Marcos 7
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Wẽtup e'at pe te'eruwa'atunug kahato Iesui kape nagnia ehay enoi haria i'ewyte miwan enoi haria tawa wato Ierusarẽi kaipywiaria wywo.
1 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa Jerusalemane hinan hina Jesu hibebera’uh.
2 Mi'i hawyi ta'atuenuk hap tote te'era'akasa Iesui ekatuwyria'in yt te'eruweposei i nagnia mienoi yt ewy i.
2 Naatu ana bai’ufununayah umah souwena’e eregubagub auman hi’aa hitomatom hi’itih.
3 Mi'i hawyi te'eraha'at kahato katupono yne Iuteu ywania te'eruweposei yne te'erenuk hamo. Kare'en kyi'at haria te'eruwei yne.
3 Pharisee naatu Jew sabuw etei’imak i hai binanakwar ti’ufunun hai a’agir hi’o na’atube umah tesouwenabo te’aau.
4 Yt te'eruwei i pote yt te'erenuk kuap i. Ta'i niatpo kahato ti i'atuwepokuap hap. Katupono yne ta'atupyi wuat'i y'y eiam ko'i mi'u eiam ko'i wuat'i ta'atupyi te'erenuk hamo. Aikotã nagnia inug sa'awy'i hap ewy ta'atunug.
4 Ahar efanane tenan boro men abistan hina’aan, baise wantoro’ot i boro hinakif nakusouwih, naatu hai binanakwar afa maumurih maiyow tebi’ufunun, boun kerowas, naukwat, ya’aya baibitab ana noukwat, i na’atube tesasouwen.
5 Mi'i hap yn ta'atunug. Ma'ato irania'in Iesui mohey haria yt te'eruwepokuap i mi'i tã. Mi'i pote nagnia ehay enoi haria miwan enoi haria apo'i'atu'e Iesui pe — Wo'omu'e hat kat poteĩ emimu'eria yt te'eruweposei posei i urumu'e haria ewy i i'atu'e. Kat poteĩ yt ta'atunug i ainãpin sa'awy'iwuat hap ko'i i'atu'e. Katupono ti aipo pitpit hap wywo yt naku i watu'u aimi'u yt naku i i'atu'e.
5 Imih Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah Jesu hibatiy, “Aisimamih o abai’ufununayah bai’obaiyen it ata a’agir hibai nan men tibi’ufununimih, naatu baise i umah gubagub auman te’aau?”
6 Mi'i pote Iesui ti'atuwesat — Nimo te ti ase'i Isaia henoi tomiwan me ehetiat typy ihay rakat etiat. Mio tã e Isaia — Mi'i tã haria Tupana mõtypot ta'atuwẽ pywiat haria yn mi'iria ma'ato yt ta'atupy'a pyi i ta'atumõtypot Tupana e Isaia 29.13 pe.
6 Iyafutih eo, “Isaiah kwa arerekabih isan eo i turobe, Bukamaim eo kikirum na’atube,
7 Ta'i mi'iria ti Tupana mõtypot sa'ag ne'i katupono yt ta'atuhenoi Tupana ehay sese i ma'ato miit'in kaipywiat sehay yn ta'atuhenoi e ti Isaia henoi ehetiat e Iesui.
7 I hai kwafiren ayu isau i yabin en,
8 Mi'i hawyi po'og to'e — Ta'i Tupana ehay atoiat haria ti eipe katupono nagnia ehay yn ni topyhu'at eipy'a pe i'ewyte ewehenoi miit'in e hap ko'i ma'ato Tupana e hap meremo eweiwaure are e.
8 Kwa God ana obaiyunen kwabosair sa’ab kwayai naatu orot hai bai’obaiyen kwabai kwabukikin kwanan.”
9 Ta'i apuete ewei'e ti Tupana miky'esat ko'i nug hawe hawyi eimiky'esat yn ewetunug at ka'ap. Tupana ehay aikotã waku watunug e hap pun haria eipe wen ma'ato ei'e hap aikotã waku watunug e hap ewetunug kahato.
9 Naatu Jesu iuwih eo, “Kwa God ana obaiyunen bosairen sa’ab ya’in naatu taiyuw abinanakwar bai’ufnunin isan i kwaso’ob kwanekwan!
10 Nimo te ti Tupana tinãpin tehay moherep hat Musei — Waku ti eimẽpyt'in eimõtypot hanuaria wo tukupte'en are e. Waku ta'atuty ta'atu'ywot ky'e kahato haria wo te'eropyhu'at e. Ma'ato yt kat i ta'atuty'in ta'atu'ywot'in mõtypot hap i'atuete pote ta'atusaty'i saty'i ta'atuty'in ta'atu'ywot'in. Waku mi'iria miit'in ti'atusaty'i saty'i nu wo ta'atuku'uro hap kape e Tupana sa'awy'i Musei pe mekewat Esutu 20.12 piat pe.
10 Moses na’atube eo, ‘hinat tamat inakakafiyih, yait ta hinah tamah erarafih i boro hina’asabun namorob.’
11 Ma'ato eipe wẽtup sehay moherep haria e Iesui pa'iria pe nagnia pe. Yt mio tã ewei'e hin i katupono mio tã ewei'e — Waku Tupana pe yn eweium eipo hap nug hap ko'i ewei'e sa'ag aha'yru'in muo ahaki'yt'in muo. Waku Tupana yn watimõtypot yt kan hamo i watimõtypot ai'ywot'in ewei'e sa'ag. Waku watum aity ai'ywot sa'up Tupana pa'i pe ewei'e sa'ag e. Waku watum sa'up aipo hap nug hap ko'i ahepa'i pe uruepe Tupana wanuat ewei'e sa'ag yn eimu'e haria pe e Iesui.
11 Baise o ta hinat tamat isah iti na’atube inao, abistan ayu’une kwa abibaisi i God ana sibor yayasairen.
12 Yt naku i ti eimienoi katupono koitywy yt kat i ra'yn miit'in po hap nug hap ta'atu'ywot ta'atuty piat hap e. Yt ta'atumõ'ẽ hin i ta'atuty'in ta'atu'ywot'in me mesup e. Yt naku i are katupono mesup yt ta'atumõtypot hin i ta'atuty'in ta'atu'ywot'in eimienoi sa'ag nagnia ehay upi pyi e. Mi'i pote mesup ta'atu'ywot'in me — Papai Mamai i'atu'e yt kat i ti koitywy topyhu'at uikaipyi eipowyro hamuat hap i'atu'e katupono uimiium ehepiat eipowyro hamo atum yne ra'yn Tupana mõtypot yat piaria akag ko'i pe i'atu'e sa'ag eimienoi upi ma'ato yt Tupana e hap ewy hin i ei'e hap ko'i are.
12 Tur nati na’atube nao, naatu boro men kafa’imo hinah tamah isah abisa ta nasinafumih.
13 Ta'i mi'i hap ko'i ewywuat ti rat sa'ag ne'i ewehenoi miit'in me ma'ato Tupana e hap yt eweimoherep hin i yt naku i rat eipe are. Katupono Tupana ehay etiat eipohep takaria eipe. Mi'i pytkai — Uruehay ti Tupana ehay toĩne'en ewei'e sa'ag ne'i. Mi'i hap kaipyi ti Irania'in Tupana ehay sese yt ikuap hin i are e Iesui Iuteu ywania mu'e haria pe wẽtup miwan enoi haria pe.
13 Kwa a’a’agir hai binanakawar kwabukikin naatu God ana tur i kamomow ebi’en naatu sawar afa moumurih maiyow auman nati na’atube kwasisinaf.”
14 Mi'i hawyi Iesui ti'atukaykay tuwewawi irania'in miit'in miat henoi hamo — Koitywy are'e teran ehepe aikope pyi som yt nakuap i tut e.
14 Iban maiye Jesu sabuw rou’ay gagamin eafih hina iuwih eo, “Kwa etei iti tur anao i kwananowar naniyan kwanab.
15 Pywo ti yt eimi'u kaipyi i ti i'ewyte yt eiposei eipysei hap eiwepainug hap kaipyi i ti tut i'aparap ehepiat hap e.
15 Men sawar iti ufunane en orot wanawanan irun iwa’an gub kakafin etatounimih, baise abisa orot wanawananane etitit imaim iwa’an orot gub kakafih etatoun.
16 Ma'ato miit'in minug yt nakuap i ti tuwẽtem i'atupy'a pyi i'atuwanẽtup sa'ag hap kaipyi e. Pyno ehewaure ka'a pote eiwanẽtup to mio wat ui'e hap kape e Iesui i'atuepe.
16 Tain hinama’am na’at tur kwanonowar kwananot.”
17 Mi'i hawyi Iesui toto temiit'in wywo miit'in typy'i rakaria py'asetpyi hawyi teke wẽtup netap we. Mi'i hawyi meiũran hemiit'in apo'i'atu'e Iesui pe — Kat ereĩ i'atuepe sehay hã'ãkap wuo ehenoi Mehĩ i'atu'e.
17 Sabuw rou’ay gagamin ihamiyih in bar rur ufunamaim ana bai’ufununayah iti oroubon isan hibatiy.
18 Mi'i hawyi Iesui ti'atuwesat — Are pãi yt eweikuap i apo uhehay e. Irania'in ewy te ti apo eipe e. Pyno ahenoi i ehepe e. Yt miit'in mi'u kaipyi i ti tuwenug yt naku i hap e.
18 Iuwih eo, “Kwa auman boro’ika kwakakasiy? men abistan ta ufunane en erun iwa’an gub kakafin orot etatounimih.
19 Pywo pe ti mi'u yt teke i aiwanẽtup hawe aipy'a piat ma'ato aimẽ'ẽn me yn teke kuap e. Mi'i hawyi tuwẽtem hawyi toto i ra'yn aipiit pyi e Iesui. Mio tã tupono ti waku yne mi'u aimi'u wo e Iesui.
19 Anayabin men orot dogoronamaim erurumih, baise en yan kabutin wanawanan erur naatu eafuwatait ere’er.” Iti na’atube eo ana maramaim Jesu kurerereb eo, “Bay etei’imak i gewasih kwanaa.”
20 Mi'i hawyi Iesui to'e — Uiwyria'in miit'in minug yt nakuat i tuwẽtem i'atupy'a pyi ti e. Pywo pe ti miit'in py'a pyi tuwetẽm wanẽtup yt nakuat i hap e.
20 Naatu ibanak eo maiye, “Abistan orot wanawananane etitit imaim iwa’an i’isan gub kakafin etatoun.
21 Tuwepyi tutunug yt nakuap i e. Wuat'i haryporia'in nywo e hat sero'ok'e hat miit auka hat wẽtup ok ti se'aito wywo uito e hat wẽtup ok ti sehary'i wywo uito e hat miit'in py'a pyi tuwẽtem
21 Anayabin orot dogoron wanawanantoro’ot etitit, i not kakafin, sesebar, bar kweb, asabunubunuw, turahinah a’aawah ufuh na,
22 I'ewyte uiwano yn irania'in ekare'en e hat ati'atumoweuka'i uito irania'in e hat atima'at sehay wo wẽtup ok e hat uito ti po'og uiwaku irania'in kai e hat ti Tupana ehay etiat wekyry'i hat yt iwe'eg i rakat tuwepyi ta'atuehay ta'atupy'a pywiat ta'atunug yt naku i e.
22 kabat, tur karur, tenagogor, baiwa’an ana yeyewra’aten, bahiy, koutabitabir, bai’o’orot, naatu baifufuwen.
23 Pyno uiwyria'in eweikuap ta'yn som miit py'a pyi tuwẽtem wanẽtup hap yt naku i hap. Mi'i wo ti yt naku i tuwenug tuwemohun e Iesui temiit'in me.
23 Iti not kakafih etei’imak i orot wanawanane enan imaim iwa’an i’isan gub kakafin etatoun.”
24 Mi'i hawyi Iesui toto pya kahato tetama pyi wẽtup ywania etama kape i ra'yn wẽtup setama pya wuat kape. Mi'i hap tote put'ok'e ra'yn i'atuetama Tiru piat hawyi iheg me ra'yn toĩne'en. Katupono yt toiky'esat i miit'in miat tokuap hap. Ma'ato yt aikotã me kuap i tuwemig.
24 Jesu efan nati ihamiy in tafaram Taiya wanawananamaim tit, naatu bar wanawanan run, men kok sabuw hitaso’ob i nati’imaim ma’am, baise men karam boro yumatan tibun.
25 Mi'i hawyi wẽtup ok haryporia tikuap Iesui etiat hawyi toikat ra'yn Iesui.
25 Nati’imaim babin natun babitai kikimin afiy kakafin tarasum ma bi’a’afiy Jesu ana tur nowar na biyan tit anamaim ra’iy.
26 Kat pote tomẽpyt piit piat ahiag putsit hamo toikat Iesui. Mi'i haryporia so yt Iesui ywania i ra'yn. Wẽtup setama pywiat mekewat yi Siruwenisia pywiat. Mi'i ti wẽtup ta'yn ipusu Kereku ehay puo ra'yn ihay. Mi'i hawyi toipuẽti Iesui hawyi tuwepỹ'ãtutuk howa kape hawyi to'e — Mimi e etihep o ten ahiag uimẽpyt piit piat e haty wo.
26 Babin i Greek matuwan, baise ana tufuw an i Fonisia imaim tufuw tafaram Syria wanawanan, i Jesu ifefeyan natun biyanamaim afiy kakafin tanun tatit isan.
27 Mi'i hawyi Iesui tiwesat — Apuete mana e sa'awy'i ti atipoi teran ui'ywania e katupono yt naku i hirakaria mi'u wo urutopoi awareria ne'i e.
27 Baise Jesu babin isan eo, “Wantoro’ot i boro kek abisa tekokok tanituwih, men ef ema’am boro kek hai bay tanab tanarub haru nahimaim nare hinab hina’aan.”
28 Mi'i hawyi to'e Iesui pe haryporia — Are an mi'i tã ti Mimi e ma'ato ti i'ewyte aware hit ko'i tu'u mi'u ku'i hewo rakat e'ywania mẽpyt'in tenuk turan e.
28 Baise babin eo, “Turobe Regah baise kek hai bay te’aa momosarih gem baban tere’er haru te’aau.”
29 Mio tã e pote Iesui tiwesat — Hẽ ti waku kahato mana uiwesat en e. Pyno era'aipok i ro emẽpyt kape katupono koitywy ti yt kat i ra'yn ahiag emẽpyt piit pe are'e hap ewy e. Atisopo ra'yn wyti ahiag emẽpyt piit pyi mana e. Pyno koitywy waku ra'yn tuwete e. Yt kat i ra'yn som pyno ahiag emẽpyt piit pe mana e.
29 Imaibo Jesu babin iu, “O abaiya’afotenamaim imih kwen, afiy o natu ihamiyika.”
30 Mi'i hawyi ity ta'aipok ta'yn tomẽpyt kape. Put'ok'e to'yat pe hawyi toipuẽti ra'yn tomẽpyt yni pe waku pe i ra'yn. Tokosap ta'yn heso'ok hap. Mi'i hawyi ti ity tikuap ta'yn tomẽpyt piit pywiat ahiag wẽtem hap.
30 Babin matabir in ana bar tit ana kek gem yan inu’in itin afiy ihamiy titaka.
31 Mi'i hawyi toto Iesui tawa Tiru pyi yi Sitãu sakpo ra'yn. Mi'i hawyi ta'aipok i ra'yn hẽpype tetama sese kape i ra'yn. Mi'i hap upi toi'atumu'e tetama Karireia hyemyi'a piaria 10 tawa ko'i.
31 Imaibo Jesu tafaram Taiya ihamiy Sidon wanawananamaim remor in Galilee harew kukuf yan re, naatu rabon Bar Merar Etei Umat Ronron hai me yan tit.
32 Mi'i hap tote ta'atuerut ra'yn Iesui kape wẽtup ok hewaure rakat yt ihay hãpyk kuap i rakat. Mi'i hawyi ta'atuhẽtup Iesui pe imoehãite topo wuat hamo.
32 Nati’imaim sabuw afa orot tainin gugurin, naatu menan sarusarubet i hibai hina Jesu biyan hitit naatu uman biyan tabutubun isan hifefeyan.
33 Mi'i hawyi Iesui tioto hewaure rakat miit'in tok pyi hawyi totemig na'yn hewaure ka'a ko'i hawyi kuitu'e ra'yn hawyi tohẽku pen tẽty hy wo.
33 Imih Jesu orot bai tit sabuw rou’ay gagamin ihamiyih akisinamo nabinamaim, naatu uman orot tainin wanawanan iuturiy, imaibo kwaitutur naatu orot menan butubun.
34 Mi'i hawyi Iesui iha'at atipy kape hawyi kynkyn'e — Etimoewaure ka'a i ro meiũwat miit Tupana e. Ma'ato towat topusu puo Iesui to'e tope — Ewata e.
34 Matan au mar nuw ra’at dogoron tutufin erawous naatu orot isan eo, “Efata,” anayabin “Kubotawiy!”
35 Mi'i hawyi meremo hewaure ka'a i ra'yn ihay kuap wuat'i ewy ra'yn.
35 Mar ta’imonamo orot tainin botawiy tur nowar naatu menan yamutufur tur eo gaigiwas.
36 Mi'i hawyi Iesui wãi'e irania'in me haty wo — Yt ewehenoi tei'o uhepiat imoehãite hap irania'in me e wen ma'ato ta'atuhenoi henoi ra'yn wuat'i puo ra'yn yt Iesui miky'esat ewy hin i ra'yn.
36 Naatu Jesu sabuw eotanih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.” Baise i mar etei sisinaf imih mar etei isan hio.
37 Mi'i hawyi ta'atukuap wuat'i puo ra'yn Iesui piat hewaure rakat moehãite hap hawyi te'ero'e to'ope — Waku kahato Iesui tunug i'atu'e. Hewaure rakaria wyti tutunug hewaure ka'a ko'i wo ra'yn i'atu'e. Yt ihay kuap i rakaria tutunug ihay kuap i ko'i wo ra'yn i'atu'e. Mi'i hawyi tuwat tuwat Iesui kape pya pyi.
37 Sabuw anababatun hai kasiy ra’at hifofofor men kafaita, naatu hio “Sawar etei’imak sinafen gewas! Naatu i karam boro niwa’an tainih gugurih tur hinanowar naatu awah gugih tur hinao!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.