João 10

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mi'i hawyi Iesui ti'a­tu­mu'e kahato hã'ãkap wo — Pywo ti are'e ehepe sero­'ok'e hat ti aihũ Uweuria yat pe yt teke kuap i he'o­ken­'ypy sese puo ma'ato kokawiat i'ahot'e hawuo yn teke kuap sero­'ok'e hat e.
1 “Turobe a tur ao’owen, bobaituw hai fur ana etawanamaim orot men imaim narun, baise nakayam ef ta’ane narun, nati orot i bainowan mowan.
2 Ma'ato ika'iwat sese teke te'o­ken­'ypy sese puo e.
2 Orot yait etawanamaim erur, i bobaituw kaifenayan.
3 Karãpe aka'iwat tiky­'esat ra'yn hawyi tut tohũ yat e'oken­'ypy kape mi'i oken'ypy apykok hat tikuap yt sero­'ok'e hat i mi'i hawyi toho­'o­ken­hyp'ok e. Mi'i hawyi ika'iwat ti'a­tu­kaykay tuwat tohũria i'atuwat i'atuset upi e. Mi'i hawyi ihũria tikuap ta'a­tu­ka­'iwat ehay ihay ete. Mi'i hawyi toimo­herep mu'ap hãpyk kahato tohũ yat kaipyi e.
3 Orot fur kaifenayan boro etawan isan nabotawiy naatu bobaituw boro orot fanan hina’inan naatu ana bobaituw ta’ita’imon wabih naso’oben na’afih hinanowar naatu nabotaitih ufun hinatit.
4 Toipo­re­nõ'ẽ yne hawyi ihũria ikohye­wyry ta'a­tu­ka­'iwat ewat'ymo kat pote ta'a­tukuap ta'a­tu­ka­'iwat ihay ete e.
4 I ebotaitih ufun tetitit anamaramaim, i wan ebi’iyon, naatu ana bobaituw ti’ufunun bairi tenan anayabin i fanan hiso’ob.
5 Irania'in kaykay e hap yt ta'a­tukuap i e ma'ato irania'in kaykay e hap pupi te'e­ro­ken'ẽ Uweuria e Iesui wo'o­nãpin haria pe.
5 Baise fanan ta boro men hini’ufunun, anayabin i fanan men hi’inan imih boro hinabihir.”
6 Ma'ato wanẽtup haria yt tikuap i kat e Iesui ihay sehay hã'ãkap wo pote to'e i ra'yn Iesui i'atuepe.
6 Jesu iti kawen turamaim eo, baise tur ana naniyan i men hibaimih abistan isan eo’o.
7 — Pywo pe ti Uito ti oken'ypy ewy uimohey haria pe e.
7 Imih Jesu tur ibanak eo maiye, “Turobe a tur ao’owen, Ayu i etawan bobaituw isah.
8 Irania'in ti uimohey haria kaykay e haria uihũria hero'ok haria ewy tukup­te'en e ma'ato uihũria yt tikuap i sero­'ok'e haria ehay ihay ete ta'a­tu­kaykay hap e.
8 Sabuw afa wan hinan i bainowah naatu bokwanekwaneyah, baise bobaituw men tainih isah hirub fanah hinowaramih.
9 Uito ti oken'ypy ewywuat mi'i tupono uwe uwe uimohey mi'i hat tipuẽti teha­kye­ra'at hap sese are aikotã aihũria apykok hat tuwe­'o­ken­hyp'ok mekewat hũria yat i'atu­po­re­nõtem hamo i'atupoi hamo. Mi'i hawyi wãtym i turan toi'a­tunug i ra'yn i'atu'yat pe e. Mi'i hap ewywuat uihũria uimohey haria apykok hat kahato areĩne'en e.
9 Ayu i etawan, yait ayu wanawana’umaim run enan boro yawas nab, boro hinarun hinatit fotan gewasin hinagatur.
10 Ma'ato sero­'ok'e hat tut wyti hũria ko'i u hamo i'atu­'auka hamo hero'ok hamo tut e. Uito ti ariot ma'ato uimohey haria ieĩne'en hap ium hamo po'og po'og ikahu sa'a­wy­'i­tewuat kawiat ium hamo e.
10 Bainowan tenan i bain, asbunin naatu gurusin akisin hinot tenan; Ayu anan i boro yawas gewasin hinab hinama boro men abistan ta isan hiniyababan.”
11 Aikotã hũria ko'i ka'iwat wakuat kahato tohũria apykok waku kahato hap ewy Uito areĩne'en uimohey haria apykok hamo. Uito ati'a­tu­'a­pykok kahato uihũria i'atu­ky'e haype e. Yt areken'ẽ hin i ui'auka wanĩ­kaptia piat hap pupi e. Ui'auka pote ui'auka ma'ato yt ahok'iwat hin i wanĩ­kaptia po pe uihũria ui'auka pytkai e.
11 “Ayu i bobaituw gewasu. Bobaituw Kaifenayan gewasin ana bobaituw isah ana yawas ebi’inuw.
12 Ma'ato wẽtup ok hũria apykok hat ti token'ẽ wewuat'i awahuru ko'i pupi yt ika'iwat sese i pote yt towanuat sese i hũria pote e. Ha'up ky'ewiat yn ipotpap pote teput kahato awahuru ko'i õ'ẽ hap pupi — Ui'u aru awahuru ko'i e hawyi to'atoiat ra'yn toka­'i­wanuat hũria ko'i awahuru mi'u wo e.
12 Bobaituw kaifenayan orot ta men karam bobaituw nakaifen naatu i men nowan. Imih anamaramaim haru tuwetuwenih nan na’i’itin, i boro bobaituw nihamiyih nabihir. Naatu haru tuwenituwenih boro bobaituw bairi hiniyow naatu hina’abargiyih nanabin hinabihir.
13 Ipoity'i pote to'atoiat ra'yn toka­'iwat hũria hawyi awahuru ko'i ti'a­tu­'uka kahato ra'yn ta'a­tu­sytpok ta'yn ma'ato ha'up ky'esat hat potiat ipotpap takat pote yt iky'e sese ne'i toka­'iwat hũria mi'i pote ipoity'i hawyi teput kahato ne'i are e.
13 Orot boro nabihir anayabin i orot ta hibai na ma ekakaifen, imih bobaituw isah i men enotanot gagamin.
14 Ma'ato ti Uito hũria apykok hat wakuat sese ewy Uito aikotã Ui'ywot uikuap aikotã atikuap Ui'ywot mi'i hap ewy ti uihũria uimohey haria ati'a­tukuap Uito e.
14 Ayu i bobaituw kaifenayan gewasu. Au bobaituw asu’ubih naatu i ayu hisu’ubu.
15 Yt atoiat hin i uihũria uimohey haria awahuru ko'i ewywuat put'ok'e i'atuete pote yt areput hin i ma'ato ta'a­tue­ha­kye­ra'at kahato uimohey haria awahuru ewywuat wẽ pywiat hep hamuat e. Uiku­'uro pote uiku­'uro wen ma'ato yt atoiat hin i wẽtup ok uimohey hat e Iesui.
15 Tamai ayu susu’ubu na’atube, ayu Tamai asu’ub naatu au yawas bobaituw isah ai’inuw.
16 Yt torania i uihũria uimohey haria meiũwat ywania kaipyi pãi ma'ato i'ewyte ati'a­tu­kaykay aru uimohey hanuaria wẽtup ywania kaipyi e. Mi'iria aru wo'o­'e­wywuat tukup­te'en katu­pono uimohey haria wẽtup sok yn i'atu­'y­wania pytkai e. Mi'i hawyi wẽtup ok yn i'atu­'a­pykok hat topy­hu'at mekewat e'at pe mi'i ti Uito e.
16 Bobaituw afa ayu nowau i men iti fur wanawanan tema’am. I auman anabuwih hinan hinarun. I auman ayu fanau hinanowar, nati’imaim i boro bobaituw ta’imon naatu kaifenayan ta’imon.
17 Uiku­'uro hamuat wyti uimohey haria uihũria ehakye­ra'at hamo e. Mi'i tupono Ui'ywot uiky'e kahato e. Mi'i tã atunug hawyi uimoieĩ­ne'en i ra'yn Ui'ywot e.
17 Tamai ebiyabuwu anayabin ayu au yawas ani’inuw, saise yawasu anama maiye.
18 Sa'a­wy'i to'e uhepe Ui'ywot — Atiky­'esat eku'uro Uha'yru e. Mi'i hawyi ereĩne'en i hap atiky­'esat e uhepe Ui'ywot e. Mi'i pote waku Papai are emiky­'esat ewy yn ni atiky­'esat are. Uiku­'uro hawyi areĩne'en kuap i uiwewi are. Uimi­ky­'esat ewy areĩne'en i kuap uiku­'uro hawyi Papai are'e sa'a­wy'i are e. Mi'i tupono uiky'e kahato Ui'ywot are e Iesui.
18 Men yait ta ayu au yawas nabosair, baise ayu taiyuwu au kokomaim au yawas anayara’iy. Ayu au fair ema’am anayara’iy naatu au fair ema’am anabora’ah maiye. Iti obaiyunen i Tamai biyanane abai.”
19 Mio tã e pote itotiaria Iuteu ywania akagnia tu'uka kahato ra'yn ta'a­tuehay wo
19 Iti tur hinonowar anamaramaim Jew sabuw tarsibih maiye.
20 — Heso'ok ta'yn wyti Iesui i'atu'e katu­pono ahiag wyti tuete i'atu'e irania'in me. Kat poteĩ pyno eweikuap teran ipotmu'e hap i'atu'e miit'in me heso'ok ta'yn ahiag eiam Iesui pote i'atu'e.
20 Sabuw moumurih maiyow hi’o, “I demon hitounbubur ema’am naatu ebikoko’aw. Aisim ana tur kwanonowar.”
21 Ma'ato irania'in — Yt wyti yt wyti i'atu'e ma'ato ahiag emiit pote ti yt ihay hãpyk i i'atu'e. Aikotã ten ahiag timoe­waku yt ihapytig i rakat Iesui ewy i'atu'e Iuteu ywania akagnia pe.
21 Baise sabuw afa hi’o, “Tur iti na’atube men karam orot demon hinatounbubur ema’am nao’omih. Mi’itube demon orot matan fim nabotawiy?
22 Meiũran hawyi Iesui toĩne'en Ieru­sarẽi me wẽtup e'at pe i'aman mot ewaty pe Iuteu ywania ta'a­tunug i ra'yn ienuk hap tawa Ieru­sarẽi me. Ta'a­tue­katup Tupana mõtypot hap yat sa'a­wy­'iwuat inug hap e'at itote.
22 Nati rarabkokou wanawanan Tafaror Bar ana hiyuw wabin Koksouwen i Jerusalemamaim hibogaigiwas.
23 Mi'i turan Iesui hewyry itote Tupana mõtypot yat iwato rakat pe morekuat sa'a­wy­'iwuat Sarumãu e'oken upi hewyry.
23 Naatu Jesu Solomon ana efan awan ta Tafaror Bar wanawanan imaim bat reremor.
24 Mi'i turan Iuteu ywania akagnia te'e­ru­wa­'a­tunug i ra'yn Iesui kape apo'i­'a­tu'e hamo — Kat poteĩ yt heremo i ehay i'atu'e. Uruwesat ro uwe sese En i'atu'e katu­pono uruikuap teran ewẽ pyi Tupana Mipo­'oro Urupo­rekuat nuat apo En sio apo yt i'atu'e.
24 Jew hai ukwarih hiru’ay hi’arbebera’uh hi’u, “Mar bai’ab boro inabotani anama anakaifi? O Keriso na’at, bebeyanamaim ku’o anowar.”
25 — Karania wo i ra'yn ahenoi ehepe uwe Uito hap ma'ato ti yt uimohey i eipe e Iesui. I'atu kahato ra'yn wakuap sese yt miit'in minug kuap ewywuat i atunug uipo wo ehehamo uwe Uito moherep hamo uwe Ui'ywot moherep hamo. Ui'ywot miky­'esat ewy atunug katu­pono mi'i ko'i wo atimo­herep kahato ra'yn ehepe uwe Uito hap e.
25 Jesu iyafutih eo, “Ayu kwa a tur aowen, baise kwa men kwaitumatum. Ina’inanen ayu Tamai wabinamaim asisinaf i ayu isou eo’orereb.
26 Ma'ato ti yt uimohey i eipe ti katu­pono yt uihũria i eipe pote e.
26 Baise kwa men kwabitumatum anayabin kwa men ayu au bobaituw.
27 Uimohey haria ti inug kahato uimi­ky­'esat ewy aikotã aihũ ko'i uihũria Uweuria ko'i tunug aikotã ta'a­pykok hat miky­'esat ewy e. Uimohey haria kuap hat kahato Uito. I'ewyte ta'a­tunug kahato uimi­ky­'esat hap ewy e.
27 Ayu au bobaituw asu’ubih imih fanau hinowar tebi’ufnunu.
28 Ati'a­tu­moieĩ­ne'en i ra'yn uimohey haria e. Yt karãmuo i ra'yn ti aru i'atu­ka­huro sese e uiwywo yn na'yn te'e­ro­py­hu'at wuat'i e'at pe aru e. Mi'i hawyi ti aru yt uwe i ra'yn hero'ok kuap uipo pyi uimohey haria katu­pono ati'a­tu­'a­pykok kahato uihũria e Iesui ahepiat.
28 Ayu yawas wanatowan abitih; naatu boro men ta nakasiy; men ta ayu umou’umaim nabosair.
29 kat pote Ui'ywot po'og hesaika wuat'i kai e. I'ewyte Ui'ywot wyti uimohey haria apykok hat kahato toĩne'en e. Mi'i pote ti yt uwe i tihep kuap Ui'ywot po pyi uihũria e.
29 Tamai ayu bow bitu i ra’at etei natabirih, imih ayu Tamai umanamaim men yait ta nabosairen.
30 Ui'ywot Uito ti wẽtup ok yn e Iesui.
30 Tamai naatu Ayu airi i ta’imon.
31 Mio tã e pote ta'a­tusat i ra'yn nu ko'i yi totiat Iesui auka mak mak wuat hamo.
31 Ibanak maiye Jew sabuw kabay hibow hitarabimih,
32 Ma'ato Iesui to'e — Kat po'ypyi ui'auka teran nu wo e. — Ipoity kahato ra'yn tig atunug wakuat Ui'ywot miky­'esat ewywuat ehehamo e. Kat som ehehamo atunug sa'ag ne'i ui'auka teran ehepiat hamo e Iesui.
32 baise Jesu sabuw isah eo, “Ayu Tamai biyanane ina’inan gagamih moumurih maiyow ai’obaiyi. Anayabin iti isan ayu kabayamaim kwanarabu.”
33 — Yt eminug wakuap ko'i po'ypyi i ti urui'auka teran En i'atu'e ma'ato e'e hap po'ypyi i'atu'e. En ni miit kawiat ne'i ma'ato ti ewewi erenug Tupana wo i'atu'e.
33 Jew hiya’afut hi’o, “Aki men nati isan kabayamaim anarabi, baise o God kubi’i’iyab, anayabin o i orot maiyow, naatu taiyuw God kurarouw.”
34 Mi'i hawyi Iesui to'e i'atuepe — Sa'a­wy'i ti einãpin hawe mio tã to'e miwan me — Eipe ti Tupana ko'i e Tupana e.
34 Jesu iyafutih eo, “Kwa a Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum ema’am, ayu ao’o kwa etei i god?
35 Pyno watikuap ta'yn kat e Tupana hãpyk yn tohenoi. Mi'i kaipyi watikuap ta'yn iwan me tohenoi ra'yn yne ihay pywo piat hap yn e. Eipe ti Tupana ko'i e ti Tupana sa'a­wy'i tomi­'ai­roria tehay enoi haria pe e.
35 I etei god narouw na’a’afih na’at, tur God i menane na naatu Buk Atamaninamaim hikikirum men hina’astu’ub.
36 I'ewyte Uito Ui'ywot ui'airo hawyi uipo­'oro miit'in kape ihay enoi hanuat. Mi'i hawyi are'e miit'in me — Uito ti Tupana Sa'yru i'atue­ha­kye­ra'at hamo are yn ma'ato mio tã are pote — Yt naku i kahato En ewei'e yt etimõ­typot i Tupana ewei'e uhepe.
36 Ayu Tamai yasairu i nowanamih amatar naatu irubinu naatu iyafaru ana iti tafaramaim atitit i boro mi’itube? Mi’itube ayu God bai’i’iyabin kwarouw kwa’o’o, anayabin ayu God Natun arouw ao’omih?
37 Yt atunug i Ui'ywot misepap ewywuat pote rasom yt uimohey i eipe ma'ato atunug imisepap ewywuat pote waku uimohey haria wo eweikup­te'en e.
37 Ayu Tamai sisinafube men ana sisinaf bibaitutumu.
38 Ta'i atikuap yt uimohey i haria eipe ma'ato Ui'ywot misepap ewy uiminug kape waku ewei'a­kasa mi'i pote uiminug wakuap ko'i upi waku uimohey e. Uiminug wakuap eweimohey hawyi ti rẽ meremo eweikuap ta'yn eipy'a pe uiat uhesaika hap Ui'ywot hesaika hap ok tã ne e. Uimohey hawyi meremo eweikuap eipy'a pe Uito Ui'ywot wẽtup ok yn hap e Iesui.
38 Baise ayu ata sinaf kwa men kwatabitutumu na’at, karam nati ina’inanen kwata’itah kwataso’ob imaim kwatitumatum, ayu i Tamai wanawanan, naatu Tamai i ayu wanawanau.”
39 Mi'i pote ta'a­tu­pyhik teran i ra'yn ma'ato tuwe­'a­puksit ne'i Iesui.
39 Ibanak maiye bain rabinamih hiwa’an, baise i umahine soratait tit.
40 Mio tã e rokirẽ Iesui toto ra'yn topyhik teran haria kaipyi. Pya Iutãu hy sakpo sa'a­wy­'iwuat Iuwãu ieĩne'en miit'in i'atu­set'ok hap kape toto.
40 Naatu Jesu ibanak matabir maiye Jordan rabon rounane, marasika John sabuw imaim bapataito bitih efan imaim tit naatu Jesu imaim ma.
41 Mi'i turan miit'in tõ'ẽ tõ'ẽ howawi. Mi'i hawyi te'e­ro'e to'ope — Iuwãu ahet'ok hap yt kat i mowato hap ko'i toimo­herep ahepe Tupana kaipyi. Yt karãpe i Tupana yn misepap kuap hap ewywuat tutunug ahehamo wen ma'ato mekewat imienoi Iesui etiat pywuat kahato rakat tohenoi ahepe Iuwãu i'atu'e to'ope.
41 Naatu sabuw moumurin maiyow hina biyan hitit, naatu hi’o, “John ina’inan men ta sinaf a’itin, baise John iti orot isan eo’o i turobe.”
42 Mi'i hawyi itote typy'i ra'yn Iesui mohey haria pakuptia te'e­ro­py­hu'at Iutãu hy sakpo.
42 Efan nati’imaim sabuw moumurin maiyow Jesu hitumitum.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.