hap Tupana mõtypot hap yn topy­hu'at. Mi'i hawyi aru toĩne'en aheĩne'en wuat'i e'at piat Tupana mõtypot hap.
22 Baise boun kwa i bowabow kakafinane hirufami kwatit kwana God ana’akir wairafin kwamatar. Ana gewasin kwabaib i kwa ayawas tutufin etei nawiy kakafiyin matar, naatu nati sawar yomanin i ma’ama wanatowan.
23 Aiminug sa'ag kaipyi tut ha'up aiku­'uro hap ai'a­piheg hap wuat'i e'at piat. Tupana wat yt ha'up takat i tutum te'en ne'i wuat'i e'at piat aheĩne'en hamuat ahepe Aipo­typot Iesui mohey haria aito pote. Mesuwat miwan nug hat Pauru.
23 Anayabin bowabow kakafin ana baiyan i morob, baise God ana siwar i ma’ama wanatowan Keriso Jesu wanawananamaim ema’am.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.