Lucas 8
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui toto yne tawa ko'i upi temiit'in 12 ok takaria wywo sehay wakuat enoi hamo. Aikotã Tupana topyhu'at irane Wuat'i Ywania Porekuat no hap tomohey hawyi hap moherep hamo ra'yn yne tawa hit yne tawa wato'in ko'i upi.
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 Temiit'in sem ko'i wywo tuwat i'ewyte haryporia'in tuwat hupi mi'u nug hamo. Wẽtup ok haryporia Maria tawa Matarena piat e hap het rakat sa'awy'iwuat 7 ok ahiagnia ipiit piat rakat Iesui tisopo ra'yn nakat.
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 Mi'i hawyi Iuana mekewat Kusa ehary'i toto hupi hemiit'in eropat hamo. He'aito ti mekewat Kusa morekuat Eroti yat pe toĩne'en. Yne motpap hap ko'i morekuat yat piat toĩne'en Kusa po pe. I'ewyte yne morekuat ekat topyhu'at Iuana e'aito po pe. Mi'i hawyi mana Susana i'ewyte irania'in haryporia Iesui potpo'ororia powyro haria te'eropyhu'at. Iesui potmu'e ko'i 70 ok takaria poi haria. Mi'i hawyi ta'atuekat kaipyi ta'atukyi'at kat ko'i kat ko'i Iesui powyro hamo.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 Mi'i hawyi yne tawa kaipywiaria aikopepyi aikopepyi te'eruwa'atunug Iesui ewawi.
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 Mi'i hawyi mi'iria sem me Iesui henoi hã'ãkap wuo — Wẽtup e'at pe so hã'ỹi sytpok hat toto toko kape hã'ỹi sytpok hamo ma'ato yt yne i hewo go sese tote e. Irania'in hã'ỹi go pu'ap upi hewo e. Mi'i ti miit'in ikohyewyry iko pu'ap tote hawyi ta'atu'akit akit ne'i ra'yn hã'ỹi hawyi weitaria tu'u yne hã'ỹi ko'i hewo rakat mu'ap upiat e.
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 Irania'in hã'ỹi nu upi yi heg upi hewo e. Wẽtup tuereto hẽtyt ma'ato meiũran iku'uro yt kat i y'y yi kaipyi hã'ỹi nu totiat ne'i pote e.
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 Irania'in hã'ỹi i'anam me hu ypia pe hewo e. Mi'iria hẽtyt wen ma'ato i'anam wywo to'o'ewy ne'i pote meiũran i'anam tohik ne'i ra'yn hawyi yt tuwenug i ra'yn e.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Irania'in yi wakuat upi hewo hewo heko go tote e. Mi'iria ti i'atuehãite kahato hawyi wẽtup sat kaipyi 100 iã'ỹi tuwemoherep e. Pyno ehewaure ka'a pote ewehẽtup kahato o mesuwat uhehay iã'ãkap puat uimienoi e Iesui miit'in sem me.
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Mi'i hawyi ipotmu'eria apo'i'atu'e Iesui pe — Pyno kat e hap som ehenoi teran iã'ãkap wuo hã'ỹi koi hap ete i'atu'e.
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 Mi'i hawyi Iesui ti'atuwesat — Ta'i uiwyria'in ahenoi teran ehepe wuat'i mikuap yt heremo i rakat i aikotã Tupana topyhu'at irane Wuat'i Miit'in Porekuat no hap etiat e. Ma'ato irania'in me miit'in sem me hã'ãkap wuo ahenoi teran yt uikuap teran i haria mi'iria pote e. Te'era'akasa wen uipiit kape ma'ato uhehay kape yt hot'ok'e i i'atuete. Ta'atuky'esat ta'atuehãite hap ta'atupoi hap wen ma'ato Tupana ehay yt ta'atukuap teran hin i pytkai e temiit'in me.
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 — Pyno koitywy ahenoi i ehepe mesuwat iã'ỹi iã'ãkap etiat eweikuap sese hamo. Pyno uhehay iã'ãkap we Tupana ehay topyhu'at mekewat iã'ỹi ewy e.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 Mekewat mikoi iã'ỹi go pu'ap upiat ti hewo rakat iã'ỹi wẽtup ok wẽtup ok wanẽtup hat ewywuat e. Te'eruwanẽtup ma'ato meremo ahiag put'ok'e i'atuwanẽtup hap ete hawyi Tupana ehay mikoi iã'ỹi ewywuat toihep ta'yn i'atuewaure pyi. Yt toiky'esat i ta'atukuap hawyi uimohey hap katupono ta'atumohey hawyi Tupana piat uimienoi hap ta'atuehakyera'at hamuat ta'atukuap ta'yn e. Mi'i ahiag yt tiky'esat i e.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 Mi'i hawyi ti nu totiat hewo rakat ewywuat wẽtup ok wẽtup ok wanẽtup hat ewy e. Te'eruwanẽtup hawyi waku kahato ta'atupuẽti uimienoi e. Pywo kahato i'atu'e ma'ato mi'iria iã'ỹi yt hapo rakaria i ewywuaria ko'i tukupte'en e. Mi'i pote yt toĩne'en mot'i i uhehay mohey hap ete e. Meiũran irania'in ti'atukyry'i i'atuepiat uimohey hap ete hawyi meremo ta'atuwaure ra'yn Tupana ehay uiwẽ pywiat e.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 I'ewyte ti mekewat iã'ỹi i'anam miat hu ypia puat hewo rakat wẽtup ok wẽtup ok wanẽtup hat ewywuat e. Mi'iria te'eruwanẽtup kahato uhehay wakuat kapiat hawyi ta'atumohey ran na'yn. Sa'awy'i inug neran Tupana miky'esat ewywuat wen ma'ato ta'atupotpap iwato hap kape ta'atuekare'en iwato hap kape ta'atumiky'esat wuat'i hap kape te'eruwanẽtup yn hawyi sa'awy'iwuat ta'atusat hap ewywuat uhehay toĩ wen ma'ato yt karãpe i waku sese ihãite hap ewy toĩne'en i'atupy'a pe ma'ato i'akyt haria ewywuaria wo te'eropyhu'at yt haat i hap ewy i'atuwanẽtup hap at ka'ap i'atumonik poity'i ne'i ra'yn Tupana e hap uimienoi e. Mi'i hawyi ta'atumohey ran kahato hawyi waure wo te'eropyhu'at Tupana e hap ko'i kai e.
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 Ma'ato mekewat hã'ỹi yi wakuat upiat hewo rakaria wẽtup ok wẽtup ok wanẽtup hat ewywuat e. Mi'iria ti i'atupy'a piat yi wakuat ewywuat pote te'eruwanẽtup at ka'ap Tupana ehay kapiat hawyi yt ta'atuwaure hin i. Ta'atuhytmõi ta'atupy'a pe Tupana ehay hawyi ta'atunug na'yn Tupana miky'esat ewy e. Mi'i pote mikoi haat kahato rakat ewywuat te'eropyhu'at te'eruwenug kahato rakat ewy e Iesui.
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 Mi'i hawyi wẽtup iã'ãkap wuo Iesui henoi towyria'in me — Getap we wãtym hawyi yt uwe i ariãty hẽtyhot hap ipag neran kamũti pe mig'i wo e. I'ewyte yt ta'atupag i yni ywyt'okpype ne'i ma'ato ywaiti pe waku pe heiam note yn ta'atuhupit teran e. Mi'i hawyi wehyt'ok haria meremo ta'atukuap hẽtyhot hap e.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 Mi'i hap ewy kahato uimohey hap topyhu'at e Iesui. Ta'i uimohey sese pote meiũran aru heremo yne miit'in me ehepiat topyhu'at hap uimohey hap aikotã ariãty ywaiti piat ewy e. Niatpo kahato uimohey hap mig'i wo hap are aikotã ariãty wãtym muat mig'i wo hap ewy e. Miit'in py'a pe uimohey hap toĩne'en mote meiũran hot'ok'e kahato itote hawyi heremo kahato e.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 Pyno eweiwanẽtup to uimienoi kape uhyt'i'in mana'in e Iesui. Eweiwanẽtup haty wo hawyi ta'i ehewaure kahato uhehay kape mot'i hawyi meremo aru eweikuap uimienoi mikoi saat kahato rakat ewy eweikupte'en hawyi Tupana mienoi hẽtyhot kahato rakat powyro hamuat miit'in hap ewy eweikupte'en e. I'ewyte po'og na'yn sa'awy'iwuat kai eimikuap ko'i hap ahenoi ehepe. Ma'ato yt haty wo i pote waure wo eweikupte'en uimienoi nug hap kai pote yt kat wywo i aru eweipyhu'at e Iesui temiit'in me.
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Mi'i turan Iesui ty put'ok'e Iesui ywyt'in wywo. Mi'i hawyi Iesui ewawi ta'atuky'esat ma'ato yt tuwehyt'ok kuap i ipotmu'eria i'atu kahato sakpo getap we Iesui yatype pote Maria yt teke kuap i tomẽpyt kape. Mi'i pote Maria tikaykay Tomẽpyt tuwewawi ipotmu'eria py'asetpyi.
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 Mi'i pote wẽtup ok to'e Iesui pe — Uhyt iuẽ ety put'ok'e oken'ypyke hawyi eywyt'in nywo i'atuehay teran so ewywo e Iesui pe.
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Mi'i hawyi Iesui to'e tomohey haria pe topotmu'eria pe — Uity sese ewywuaria eweikupte'en eipe meiũpe e. Eipe ti uheywyt'in sese uheinyt'in sese ewywuat e. Pyno eipe meiũpe eweikupte'en uimiky'e ko'i aikotã uity uheywyt'in uheinyt'in ko'i ewy katupono uwe uwe tuwanẽtup kahato uhehay kape uimienoi Tupana ehay kape hawyi tutunug uhehay ewy hawyi mi'i haria ti uity'in uheywyt'in uheinyt'in tukupte'en uiwanẽtup hawe uipy'a pe e Iesui ahepe tomohey haria pe tomiky'esat nug haria pe.
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 Wẽtup e'at pe Iesui to'e temiit'in me — To'iro yara puo hyemyi'a wato sakpo e. Mi'i hawyi toto ra'yn yara wato kape hawyi teke temiit'in wywo. Tuwehyt'ok hawyi to'e temiit'in me — To'iro uhyt'i'in ysakpo watuwat e. Mi'i hawyi tuwat ra'yn ysakpo.
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 Y'y py'asetpiat turan Iesui toket kahato. Mi'i turan ywytu kahato put'ok'e y'y ete hyemyi'a wato py'asetpiat ikupte'en turan. Mi'i hawyi ipoity'i kahato yara ete katupono y'y teke teke ra'yn i'atue'yara pe — Yt naku i i'atu'e minwato'e hamuat i'atu'e ta'yn. Pãi i'atu'e to'ope ipoity'i kahato i'atu'e to'ope to'ope haty wo.
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 Mi'i hawyi te'eruwẽpowat Iesui kape — Uruka'iwat Uruka'iwat erehymut ro i'atu'e te'erewẽpowat. — Wato'opy'at irane ra'yn i'atu'e. — Y'y teke teke kahato ahe'yara pe i'atu'e. Ai'auka irane y'y i'atu'e. Mi'i hawyi Iesui tuwehymut hawyi — Wãi nei'o ywytu are e ywytu uato pe. — Epo'inik to y'y e ihy wato pe hawyi ipo'inik ta'yn y'y wato i'ewyte ywytu uato ipohep ta'yn. Ta'i meremo ipo'inik ta'yn Iesui ehay upi iwẽpowat hawyi.
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Mi'i hawyi apo'e haty wo topotmu'eria pe — Uiwyria'in kat pote som yt uimohey kahato i e. Mi'i hawyi po'og te'eruwanẽtup iminug ete hawyi te'ero'e to'ope — Uwe som pyno Meiũ Miit Iesui katupono yt miit ewy i tutunug kuap i'atu'e to'ope. Tupana ewy toimopo'inik kuap y'y wato ywytu uato hap tehay wo i'atu'e — Kat kawiat som pyno Iesui i'atu'e to'ope.
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Mi'i hawyi meremo yi Kerasenu e'y sakpuat put'ok'i'atu'e hawyi tawa Katarenu yẽpeke te'eruwehik ta'yn.
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 Tuwẽtem yara wato pyi hawyi put'ok'e howawi wẽtup ok ahiagnia sem ipiit piat rakat. Tawa Katarenu piat ieĩne'en hat mi'i ti yt toĩne'en kuap i towyria'in wywo tetawa pe katupono ipy'ahak kahato heso'ok sese ahiagnia tuete ipiit pe pote. Mi'i pote toĩne'en at ka'ap wo'osyp hawe yt tesokpe pe i.
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 Teha'at Iesui kape hawyi tehay pirik wo tuwewahik yi totiat hawyi iwẽpap'i tehay pirik wo — Worokuap En Tupana Ywaitiat Ieĩne'en hat Sa'yru En e. Kat aru etunug uhete e haty wo Iesui pe. Uhyt wãi urusaty'i saty'i tei'o e ahiagnia miit piit pyi.
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 Mio tã i'atu'e katupono Iesui ti'atusopo teran mekewat miit piit pyi ahiagnia pote. Sa'awy'i ahiagnia topytyk tuereto mekewat miit ipiit ete hawyi heso'ok sese hap tuete topyhu'at. Irania'in ipo'i po'i teran ahiagnia ipiit piat rakat haity iheg nakat wo ipo ete ipy ete ma'ato ahiagnia tuete hawyi toiterek tuereto haity iheg nakat hawyi ahiag tioto yahig kape.
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 Mi'i tote Iesui to'e — Kat eĩ eset e tope. Mi'i hawyi — Isem uhet katupono sa'awy'i ahiag ko'i typy'i rakaria tuwehyt'ok uipiit pe pote hawyi miit'in uhet'ok Isem e.
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 Mi'i hawyi ahiag ko'i te'ero'e Iesui pe ta'atuemiit piit pyi — Uhyt i'atu'e yt urupo'oro tei'o aria wato kape wuat'i e'at piat uruho'opot hamo uruta'at ta'at hamo i'atu'e.
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 Ma'ato tukupte'en itote hamaut ko'i pote — Pyno meimuẽwat hamaut ko'i piit pe urutuwehyt'ok teran i'atu'e Iesui pe. Mio tã i'atu'e hawyi Iesui — Eiwehyt'ok to hamaut ko'i pe ei'e hap ewy e ahiagnia pe.
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 Mi'i hawyi tuwenõ'ẽ ra'yn mekewat miit heso'ok rakat piit pyi hamaut ko'i kapiat tuwehyt'ok hamo. Mi'i hawyi hamaut ko'i ra'yn ikohyeput i kohyeput i yity'ok totepyi y'y wato kape hawyi hewo hewo ra'yn y'y wato pe topap yne ra'yn.
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 Mi'i hawyi hamaut apykok haria te'era'akasa hawyi meremo tuwat henoi hamo tawa ko'i kape. I'ewyte mu'ap upiat gupte'en haria pe ta'atuhenoi — Tapap ta'yn yne aihũ hamaut ko'i i'atu'e y'y wato pe uhyt'i'in mana'in i'atu'e yne miit'in me. Mekewat ahiag ko'i ipiit piat rakat waku ra'yn i'atu'e.
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 Pyno i'atuepiat henoi hawyi tõ'ẽ kahato Iesui kape. Put'ok'i'atu'e turan mekewat sa'awy'iwuat ahiag ipiit piat rakat waku ra'yn ta'atupuẽti. Sokpe pe ra'yn toĩne'en Iesui yatype. Te'era'akasa hawyi õ'ẽ haria te'eruwanẽtup kahato.
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 Mi'i hawyi sa'awy'iwuat akasa haria henoi yne aikotã aikotã Iesui timoehãite hap etiat õ'ẽ haria pe.
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 Mi'i tupono mekewat tawa Katarenu kaipywiaria gyt'i'atu'e Iesui pupi hawyi — Mehĩ ereto ro meiũpepyi i'atu'e Iesui pe. Yt uruiky'esat i meiũpe ereĩne'en po'og i'atu'e. Mi'i pote Iesui teke i ra'yn yara pe hawyi ta'aipok y'y wato sakpo.
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 Teke turan sa'awy'iwuat ahiag ipiit piat rakat — Uika'iwat areto teran eupi katupono areĩne'en epotmu'e wato wo teran e Iesui pe.
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 Ma'ato Iesui — Yt uhyt waku po'og era'aipok e'yat kape tawa ko'i kape ipuo mono eremoherep aikotã Tupana emoehãite hap ehenoi ewyria'in me hamo e. Mi'i hawyi Iesui henoi hawyi toto ra'yn wuat'i ipiat henoi hamo tetawa piaria pe toto. Mi'i tote yne tawa piaria pe aikotã Iesui tunug tetiat hap tohenoi kahato.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 Mi'i hawyi Iesui tokosap i ra'yn ysakpo. Mi'i tote miit'in typy'i rakaria toi'atupuẽti put'okto'e turan. I'atuwepit kahato katupono ta'atuhekatup Iesui ut hap.
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 Mi'i turan tut Iesui ewawi wẽtup ok Tupana mõtypot yat piaria akag Iairu e hap het rakat. Mi'i hawyi Iesui owa kape tuwepỹ'ãtutuk hawyi tuwewahik yi kape hawyi to'e Iesui pe — Mehĩ eriot ro uhupi ui'yat kape e.
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 — Mehĩ e uhaki'yt makuptia rakat 12 anu rakat iku'uro teran moity'i ra'yn e. Mio tã e hawyi Iesui — To'iro pyno Iairu pe. Iesui toto turan yne itotiaria miit'in sem tuwat hupi. Miit'in tohik kahato tuwat kahato hupi pote.
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 Toĩne'en i'atutok pe wẽtup ok haryporia huu wato rakat 12 anu ra'yn toho'opot. Toipun yne ra'yn tekat ko'i paini ko'i upi mohag nug haria ko'i upi tomoehãite hap ky'ewi wen ma'ato yt toipuẽti hin i tehãite hap.
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 Mi'i ti put'ok'e Iesui ape kai hesokpe emig neran haype. Mi'i hawyi totemig hesokpe hawyi meremo huu iponik ta'yn ihãite ra'yn.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Mi'i hawyi tesokpe emig hawyi Iesui apo'e — Uwe keĩ uhemig hat meikope e. Ma'ato õ'ẽ haria — Yt uruto i i'atu'e torania. Mi'i hawyi Peteru to'e Iesui pe — Uika'iwat miit'in typy'i rakaria to'oran me meiũ watukupte'en e. I'atu kahato emig emig haria mesuwe e. Kat poteĩ — Uweĩ uhemig hat meikope ere'e e.
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Ma'ato Iesui to'e — Peteru e uhemig hat sese uimohey kahato hat toĩne'en meikope atikuap ta'yn. Uhesaika hap tuwẽtem uhemig hap kape uipiit pyi hap ete e. Mi'i uimimoehãite topyhu'at atikuap e.
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 Toikuap ta'yn hawyi hemig hat tyryto'e popuo tut howawi. Mi'i hawyi tuwepỹ'ãtutuk Iesui ewawi. Mio tã e — Mimi mesup ta'yn mig'i wo woromig uimoehãite hap ky'ewi e. Woromig hawyi meremo epiat uimoehãite hap atipuẽti e Iesui pe wuat'i ehamo. Mi'i hawyi itotiaria Iesui upiaria ikuap ta'yn huu wato rakat tomoehãite ra'yn hap.
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Mi'i hawyi Iesui to'e tomimoehãite hat pe — Uhaki'yt pyno waku ra'yn en e. Uimohey hap kaipyi emoehãite hap topyhu'at koitywy etipuẽti ra'yn e. Waku pyno era'aipok i ra'yn e'yat kape ewepit hap wywo e.
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 Mi'i turan Iesui piat henoi imoehãite hap turan put'ok'e wẽtup ok Iairu yat kaipyi. Mi'i to'e Iairu piat henoi hamo. — Uhyt e iku'uro sese ra'yn wyti esaki'yt e. Pyno yt kan hamo i wahenoi po'og Aimu'e hat Iesui pe e.
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 Katupono yt kat i aiku'uro hawyi aheĩne'en i hap e Iairu yat kaipywiat sut hat. Mi'i hap Iesui tikuap hawyi to'e Iairu pe — Yt gyt'ere tei'o esaki'yt iku'uro hap pupi ma'ato etimohey yn na'yn Tupana hawyi waku pe esaki'yt e.
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 Mi'i hawyi Iesui put'ok'e Iairu yat ete hawyi Iesui to'e miit'in sem me — Yt atiky'esat i miit'in typy'i poity'i iku'uro rakat yatype e. Waku Peteru Iuwãu Tiaku i'ewyte i'ywot ity yn atiky'esat iku'uro yatype e.
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 Teke hawyi toipuẽti itote miit'in wak haria haki'yt iku'uro pote te'eruwak ta'atueko ewy sa'up ete. Mi'iria pe Iesui to'e — Yt eweiwak tei'o e eipo'inik to e. Yt iku'uro i rat e. Toket ne'i wyti e.
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 Mi'i pote wak haria to'okyry'i ne'i Iesui ehay ete — Pywo ti rat iku'uro sese haki'yt i'atu'e. Era'akasa ro i'atu'e Iesui pe.
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Iesui teke ra'yn iku'uro rakat kape iwywuat pe hawyi toipopytyk ta'yn hawyi tuwẽpowat — Ere'ãpe'ok'am no pĩ'ã makuptia e.
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 Mi'i hawyi tuwẽpowat haki'yt yt ipyhu i ra'yn nakat. Mi'i hawyi tuwẽtem gu'uro pyi hawyi tuwe'ãpe'ok'am i ra'yn. Mi'i hawyi Iesui to'e ity pe — Mana etopoi ro emẽpyt e.
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 I'ywot'in te'eruwehum kahato Iesui ete ma'ato mi'i hawyi Iesui to'e — Yt ewehenoi tei'o aikotã uiminug esaki'yt etiat ko'i irania'in me aikotã atomoieĩne'en esaki'yt atiõtem gu'uro pyi hap ko'i e.
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.