João 4
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Yi Iuteu piat toĩne'en hap e'at pe Iesui ti'atuset'ok kahato miit'in topotmu'eria po wo kat pote yt tohet'ok i topo wo.
1 Pharisee hinowar Jesu i bigegesairih naatu John natabir ana bai’ufununayah moumurih na’in bapataito ebitih,
2 — Po'og po'og iwat ipotmu'eria Iuwãu potmu'eria kai po'og po'og miit'in toi'atuset'ok Iuwãu kai i'atu'e nagnia ehay enoi haria.
2 turobe iti i men Jesu bapataito ebitih, baise i ana bai’ufununayah.
3 Mio tã i'atu'e hawyi Iesui toto ra'yn Iuteu e'yi pyi.
3 Anamaramaim Jesu, i Judea ihamiy naatu matabir maiye in Galilee.
4 Mi'i hawyi Iesui toto te'yi Karireia kape yi Samaria puo toto. Yt toto i mekewat wẽtup mu'ap upi katupono toto teran yi Samaria puo.
4 Boun ana remoramaim i boro Samaria wanawanan narun nan.
5 Mi'i hawyi toto tawa Sikat kape yi Samaria puo. Itote nimo kahato ra'yn aha'ase'i Iako toĩne'en. Sa'awy'i te'yi tutum na'yn tosa'yru Iuse pe. Mi'i tote ti ase'i tunug y'y yi pan me. Mi'i hap kape Iesui toto.
5 Imih i Samaria bar merar wabin Sychar tit, Jacob ana me kamar i natun Joseph bitin i sisibinamaim.
6 Atposake turan put'ok'e mekewat yi ka'a ẽpeke hawyi Iesui ta'apyk yi ka'a pyhyp hap ẽpeke. Tuwemohy ra'yn mu'ap hake topysero ra'yn pote.
6 Jacob ana harew karakar i nati’imaim, naatu Jesu ef nan hahar, karakar sisibin mara’at ma. Nati i ouyit.
7 Itote pyi ma'ato ipotmu'eria ra'yn tuwat tawa Sikat kape mi'u so'okyi'at hamo.
7 Samaria babin harew huninamih nan anamaramaim, Jesu babin isan eo, “Karam harew ititu atatom?Jesus Samaritan babin hairi tibidudur|alt="Jesus talking to Samaritan woman" src="CN01674B.TIF" size="col" loc="Jhn 4.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.7"
8 Mi'i pytkai wẽtup ok haryporia tut ra'yn y'y so'osat hamo. Put'ok'e tipytpe hawyi Iesui to'e tope. — Eherut ro uhepe y'y mana e.
8 I ana bai’ufununayah hin bar merar bay tobonamih.
9 Mi'i pote toiwesat — En ni Iuteu ywania ma'ato uito ti Samaria ywania ne'i e. Kat poteĩ ehay uiwywo mimi yt eheko ewy i e. Kat pote uipo pyi etiky'esat y'y mimi e katupono Iuteuria ywania yt to'oehay teran i yi Samaria ywania wywo e.
9 Samaria babin Jesu isan eo, “O i Jew naatu ayu i Samaria babin. Mi’itube ayu isou harewamih kufefefeyan?” (Jew hai naukwat, o hai kerowas boro men Samaria bairi hinafaram hinaa hinatom.)
10 Mi'i hawyi toiwesat — Yt etikuap i kahato mana uwe y'y ẽtup epe e. Yt etikuap i kahato kat som Tupana tum neran epe mana e. Etikuap pote meremo ehẽtup uhepe y'y sese wo'omoieĩne'en hap emoieĩne'en hamuat wuat'i e'at piat hamuat e.
10 Jesu, babin isan iya’afut eo, “O God ana siwar itasoso’ob na’at yait o isa harew tomamih efefeyan, o boro itibatiy i boro yawas ana harew tit itatom”.
11 Mio tã e hawyi toiwesat — Yt kat i kahu ekuiru'a saity etiat y'y sat hamuat e katupono meiũwat pyi pya poity'i yi pe y'y e. Aikotã aru pyno etum uhepe y'y uimoieĩne'en hamuat e.
11 Babin eo, “Aro, o taratarfuruwen men ibai ina naatu karakar ana sou i manin na’in ra’iy in. Karakar menatanamaim boro iti yawas ana harew inab?
12 Nimo kahato urue'ase'i Iako ti hum uruepe mesuwat yi ka'a piat y'y sat hap e. Sa'awy'i ti Iako mẽpyt'in te'eruwe'y'u mesuwat yi ka'a piat y'y wo. I'ewyte iwat ihũria te'ere'y'u meiũpe i'ewyte urue'ase'i Iako te'y'u meiũpe mimi e. En apo pyno po'og wakuat y'y moherep hat urue'ase'i Iako kai mimi e.
12 Iti karakar i aki agir Jacob kair imaim ma tomatom, naatu ana haru ana for ouman. Iti karakar aki iti. O taiyuw ku’o’o, o Jacob inatabir?
13 Mio tã e hawyi toiwesat — Uwe uwe te'y'u meiũwat pe meiũran te'y'utui i ra'yn.
13 Jesu iya’afut eo, “Orot babin etei iti harew natomatom boro sikan namamah maiye,
14 Ma'ato uwe uwe mekewat uimiium y'y wo te'ere'y'u mi'i haria ti aru yt karãmuo i ra'yn te'ere'y'utui i e katupono uimiium y'y toĩne'en emoieĩne'en hamuat wuat'i e'at piat ihãite rakat ra'yn. Uimiium y'y yrasa sese ewy ra'yn tuwẽtem y'y epy'a pyi mana e.
14 baise yait ayu harew anitin natomatom boro men sikan namamah. Naatu harew nati ayu anabitin boro wanawananamaim harew buruburur namatar. Naatu yawas’anaharew imaim na’in nitin, naatu yawas wanatowan nab.
15 — Pyno mimi etum no uhepe ewat e'y'y e. Mi'i rokirẽ mono yt karãmuo i ra'yn are'y'utui hawyi yt karãmuo i ra'yn ariot meiũpe y'y so'osat hamo e.
15 Babin Jesu isan eo,” Aro, harew nati ayu kwiti saise ayu men sikou namamaa nan naatu men mar etei iti’imaim harew huninamih anan.”
16 Mio tã e hawyi Iesui timoherep ta'yn haryporia pe iminug sa'ag ko'i. Mi'i pote to'e tope — Pyno eterut ro e'aito uhowawi mana e.
16 Jesu babin iu, “Kwen ku’af aaw isan naatu kumatabir kuna.”
17 — U an mimi yt uhe'aito i rat e. Mio tã e ne'i toiwesat pote to'e — Pywo pe ti mio tã ere mana katupono yt e'aito kahato i.
17 Babin iya’afut eo, “Ayu aawu en.” Jesu eo,” O aaw en ku’o’o i turobe.”
18 Mio ti wẽtup ok e'aito wywo i ra'yn ereĩne'en. Ha'awyte ti e'aito wo 5 ok wẽtup ok wẽtup ok tuereto wo mi'iria eti'atu'atoiat yne. Yt naku i mi'i tã mana e. Mio tã e Iesui tomoherep haryporia pe yt iwe'eg i hap kuap haype.
18 Anababatun, o oro’orot etei five, i aa’awanen naatu orot iti boun airi kwama’am i men o aawamih. Abistan iti boun i’o’o i turobe.”
19 Mi'i pote toiwesat — Are an Mimi En ni Tupana mikuap yn moherep hat e.
19 Babin eo, “Aro, ayu ai’iti, o i dinab orot.”
20 Sa'awy'i uru'ywot'in tomõtypot Tupana mesuwat e'yity'ok totepyi Mimi ma'ato eiperia Iuteuria tawa Ierusarẽi me yn waku watomõtypot Tupana e haria eipe e.
20 “Aki ai a’agir iti oyawemaim hikwakwafir, baise kwa Jew kwa’o’o kwafiren efan i Jerusalemamaim tanakwafir.”
21 Mi'i hawyi to'e — Etimohey ro ui'e hap mana e. Meiũran ti aru yt eweiwat i ra'yn meiũwat yity'ok kape. Yt uwe i tuwat aru Tupana mõtypot tawa Ierusarẽi kape Tupana mõtypot hamo katupono wẽtup e'at pe ti aru miit'in pywiat yt sa'awy'iwuat ewy i ra'yn timõtypot haty wo Tupana sese aikope aikope hap upi.
21 Jesu eorereb eo, “Babin ayu initutumu, veya i enan anamaramaim kwa boro men Tamat no oyawemaim o Jerusalemamaim kwanakwafir.
22 Ei'ywania yt ikuap i kahato Tupana mõtypot hap are. Uwe Tupana sese hap yt eweikuap hin i are. Ma'ato uruto uruikuap kahato Tupana katupono Iuteuria ywania kaipyi tut ra'yn miit'in ehakyera'at hat e.
22 Kwa Samaria men kwaso’ob abistan kwakwakwafir, aki aso’ob abistan a kwakwafir, anayabin yawas i Jew sabuw biyahine na.
23 Mesup ti aru tut ra'yn Tupana mõtypot hap yt mesuwat ewywuat i ra'yn katupono Tupana mõtypot haria sese ta'atupy'a pywiat ta'atuwanẽtup hap kaipywiat ra'yn imõtypot hãpyk kahato haria ra'yn tukupte'en Tupana miky'esat ewy e.
23 Veya i enan naatu natitaka anamaramaim anababatun kwafirenayah boro Regah turobe naatu Anuninamaim hinakwafir, naatu kwafirinayah iti na’atube i boun Regah enunuwet.
24 Tupana toĩne'en Ipã'ãu yn yt heremo i mi'i tupono toiky'esat tomõtypot hap yt heremo i. Aiwanẽtup we yn pywo sese e hap kaipywiat aipy'a pywiat mio toiky'esat tomõtypot hap mana e.
24 God i Anunin, naatu i ana kwafirenayah i turobe naatu Anuninamaim hinakwafir.”
25 — Are an atikuap teran meiũran ti aru Tupana tipo'oro temiit Aiporekuat nuat aimu'e yne hamuat mekewat Wuat'i Miit'in Porekuat e hap het rakat e.
25 Babin eo, “Ayu nati Roubininenayan i aso’ob (Keriso terarouw) i enan. I nanan ana veya i boro sawar etei it isat nakubuna.”
26 — Yt meiũran i ra'yn ti aru mana katupono tut kahu ra'yn. Uito ra'yn meiũ hemiit mana e Iesui.
26 Imaibo Jesu eorereb eo, “Ayu i yait? Ayu yait airit ta’o’o.”
27 Mi'i turan ipotmu'eria put'ok'i'atu'e mi'u kyi'at hawyi. Mi'i hawyi te'era'akasa Iesui ihay haryporia wywo. Mi'i hawyi te'eruwanẽtup kahato — Kat poteĩ Iesui ihay haryporia wywo i'atu'e. Irania'in wo'omu'e haria yt i'atuehay teran i haryporia wywo ahetama puo i'atu'e te'eruwanẽtup hawe.
27 Jesu eo oumatan, ana bai’ufununayah himatabir hina hitit naatu Jesu babin hairi hibidudur hi’itih hi’ororsa’ir. Baise men yait ta kok babin tibatiy, o Jesu hitibatiy, “Anayabin aisimamih babin airi kwabidudur?”
28 Mi'i hawyi mana toiat tekuiru'a mekewat y'y sat hap itote hawyi toto meremo tetawa Sikat kape.
28 Naatu babin ana harew hunihun ihamiy, i matabir in bar merar tit naatu sabuw nati’imaim hima’am hai tur eo’wen,
29 Put'okto'e hawyi to'e itotiaria pe — To'iro woroho'omo'akasa wẽtup ok miit iuẽpiat kape yne uiminug sa'ag toimoherep ta'yn yt uwe i piat henoi pytkai e. Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat apo Mi'i Miit e i'atuepe.
29 Kwana tan orot kwa’itin, sawar abistanawat asisinaf etei’imak au tur eowen. Ta’itin i Roubinineyan wariten?”
30 Mi'i hawyi tuwat tuwat haryporia upi tawa pyi te'era'akasa Iesui kapiat hamo.
30 Naatu bar merar hihamiy naatu sabuw etei ef hinuwet hin Jesu biyan hitit.
31 Mi'i turan Iesui emiit'in te'ero'e Iesui pe — Urumu'e hat waku ra'yn aimi'u. Erenuk to i'atu'e.
31 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah hi’o, “Bai’obaiyenayan bay ta ku’aan ya kurutan!”
32 Ma'ato toi'atuwesat — Waku ra'yn e ui'ok ta'yn e. Toĩ uimi'u yt eimikuap i ma'ato e.
32 Baise i isah eo, “Ayu au bay menamaim ana’ani’aan kwa men kafa’imo kwaso’ob.”
33 Mi'i pote to'ope apo'i'atu'e — Toĩ apo wẽtup ok imi'u erut hat meiko pe tawa pe ahewyry turan i'atu'e.
33 Imih bai’ufununayah taiyuwih hima hi’o, “Ta’itin sabuw afa bay hibow hina hitin eaa wariten?”
34 Mi'i pote Iesui to'e. — Uiwyria'in e aikotã mi'u wo ai'ok hawyi aimowepit kahato mi'i hap ewy uipo'oro hat miky'esat nug uhepiat hap uimowepit kahato atu'u hawyi e.
34 Jesu eo, “Ayu au bay, i yait ayu biyafaru i anakok anabosiyasiyar anasinaf naatu bowabow ayu bitu i anabow anisawar.
35 Uiwyria'in mio tã ewei'e eiwo'ope. Meiũran 4 ewaty hawyi ti aru aimikoi waku ra'yn haat ra'yn ewei'e eiwo'ope e. Uito ti ma'ato are'e ehepe ewei'akasa ro aiko kape are ewei'akasa ro Samaria ywania kape e.
35 Kwa iti na’atube kwa’o’o, ’Sumar kwafe’en o tafanamaim aki boro anafour’. Baise a tur ao’owen, Kwa matatoniwa’an me kwana’itin gewas naatu bay iyamur sawar fourin isan ana veya tit.
36 Mio ti haat ra'yn waku ra'yn eweiterek to are ra'yn ehepe e. Wẽtup ok ikoi hat wẽtup ok iterek hat e miwan me hap ewy are ehepe. Uwe ipotpap ikoi hap ete uwe ipotpap iterek hap ete mi'i hat tipuẽti aru tosa'up e.
36 Boun auman fourayan boro hibaiyan ana kabay nab, naatu bay four eya’ay ma’ama wanatowan isan, imih ta’itin tanumayan naatu fourayan i hairi auta’imon hiniyasisir.
37 Pywo ti Tupana ehay sytpok haria imipo'ororia tipuẽti aru ha'up e. Iterek tipyt saipepe ti aru typy'i ra'yn miit'in wuat'i e'at piat ieĩne'en hanuaria ra'yn tukupte'en mekewat e'at pe e. I'atuwepit kahato ikoi haria iterek haria e.
37 Abistan hi’o’o i turobe, “Orot ta’imon etatanum naatu orot ta’imon efafour”.
38 Mi'i tã woroho'opo'oro mikoi terek hamo ra'yn aikope ha'awytewuaria ei'yianmiaria ikoi hap kape hap ewy woroho'opo'oro e. Aikope Tupana ehay moherep haria i'atupotpap sa'awy'i hap kape woroho'opo'oro e. Ta'i haat ra'yn wyti ikoi hawuo mio uipotmu'eria e. Ewei'akasa ro e.
38 “Efan men imaim ima ibowabow, ayu aiyafari kwenan inafouramih naatu i hai fairamaim hibowabow o nonowatin inafour inaa’amih”.
39 Mi'i to'e turan tõ'ẽ kahato tuwewawi typy'i ra'yn yi Samaria piaria Iesui mohey haria wo te'eropyhu'at mekewat haryporia ehay upi. — Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat apo iuẽpiat Miit katupono yne uiminug sa'ag moherep yt uwe i piat henoi pytkai hat mi'i e hap upi.
39 Samaria moumurih maiyow nati bar merar Jesu hitumitum anayabin babin ana turamaim, “I ayu au sinaf etei eo anowar”.
40 Put'okta'atu'e hawyi te'ero'e Iesui pe — Waku ereĩne'en uruetawa pe mehĩ i'atu'e. Mio tã i'atu'e pote ti typy e'at toĩne'en i'atuetawa pe.
40 Imih anamaramaim Samaria sabuw hina Jesu biyan hititit, hifefeyan bairi ma isan, imih veya rou’ab bairi hima.
41 Mi'i hawyi toi'atumu'e ra'yn itotiaria. Mi'i hawyi itotiaria typy'i ra'yn Iesui mohey haria te'eropyhu'at.
41 Sabuw moumurin maiyow hitumatum anayabin i ana turamaim,
42 Mi'i hawyi te'ero'e — Mana i'atu'e sa'awy'ite ti ehenoi uruepe hawyi uruimohey ra'yn ma'ato mio Iesui uruikuap ta'yn ihay. Uruwanẽtup hawe toĩne'en na'yn. Mi'i tupono — Mi'i ti rat mesuwat yi totiat wo'oehakyera'at hat uruto'e. Koitywy uruikuap ta'yn uruimohey ra'yn po'og sa'awy'iwuat — Ai'ywot Tupana Mipo'oro Aika'iwat nuat e'e hap ewy mana i'atu'e.
42 naatu babin isan hi’o, “Aki bounabo abitumatum, men babin i’o isan, baise abistan tur eo’o aki taiyuwika taini anowar”.
43 Toĩne'en Iesui yi Samaria pe typy e'at hawyi toto ra'yn tomotag hap yi Karireia kape.
43 Veya rou’ab sasawar ufunamaim Jesu efan nati ihamiy, naatu au Galilee na’at misir in.
44 Mu'ap upi Iesui to'e topotmu'eria pe — Ara'aipok hamuat uimotag hap kape tawa Nasare kape e. Pywo pe are'e ehepe Tupana ehay moherep hat wyti imotag haria yt timõtypot i yt ta'atumohey i yt ta'atu'oksat'i i e Iesui.
44 Anayabin i taiyuwin isan eorereb eo, “Dinab orot taiyuwin ana tafaram sabuw isan men tekakakaf”.
45 Put'ok'e Iesui yi Karireia pe hawyi itotiaria i'atuwese tuete kat pote te'era'akasa ra'yn imisepap ko'i tuwat hupiat tawa Ierusarẽi kapiat hawyi ienuk hap koro e'at pe.
45 Imih anamaramaim na Galilee titit, sabuw ana merar hiyi hibai. Anayabin hin Jerusalem Tar Nowaten Hiyuw aa isan hiruru’ay, nati’imaim sawar abistanawat sinaf hi’i’itin isan.
46 Mi'i hawyi Iesui toto tawa Kana kape yi Karireia piat aikope Uwa hy nug y'y kawiat hap kape toto. Yt pya i tawa Kana kai toĩne'en wẽtup tawa Kawana'ũ e hap. Itotiat tawa ka'iwat sa'yru ti i'ahu kahato rakat.
46 Naatu matabir maiye in Canna tit, nati Canna i Galilee wanawanan, imaim harew botabir wine mamatar. Naatu nati’imaim gawan ana orot ukwarin natun sawow Capernaumamaim inu’in.
47 Karãpeĩ mi'i turan i'ywot tikuap ta'yn Iesui put'ok'e tawa Kana pe hap mi'i hawyi toto meremo hẽtup hamo — Uha'yru moehãite epiat hap ti atiky'esat e. I'ahu kahato iku'uro hamuat uha'yru uhyt e. Mi'i pote morereto teran uhetawa Kawana'ũ kape imoehãite hamo e.
47 Jesu Judea’ane na Galilee tit ma’am ana tur na nowar. Misir in biyan tit ana tur eowen naatu ifefeyan i tare tan natun sawow inu’in tiyawas i kafa’imo namorob.
48 Mi'i pote Iesui tiwesat — Are pãi yt ewei'akasa i uiminug wakuap ko'i kapiat pote rasom yt uimohey hin i eipe e.
48 Jesu sabuw iuwih, “Kwa sabuw ina’inan naatu baifofofor kwana’itah, baise boro men kwanitumatum.”
49 Ma'ato i'ahu rakat ywot to'e — Merep to mehĩ. Iku'uro irane uha'yru e.
49 Gawan ana orot ukwarin Jesu isan eo, “Aro, inare tananabo au kek namorob.”
50 Ma'ato Iesui tiwesat — Yt iku'uro i esa'yru uhyt. Ihãite ra'yn emẽpyt e. Pyno era'aipok i ro e'yat kape katupono waku ra'yn e Iesui. Mi'i hawyi imohey hap wywo toto tosa'yru kape.
50 Jesu orot isan eo, “Kwen! O a kek yawas ema’am!” Orot itumatum abistan Jesu tur isan eo naatu ana ef rura’ah in.
51 Mi'i hawyi mu'ap tote hemiit'in tõ'ẽ heowa kape — Uruka'iwat i'atu'e ihãite ra'yn ti esa'yru uhyt i'atu'e.
51 I ra’iy inan efamaim ana akir orot bairi hitar naatu ana tur hi’owen, “O a kek i yawas ema’am
52 Mi'i hawyi apo'e — Kat e'at kahu uha'yru ihãite e. — Ga'atpo atposake pyi ti ipiit sakup nik tokosap ta'yn meremo ihãite ra'yn i'atu'e.
52 Naatu ibatiyih, Veya abistanamaim au kek yawas?” Naatu i hiya’afut hi’o, “Fai ouyit one korok na’atube imaim sawow ihamiy”.
53 Mi'i hawyi iwatetup ta'yn Iesui atposake pyi to'e hap kape — Ihãite i ra'yn ti esa'yru e hap kape. Mi'i hawyi i'ywot timohey ra'yn Iesui. Torania ra'yn itotiaria imohey i'yat piaria ta'atukuap hawyi.
53 Naatu imaibo tamah not nati ana veya Jesu eo, “O a kek i boro nayawas.” Imih nati ana baremaim hima’am etei hitumatum.
54 Mi'i tomisepap tutunug na'yn yi Karireia pe ta'aipok yi Iuteu kaipywiat hawyi. Typuo ra'yn wakuap tutunug iwato rakat tomisepap yi Karireia piaria ete. Sa'awy'i tutunug sapo hy y'y kawiat. Mi'i hawyi toimoehãite pya pyi ha'yru iku'uro irane rakat.
54 Iti ina’inan bairu’abin men tesinaf emamatar Jesu sinaf matar, no Judea’ane na au Galilee inan ufunamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.