João 12
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 6 e'at mekewat ienuk koro e'at owakai te mekewat sa'awy'i wanĩkap po pywiat hekatup hap e'at owakai te Iesui toto ra'yn tawa Petania kape towy'ok moieĩne'en i hap kape toto. Irasaru tomi'ãpe'ok'am gu'uro pywiat yat kape toto temiit'in 12 ok takaria wywo toto.
1 Veya six nasasawar ufunamaim i Tar Nowaten ana veya, Jesu na Bethany tit, Lazarus morobone biyawas i ana bar merar.
2 Itote Irasaru'in tunug ienuk wato hap Iesui etiat tuwehum hap. Itote mana Mata tipowyro mi'u nug hap ete. Waku yne hawyi ta'atukaykay Iesui hawyi te'era'apyk ta'yn. Irasaru ta'apyk yparakai auri wo i'ewyte Iesui ywytpe.
2 Nati’imaim rabirab ana bay hibogaigiwas Jesu bairi aa isan, Martha ibaisih bairi bay hisemor. Lazarus orot afa auman Jesu bairi himarir gem sisibinamaim hima’am.
3 Mi'i hawyi mana Maria tat topohag hy heiam ha'up woity kahato rakat totat mohag hy Naratu pohyt kawiat ha'up woity kahato rakat totat. Mi'i hawyi Iesui py ete toi'okpun yne mekewat mohag hy i'ewyte toimogag ipy to'asap mo. Mi'i hawyi ikamhig se kahato ra'yn i'yat waku kahato.
3 Raiy yamurin mamarin wabin nard i ai rourin hibun iroro’on hibai. Nati raiy iroro’on ana baiyan i gagamin na’in, Mary bai na isuwei ra’iy Jesu an rororon ihurufen, naatu aribunamaim safam. Naatu yamurin ana mamarin bar wanawanan etei itakwar.
4 Mi'i hawyi ipotmu'e Iuta mekewat Simãu Ikarioti sa'yru Iesui ma'at hanuat to'e
4 Baise ana bai’ufununayan orot ta, Judas Iscariot boro ufibo baban nao, i eo,
5 — Yt kan hamo i eti'okpun mohag hy e. Kat poteĩ yt etiweneru i mekewat mohag hy hawyi ha'up woity rakat etat hamo hawyi atum ha'up yt hekat i rakaria pe e. Ta'i ha'up woity'i rakat ti meke 300 e'at motpap kapiat hap sa'up. Ha'up woity kahato rakat ti mekewat e mana pe.
5 “Ana gewasin iti raiy yamurin mamarin ana baiyan 300 silver coins tatayai sabuw hitatubun naatu kabay tatab bai’akirayah tatibaisih.”
6 Iuta tiky'esat ha'up topo piat hap towano. Yt toiky'e hin i yt hekat i rakaria pytkai i katupono totero'ok kahato 12 ok takaria wywuat tineiru heiam miat.
6 Iti tur eo’o, asir sabuw hinanot i akir sabuw baibaisih isah not eo hinarouw, baise i bainowan orot ta, anayabin hai kabay koukufet kakaif, abistan ekokok i ebai ana kokomaim esisinaf.
7 Ma'ato Iesui to'e — Iuta wãi mio tã ere te mana Maria pe are'e pãi katupono uiku'uro hap owakai te aheko ewy mana uipen mohag hy wo uipiit ete e.
7 Jesu iya’afut eo, “Babin kwaihamiy! Abistan biyanamaim ema’am i ayu anamorob hinayaya’u isan eyayabuna.
8 Areto irane ra'yn Uito mi'i hawyi yt kat i aru ma'ato etum kuap emiium ko'i uhepe e. Yt hekat i rakaria ti aru ma'ato tukupte'en wuat'i e'at pe mesuwe eiwywo kat ium ehepiat hamo.
8 Kwa boro mar etei akir sabuw wanawanahimaim kwanama, baise ayu boro men mar etei kwa bairit tanama’amih.”
9 Mi'i hawyi Iuteuria tikuap ta'yn mekewat tawa Petania piat Iesui ieĩne'en hap. Mi'i pote typy'i te'eruwa'atunug Iesui kapiat te'era'akasa hamo i'ewyte Irasaru kapiat te'era'akasa hamo imi'ãpe'ok'am gu'uro pywiat hat kapiat hamo.
9 Sabuw moumurin maiyow tur hinowar Jesu i na Bethany ma’am, imih sabuw Jesu itinamih hin, men i akisin itinamih hin baise Lazarus morobone Jesu biyawas auman itinamih hin.
10 Mi'i hawyi Iesui mimoieĩne'en Irasaru kapiat akasa haria timohey kahato ra'yn Iesui.
10 Imih firis gagamih ef hinuwet hiyakitifuw Lazarus auman hitarab tamorob isan.
11 Mi'i pote pa'i kororia tikat aikotã waku Irasaru auka hamo i ra'yn ta'atukat.
11 Anayabin Lazarus biyanamaim abistan matar hi’itin Jew sabuw moumurin maiyow himisir firis gagamih hikwahirih naatu Jesu isan higeger hitumitum.
12 Wẽtup e'at itote hawyi toto ra'yn Iesui tawa Ierusarẽi kape. Mi'i totiat turan ti ienuk wato hap nug haria tikuap ta'yn Iesui ut hap.
12 Marto sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay Tar Nowaten ana Hiyuw isan, tur hinowar Jesu i enan au Jerusalem.
13 Mi'i hawyi typy'i ra'yn tuwat Iesui owawi. Mi'iria tuwat Pinawa yhop ta'atupo piat wywo Iesui kape. Mi'i wywo i'atuehay wepit kahato — Waku ti rat En. Waku ti rat En Uhyt Mimi i'atu'e. En ni Tupana Mipo'oro ai'ywania Porekuat i'atu'e. En ni Tupana Mipoityro po'og waku torania kawiat hat ai'ywania Porekuat nuat Isareu ywania Porekuat nuat i'atu'e. Waku ti rat En Uhyt Mimi i'atu'e haty wo Iesui pe.
13 Sabuw ai rourih hikakir naatu hitit hin Jesu nan bairi baitaramih, hitarkoukuw hi’o, “God tanifai! Regah wabinamaim enan, God nigegewasin! Israel hai aiwob inigegewasin!” Hitit hin bairi hitar.
14 Mi'i hawyi Iesui tipuẽti ihũ Iumetiu.
14 Bobaituw boubun wabin donkey hitita’ur naatu afe’enamaim mara’at ma remor yen in. Buk Atamaninamaim hikirum hi’o na’atube.
15 Mi'i tote ta'apyk aikotã sa'awy'ite miwan me Sakaria 9.9 pe Tupana to'e hap ewy — Tawa Siãu piaria woroho'oehakyera'at teran ehewanĩkaptia po pyi e. Yt eweiken'ẽ po'og tei'o tawa Ierusarẽi piaria katupono atipo'oro irane Eiporekuat sese ehowawi ehehakyera'at hamo e. Mi'i Miit ti aru atipo'oro ehowawi apykpe eihũ Iumetiu mẽpyt rote tut irane e miwan me Tupana e hap.
15 “O Zion Natun Babitai, Men inabir;
16 Iesui emiit'in yt tikuap i kahato yianmiat aikotã aru Tupana e hap ko'i miwan miat Iesui etiat miwan miat ma'ato Iesui tuwẽtem gu'uro pyi hawyi i'atuwatetup kahato Tupana e hap kape hawyi — Meiẽ i'atu'e Iesui tunug yne mesuwe aikotã aikotã Tupana to'e yianme miwan me e hap ewy kahato aikotã iwan miat Tupana e hap ewywuat Iesui tunug na'yn i'atu'e. Iesui ta'aipok atipy kape hawyi ta'atukuap aikotã iwan miat Tupana e hap ewywuat Iesui tunug ra'yn ta'atukuap ta'yn.
16 Abistan nati ana veya himamatar ana bai’ufununayah men hiso’ob. Baise Jesu ana fair nabaib ufunamaim, imaibo hina’itin hinaso’ob. Buk Atamaninamaim i isan hi’o hikirum, naatu hisinafen himatar.
17 Mi'i hawyi Iesui wy Irasaru moieĩne'en pakup i hap kapiat akasa haria henoi henoi kahato ra'yn tawa Ierusarẽi miaria pe aikotã Iesui tihep Irasaru gu'uro pywiat hap ta'atuhenoi henoi aikotã Iesui tunug yt miit'in mikuap ewy i tomisepap ko'i ta'atumoherep miit'in me itote.
17 Sabuw iyab Jesu bairi hin rahemaim hitit Lazarus morobone yawas misir hi’i’itin hi’o tur ra’at tasasar.
18 Mi'i pote ti miit'in tõ'ẽ kahato Iesui kuap hamo.
18 Sabuw moumurin maiyow hitit hin Jesu biyan hitit, anayabin tur hinowar i ina’inan iti na’atube men tisinaf emamatar i sinaf matar.
19 Mi'i pote Iuteu wo'onãpin haria te'ero'e to'ope — Yt naku i katupono miit'in i'atupap kahato ra'yn Iesui upi i'atu'e. Yt naku i katupono ta'atunug neran Iesui I'atuporekuat nuat i'atu'e. Wãiwato'e kahato pytkai ahepiat ta'atunãpin hap yt ta'atumohey hin i aiwat wãi'ai'e hap i'atu'e. Yt naku i tuwat tuwat Iesui upi i'atu'e to'ope.
19 Imih Pharisee taiyuwih himare hi’o, “It abistan tayayakitifuw men kafa’imo emamatar. Sabuw etei i’etaw tebi’ufunun kwa’i’itin!”
20 Mi'i turan wẽtup ywania yi Karasia kaipywiaria put'ok'i'atu'e tawa Ierusarẽi me Tupana mõtypot hamo mekewat ienuk koro hap e'at pe.
20 Greek sabuw afa wanawanahimaim bairi hiyen hin Jerusalem hiyuw ana veya imaim kwafirin isan.
21 Mi'i hawyi ta'atuhẽtup Iesui emiit Wiripi pe — Uhyt uruehay teran Iesui wywo i'atu'e mekewat Wiripi pe yi Karasia kaipywiat tawa Petsaita kaipywiat.
21 Hina Philip biyan hitit, i Betsaida orot Galilee wanawanan, isan hifefeyan hi’o, “Aro, aki akokok Jesu ana’itin.”
22 Mi'i hawyi Wiripi toto Ãtere kape yi Keresia ehay enoi hamo wẽtup ywania miẽtup enoi hamo. Mi'i hawyi tuwat typy ok Iesui kape topotmu'eria.
22 Philip in Andrew ana tur eowen, naatu Andrew Philip hairi hin Jesu ana tur hi’owen.
23 Mi'i hawyi Iesui tikuap toky'esat hap Keresia ywania piaria hap hawyi to'e — Uimõtypot hap e'at yt pya hin i e. Miit'in Yke'et areĩne'en pytkai uiku'uro hamuat ra'yn ma'ato uiku'uro hawyi wyti aru uimõtypot hap e'at put'ok'e e.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot Natun baifa’in naatu bora’ara’ahin isan ana veya na kabom.
24 Pywo ti are'e kat iã'ỹi yt misyp i te pytkai yt iku'uro i ma'ato toĩne'en ma'ato wẽtup yn toĩne'en. Ma'ato iku'uro pote meiũran hẽtyt hawyi tuwemotag hawyi haat kahato ra'yn are e.
24 Ayu turobe a tur ao’owen, sanabey tutufin ta’imon hinama’ub me yan hinataun na’inu’in, naatu nabikubobun boro moumurih na’in hinayen naatu ani’anin boro moumurih na’in naya.
25 Uwe uwe mesuwarotiat ieĩne'en hap yn ky'esat haria ti aru yt ipuẽti i ra'yn toieĩne'en pakup i hap e. I'ewyte uwe uwe mesuwarotiat toĩne'en hap kawiat waure'e hat wyti aru ipuẽti ipakup i toĩne'en hap yt karãmuo i ikahuro rakat e Iesui.
25 Orot yait taiyuwin ana yawas ebiyabuw i boro yawas narusa’ir, naatu yait iti tafaramamaim taiyuwin ana yawas ekwakwahir boro nabotan yawas wanatowan isan.”
26 Eweiky'esat uhemiit no pote ewetunug no uimiky'esat ewy e. Aikope aikope areĩne'en mi'i hap upi i'ewyte uhaipepiaria uhemiit'in tukupte'en e. I'ewyte uwe uwe uheropat hat Mi'i pe Tupana to'e — Waku kahato en e Tupana wuat'i miit'in ehamo e.
26 Yait ayu isou nabowabow, i ayu ni’ufnunu, naatu ayu menamaim ama’am au akir orot boro airi imaim anama. Yait ayu isou ebowabow Tamai boro nifai nabora’ara’ah.
27 Mi'i hawyi Iesui to'e Tupana pe — Ui'ywot e kat are'e kahu epe sio Papai eti'ywyk to uhepiat ho'opot hap uiku'uro tet pupi are sio yt Papai e. Pyno yt naku i mi'i tã are'e epe kat pote uiku'uro miit'in ehakyera'at hamo ariot mesuwat yi kape e. Ahaty'u kahato uiwanẽtup hawe kat e hap waku are'e epe Papai e.
27 “Ayu dogorou i yababan awan karatan, Tamai ayu boro mi’itube anao? Iti bai’akir ana veya iniyawasu? ‘Aiyabin, Tamai iti bai’akir ana veya nan anabaib isan ana atit.
28 Etomoherep to ewaku hap wuat'i miit'in piat ekuap hamo eset kuap hamo e. Mi'i pote Tupana tiwesat — Uha'yru e pywo ti uhewaku hap atimoherep ta'yn. Mi'i hawyi i'ewyte atimoherep pakup i ra'yn miit'in me e Tupana haty wo atipy kaipyi.
28 Tamai o wab anabora’ah.” Naatu marane fanan tit eo, “Ayu wab abora’ahika naatu boro anabora’ah maiye.’”
29 Mio tã e hawyi miit'in typy'i rakaria mekewat atipy kaipywiat sehay kuap haria te'ero'e to'ope — Mio ti huru'e hap ewy ihay i'atu'e. Ma'ato irania'in — Atipy kaipywiat miit wyti mio ihay Iesui kape i'atu'e.
29 Sabuw rou’ay nati’imaim hibatabat hinowar, afa hi’o, gunum rab naatu afa hi’o, “Tounamatar isan eo.”
30 Ma'ato Iesui to'e. Yt uhepe yn wyti mio sehay tut ma'ato ehepiat ikuap hamuat wyti e. Tupana tiky'esat kahato uimohey ehepiat hap are e.
30 Jesu eo, “Iti fanan i kwa isa eo, men ayu isou.
31 Koitywy wyti put'ok'e ra'yn Tupana e'at uwe uwe uimohey haria sese uwe uwe yt haria moherep hamuat uwe waku uwe yt e hamuat e'at mesup e. Koitywy i'atuporekuat mesuwarotiat ahiag Tupana tisopo hamuat e'at put'ok'e ra'yn e.
31 Veya boun iti tafaram baibabatiyin isan naatu iti tafaram ana aiwob boun boro hinabosair.
32 Karãmuo miit'in uimo'ãpe'ok'am aria'yp posak ete yi totepywiat mi'i turan ti aru ati'atuekyi yne ywania uhowawi uiwano ra'yn e.
32 Baise Ayu iti tafaramamaim hinabobora’ahu anamaramaim, sabuw etei boro anabonawiyih hinan ayu akisu biyou hinatit.”
33 Mio tã e toimoherep to'auka hamuat temiit'in me.
33 Iti tur eo, i mi’itube ti’obaiyih i ana morob ana itinin boro mi’itube namorob.
34 Mi'i pote itotiaria — Uruyke'et kat pote — Uiku'uro irane ere'e i'atu'e ma'ato urunãpin haria irania'in yt ewat ehay ewy i i'atu'e katupono — Tupana Mipo'oro wyti aru yt ikahuro rakat i e miwan me i'atu'e uruepe. Miit'in Yke'et apo en sio yt i'atu'e. En Tupana Mipo'oro Uruporekuat nuat sio yt i'atu'e. Kat pote — Uiku'uro irane ere'e Mehĩ i'atu'e.
34 Sabuw hi’o, “Aki ofafaramaim anonowar Keriso boro nama wanatowan, naatu o mi’itube ku’o’o, Orot Natun boro hinabora’ah. Iti Orot Natunam yait?”
35 Mi'i hawyi Iesui ti'atuwesat — Uito eimu'e hat wyti areĩne'en ariãty ewy mu'ap Tupana kapiat moherep hamuat. Ariãty ewy areĩne'en e ma'ato ui'auka irane hawyi porap ta'yn ti hasep ariãty eipy'asetpiat e. Meiũran ti aru yt ehewyry kuap i i'ypyryp we e. Mi'i pote waku mesup ti uimohey ro e.
35 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa mar kafai boro marakaw kwanab, marakaw kwabaibimaim kwanaremor, imaibo gugumin nan natarsumi. Orot yait guguminamaim ereremor i men so’ob menamaim enan.
36 Mio areĩne'en eipy'asetpe turan uimohey ro e. Eweikupte'en no ariãty hot pe uhyt'i'in mana'in e. Ta'i uimohey hawyi ariãty ewywuat eweipyhu'at eiwanẽtup hawe eipy'a pe katupono uimohey hawyi areĩne'en eiwywo mesup mũki'ite wuat'i e'at pe areĩne'en eiwywo e. Mi'i hawyi eweipyhu'at ariãty hot mẽpyt'in e Iesui. Mio tã to'e hawyi toto ra'yn yt tomohey i haria py'asetpyi.
36 Marakaw nati kwabai kwama’am a baitumatum i kwanitin. Saise kwa boro kwanan marakaw natunatun kwanamatar.” Iti eo’o ufunamaim, Jesu sabuw ihamiyih naatu i taiyuwin ibunwa’ir.
37 Iwato tomisepap tutunug i'atupy'asetpe yt i'atumisepap yt ewy i tutunug wen ma'ato yt ta'atumohey hin i. Mi'i hawyi toto i'atu'yatypepyi pya kahato aikope yt ta'atupuẽti kuap i hap kape tuwemig Iesui.
37 Mensanet Jesu wanawanahimaim sawar faifirih imamataren, baise i boro’ika men tibitumitum.
38 Aikotã sa'awy'i Tupana ehay moherep hat Isaia to'e hap ewy — Tupana e ati'atumu'e kahato ehay wo ma'ato yt uhehay mohey hin i emimoherep esaika hap yt ta'atumohey hin i ta'atukuap pytkai. Te'era'akasa ra'yn yne emisepap ko'i eminug ko'i kape pytkai yt ta'atumohey hin i Emipo'oro e Isaia 53.1 pe nimo te Iesui e hap etiat.
38 Iti i mi’itube dinab orot Isaiah ana tur eo’o i titurobe isan. “Regah, yait aki tur a’o ebitumitum? Yait biyanamaim Regah ana fair ebirerereb?”
39 Iuteu akagnia yt timohey teran i Iesui aikotã sa'awy'i Isaia mienoi ewy.
39 Anayabin iti isan, men karam hititumatum, imih Isaiah eo maiye;
40 Mio tã e Isaia miwan me 6.10 pe Iesui etiat — Atimoherep kahato esaika hap wen ma'ato yt te'era'akasa teran i e. Ati'atumu'e kahato ehay ikahu rakano wen ma'ato yt ta'atumohey hin i ehay uiwẽ piat Tupana e. Mi'i pote i'atuminug sa'ag ko'i yt atipuruk kuap i ra'yn e.
40 “God iwa’an matah hifim
41 Isaia nimo te ta'akasa yianmete Iesui ewaku hap kape tomu'etu hawyi.
41 Isaiah iti eo’o, anayabin Jesu ana marakaw itin naatu isan eo i nowar.
42 Ma'ato Iuteu akagnia Iesui mohey haria tukupte'en itote wen ma'ato — Uito Iesui mohey hat yt i'atu'e i miit'in ehamo kat pote te'eroken'ẽ — Wahenoi imohey hap pote aipugha ne'i aiwo'omu'e hap pyi i'atu'e. Mi'i pote Iesui mohey hat uito yt i'atu'e i te'eroken'ẽ kahato irania'in akag ko'i pupi pote.
42 Naatu nati veya ta’imon wanawanan Jew ukwa’ukwarih wanawanahimaim Jesu hitumitum. Baise anayabin Pharisee isah hibir, men karam hai baitumatum hitao rereb, i boro kou’ay barene hitabotaitih.
43 Katupono miit'in kaipyi — Waku kahato en e hap ta'atuky'esat kahato po'og po'og Tupana kaipywiat — Waku en e hap kai. Ta'atuky'e po'og miit'in ky'e hap Tupana ky'e hap kai.
43 Anayabin i orot babin isah tibiyabow men boun God isan tebiyabow na’atube.
44 Mi'i hawyi Iesui to'e tehay pirik wo i'atuepe — Uwe uwe uikuap haria mi'i haria yn uipo'oro hat kuap haria pãi e.
44 Basit Jesu fanan aumetawat eo, “Orot ayu ebitutumu, i men ayu akisu ebitutumu, baise yait ayu iyafaru anan auman ebitumitum.
45 Uwe uwe uimohey haria mi'i haria uipo'oro hat mohey haria i'ewyte te'eropyhu'at ma'ato yt pote yt e.
45 Yait ayu i’itu anamaramaim, ayu iyafaru anan auman i’itin.
46 Ta'i ariãty ewy uipo'oro mesuwat yi totiaria moẽtyhot hamo e. Uwe uwe uimohey haria ti ariãty hot puo ikohyewyry hawyi i'ypyryp we yt ikohyewyry hin i katupono uimohey hat Tupana kuap hat topyhu'at e.
46 Ayu i marakaw na’atube ana tafaramamaim atit, saise yait ayu ebitutumu i boro men guguminamaim nama.
47 Ati'atuehakyera'at teran kahato mesuwat yi totiaria. Mi'i hamo yn ariot meikowo ma'ato tukupte'en mesuwe uimienoi pun haria e. Ta'i uimienoi ta'atukuap hawyi — Yt atunug neran i i'atu'e e. Ma'ato yt aho'osaty'i saty'i teran i mi'iria katupono i'atuehakyera'at hamo yn uipo'oro e.
47 Orot yait ayu au tur enonowar baise men ebaib, ayu boro men anibatiy. Ayu men tafaram fufuninamih ana atit, baise baiyawasinamih ana.
48 Koran te yt kat i are'e i'atuepe — Woroho'o'apiheg aru yt are'e i uipun haria pe uimienoi pun haria pe. Koran te yt kat i are'e i'atuepe ma'ato meiũran aru karãpe ikahuro hap e'at pe ti aru mi'iria uipun haria uhehay pun haria pe Tupana to'e aru — Yt naku i eipe are woroho'okuap eipe. Eheĩne'en hap e'at pe Uha'yru mohey ran haria eweikupte'en mi'i pote woroho'o'apiheg eipe wuat'i e'at pe e Tupana irane yt uimienoi pun haria pe e.
48 Yait ayu ebifutuwu naatu au tur men ebaib i ana baibatiyenayan ema’am. Tur iti ayu a’o i boro mar yomaninamaim nibabatiyi.
49 Uipo'oro hat ehay moherep hat Uito. Yt ihay i uiwẽ pyi pote yt uhehay kuap i Uito e. Mio tã e Ui'ywot hap yn uhehay wo pãi.
49 Anayabin ayu men taiyuwu au kokomaim ao’omih, baise Tamai ayu iyafaru anan tarbaiyunu tur abistanawat anao naatu boro mi’itube ana’o.
50 Ikahu kahato Ui'ywot e hap atipuẽti katupono ihay upiaria wuat'i e'at piat ieĩne'en hanuaria te'eropyhu'at e. Mi'i pote i'e hap yn tuwẽtem uiwẽ pyi miit'in moieĩne'en wuat'i e'at piat e hap. Tupana — Ereĩne'en no wuat'i e'at pe to'e hawyi ereĩne'en aru waku pe to'e hap ewy aikotã ui'e hap mesup hap ewy e Iesui ienuk haria pe.
50 Naatu ayu aso’ob i ana tarbaiyunen tur boro nabonawiy inan ma’ama wanatowan. Imih ayu abistan ao’o i mutufor, Tamai uwu imih ao’o.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.