Gálatas 5

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Koitywy Aika­'iwat Iesui tum na'yn ahepe tesaika hap wakuap ko'i nug yne hamuat. Mi'i tupono yt kat hamo i ra'yn wata­'aipok Iuteuria eko ko'i ewywuat nug yne aheha­kye­ra'at hap ky'ewi. Yt kat hamo i po'og watu­we­potpap ha'up nug howoity rakat kyi'at hamo hap ewy ne'i pãi. Ahesaika hap yt put'ok'e hin i waku nug hamo Iesui ewywuat hamo. Ma'ato Iesui Pã'ãu esaika hap aipiit pe pote yn waku nug hap ko'i tuwẽtem aipyt'at hap kaipyi.
1 Turobe it i kakafinane tama’am Keriso rufamit botaitit tatit, imih kwanabatkikin, naatu men kwanamatabir ofafar ana dibur kwanarun maiye’emih.
2 Uito Pauru mi'i tupono ewetum no ehewaure ka'a uhepe. Uru'y­wania Iuteuria mio tã i'atu'e — Aiwe­'ahit ãpy sokpe tek hap kaipyi aheha­kye­ra'at i'atu'e sa'ag. Wati­mohey mi'i pote Iesui atoiat haria wo watoĩ­ne'en katu­pono Iesui yn aheha­kye­ra'at kuap. Iesui mohey hap kaipyi yn nyti Tupana aimoe­waku. Kat hamo pyno Iuteuria eko nug hap aimo­waku ewei'e.
2 Ayu Paul tur iti ao’o, Kwananowar gewas! Kwa a baibasitamaim a’ar mo’oh hina’a’afuw na’at, Keriso ana baibais kwa isa i boro men nama.
3 — To'iro ihainia'in ahit sokpe ãpy tek hap watunug Iuteuria eko ewy watunug ewei'e. Mi'i watunug mote waku pe watoĩ­ne'en Tupana pe e haria wo ne'i eipe are. Uiwy­ria'in i'atu kahato Iuteuria eko mi'i ma'ato yt ewetunug yne hin i te. Yt eiminug i ko'i topy­hu'at re i'atu kahato te. Eiwe­'ahit ãpy sokpe tek hap ewetunug i'ewyte irania Iuteuria eko ewetunug neran. Ma'ato yt naku i wẽtup seko yn ewetunug are. Waku torania ewetunug are. Ma'ato yt uwe i mesuwat yi tote inug kuap torania. Mi'i pote seko nug hap ne'i yt aimo­hãpyk kuap hin i Tupana wanẽtup hawe.
3 Iban abimatnuwi maiye, orot yait ibasit ana ar hina’a’afuw, nati orot i gewasin ofafar tutufin etei ni’ufunun.
4 Ma'ato eipe — Watunug yne meimuẽwat ko'i potiat ne'i Tupana aheha­kye­ra'at ewei'e wen mi'i pote pya kahato eweikup­te'en Aika­'iwat sese kai katu­pono sa'a­wy'i Iesui yn aheha­kye­ra'at kuap e haria ra'yn eipe. Imohey hap pun haria wo eweikup­te'en mio. Mi'i pote Tupana egyi'at hap pun haria wo eweikup­te'en.
4 Kwa iyab kwasinaftobon ofafaramaim rumutufuri na God biyan tit isan kwananotanot, kwa a ef Keriso biyanamaim i turu’um kwatit, naatu God ana manaw ana kabeber ufunane kwama’am.
5 Ma'ato uruto yt eiperia ewy hin i katu­pono uruto ti Iesui mohey hap kaipyi ti aheha­kye­ra'at kuap e haria uruto. Mi'i hap kaipyi yn uruimohey.
5 Baise it ata baitumatumamaim God yamutufurit naatu Anun Kakafiyin ana fairamaim abisa God eo’omatanit isan nuhit fot tama takakaif.
6 Ma'ato Aika­'iwat Iesui aheha­kye­ra'at teran haype Tupana yt tuwa­nẽtup hin i mekewat seko aiwe­musin ãpy sokpe tek hap kape ne'i. Ma'ato toieha­kye­ra'at kuap miit'in yne sio hemusin ãpy sokpe tek hap toĩ sio yt sio Iuteuria sio yt mi'iria i waku yne. Toimo­hãpyk kuap wuat'i ywania katu­pono kat seko kat seko kape ne'i yt iha'at hin i ma'ato teha'at tomohey hap sese kape yn. Toky'e ahepiat hap aikawiat toĩne'en sio yt wati­ky'e i hap kape yn ta'a­kasa.
6 Anayabin it Keriso Jesu bairit tabita’imon ana veya’amaim ata ar hi’afuw o afuwina’e nati i men ana’an gagaminamih, baise ana’an gagamin i o inabitumatum ana veya nati baitumatum boro nakura’ahi sabuw afa iniyabuwih.
7 Sa'a­wy'i imohey kahato haria eipe. Uwe uwe itote eima'at sa'ag sa'ag wẽtup mu'ap upi. Katu­pono koitywy eipe yt pywuat sehay upi hin i ra'yn eweikup­te'en sa'a­wy'i waku pe eweikup­te'en pytkai.
7 Kwa i kwabusuruf gewasin maiyow kwanunuw! Baise yait eotani turobe kwabi’ufunun kwaihamiy kwanutanub kwama’am?
8 Tupana ti yt eima'at hat hin i pãi. Kat pote mesup eiwe­morem hamo eweimohan kahato Iuteuria eko katu­pono mi'i aipun hat ne'i ai'ahit ãpy sokpe hep hap. Mekewat Iuteuria eko yt aikaykay hãpyk hat eko ewy hin i yt imienoi ko'i ewy hin i.
8 Nati o’otanen i men God kwa eafi kwanan i eotani kwama’amamih.
9 Pyno aimi'u to'oran me toĩne'en nem nakat ipyp kurin kat. Mi'i hawyi aimi'u wakuat nem na'yn topy­hu'at toimonem tuwe­wawi. Mi'i hap ewy kahato toĩne'en aipy­'a­setpe wẽtup aimi­mohey yt pywuat i rakat. Meiũran aimi­mohey wakuat monem hat wywo wato­py­hu'at are.
9 Sabuw teo na’atube, “Tur kakafin ta’imon awamaim titit ma etei boro ni’afiy, ana itinin yeast kikimin faraw wanawanan teyai tekamat erara’at na’atube.”
10 Mi'i ewy wẽtup seko enoi hat toĩne'en eito­'oran me. Mi'i ti eiwa­nẽtup hap moeha­ma­na'i ra'yn. Yt atikuap i mi'i hat set Tupana ikuap. Mi'i tupono toĩne'en imi'a­piheg wo aru. Atikuap ti ma'ato meiũran ewei'aipok Iesui mohey hap mohan hamo. Meiũran uhepiat imohey hap ewy wẽtup sok yn aru aito Iesui wywo watoĩ­ne'en.
10 Baise ayu abitumatum Regah boro nabonawiyi kwanamatabir maiye Regah wanawananamaim abisa ai’itin bairi ta’imon tana’itin, naatu orot yait kwa a not ebikwakwaris, men aso’ob orot yait, nati orot boro God ana baimakiy nab.
11 Uiwy­ria'in uito arepot­mu'e kahato Iesui ku'uro aria'yp posak etiat hap ete. Mi'i eweimohey pote toĩne'en eheĩne'en pakup i hap are. Ma'ato mi'i hap ete to'o­ky­ry'i kahato. Yt karãpe i arepot­mu'e wen — Eremusin ãpy sokpe tek eheha­kye­ra'at hamo pote waku yt karãpe i are'e ehepe. Mio tã ahenoi pote yt to'o­ky­ry'i hin i katu­pono Iuteuria ta'a­tu­mi­ky­'esat ewywuat pote.
11 Taitu, ayu ar afuw isan ana bibinan na’at, aisim ayu boro’ika hi’uwu tibi’a’akiru? Ayu nati ana sisinaf turobe na’at, ayu Keriso onaf afe’en momorob isan abibinan i boro men yare ta timatar.
12 Ahemusin sokpe ãpy tek hawyi aheha­kye­ra'at i'atu'e eimoe­ha­ma­na'i haria. Pyno waku mi'i haria te'e­ru­we­sa­'ahep yne hawyi aikai tukup­te'en pya mi'iria tuwe­sa­'ahep ta'a­tueko sese nug yne haria pote waku.
12 Oare, au kok nati sabuw iyab kwa a not tibikwakwaris kwaihamiyih hai kok tisinaf ten yanoh foufuh tebow erubarih tema.
13 Uiwy­ria'in Tupana tum ahepe tesaika hap wakuap nug hamo aimi­ky­'esat ok tã nuat hamuat nug hamo. Ma'ato yt naku i — Uimi­ky­'esat ewywuat yn aru atunug wato'e ne'i pote yt naku i pãi are. Katu­pono ui'airo ra'yn tomi­ky­'esat nug hamuat tupono waku wato'e. Yt naku i aimi­ky­'esat yn watunug. Katu­pono towat tomi­ky­'esat nug hamo ai'airo aiwo­'o­po­wyro wo'o­ky'e hamuat etiat hap.
13 Taitu kwa i hi’afi kwatit roufamen kwabai, baise men iti roufamen kwabaib imaim nuhinafot kwa biya ana kok nanawiyimih, baise nati efanin kwa i yabowamaim nanawiyi taituwa isah kwanabow.
14 Mio tã e ti Tupana Musei miwan me — Ewei'a­tu­ky'e ro miit'in aikotã eweiky'e hap ok tã e. Mi'i tupono karãpe wato­'o­po­wyro aiwo­'o­ky'e hap ete pote Tupana miky­'esat nug haria wo aito wato­py­hu'at.
14 Anayabin ofafar etei i bai na ita’imon an ta’imon matar, “Taituwa iniyabuwih o isa kubiyabow na’atube.”
15 Ma'ato karãpe wati­kuasa irania'in wahenoi aiwẽ pyi aheso hap yt i'e hap ewy i wato­ma'at ne'i wẽtup ok pote aikotã miat haiwot rakaria ewywuat wato­py­hu'at. Miit'in u hat ewywuat watoĩ­ne'en. Eiwe'eg wo o mi'i tã nug hap pupi are.
15 Baise o sigarafor na’atube inabat hauhuh iniwa’an turanah inayob inabi’a’afiyen na’at, i mata toniwa’an a kou’ay i boro inagurus ni’en.
16 Mi'i tupono uiwy­ria'in atiky­'esat Tupana Pã'ãu miky­'esat nug haria wo eweikup­te'en hap Tupana miky­'esat ewywuaria wo eweikup­te'en. Yt atiky­'esat i eiwa­nẽtup hap kaipywiat ne'i nug haria wo eweikup­te'en. Eimi­ky­'esat sese ne'i nug haria wo hap yt atiky­'esat i.
16 Abisa ao i iti. Anun Kakafiyin ana yawasamaim nakaifi kwanama, saise kwa boro men biya ana kok kakafih sinaf susuwimih kwaniwa’an.
17 Mi'i turan aiwat aimi­ky­'esat ne'i yt Tupana miky­'esat ewy hin i. Aimi­ky­'esat po'og ne'i watunug mote yt watunug kuap i Tupana miky­'esat ewy.
17 Anayabin abisa biyat ekokok Anun Kakafiyin i men ekokok naatu abisa Anun Kakafiyin ekokok biyat i men ekokok. Iti sawar rou’ab i tibirakit naatu nati ana naniyan i o men karam abisa kukokok boro inasinaf.
18 Pyno Tupana Pã'ãu miky­'esat ewy ra'yn watunug hawyi atunug neran Musei mienoi uheha­kye­ra'at hamo yt wato'e kuap i.
18 Baise Anun Kakafiyin nananawiyi na’at, o boro men ofafar nabonawiy babanamaim inama’amih.
19 Ma'ato mekewat aimi­ky­'esat ewy watunug neran mote yne hary­po­ria'in wywo watoĩ­ne'en ne'i. I'ewyte watu­wa­nẽtup sa'ag hap he ne'i. I'ewyte aiminug sa'ag yn watunug kuap.
19 O biya ana naniyan kakafinamaim nananawiyi ana ro’oh i, baiwa’an kwanekwan not kakakafih not kwanekwan,
20 Tupana sa'ag wati­mõ­typot kahato pote wato­pot­kuasa wanĩkap mo watoĩ­ne'en. Sehay uka uka hano watoĩ­ne'en. Iha'y­wywi rakano watoĩ­ne'en. Ipy'ahak takano watoĩ­ne'en. Eikai po'og uruto urutu­kup­te'en e haria wo wo'o­pat'ok pat'ok haria wo watoĩ­ne'en.
20 umataratar kwafirih, kwerakwer sabuw baitutumih, bai’a’awanen, yaso’ar, gamin, baiyow; baibobowen kwanekwan, mata baifefek, naatu kau’ay kausisibin gidigidih matar,
21 Yt wato­pot­'oksat i. Imopẽ'ã rakaria wo watoĩ­ne'en pote wo'oe­ro'ok wo'oe­ro'ok haria ewywuat gupte'en haria ewy watoĩ­ne'en. Mi'i pote eiwe'eg wo o katu­pono mi'i tã ne'i nug haria yt tuwe­hyt'ok kuap i Tupana Morekuat no topy­hu'at hap e'at pe yt tuwe­hyt'ok kuap i hetama pe.
21 bahiy kwanekwan, tom kwanekwan baikoko’aw naatu kakafih sinaf kwanekwan na hanef tetebon, naatu sawar kakafih afa auman. Marasika abimatnuwi na’atube boun iban abimatnuwi maiye. Sabuw iyab sawar iti tisisinaf God ana aiwobomaim boro men hinarun hiniyasisir.
22 Ma'ato Tupana Pã'ãu miky­'esat ewywuat watunug hawyi wo'o­ky'e haria wo watoĩ­ne'en. Wo'o­mo­wepit haria wo watoĩ­ne'en. Wo'okuap haria kahato wo watoĩ­ne'en. Miit perup'i wo watoĩ­ne'en. Wo'o­wese haria wo watoĩ­ne'en. Aiwo­'opiat ai'e hap nug haria wo watoĩ­ne'en.
22 Baise Anun Kakafiyin ana ro’oh i yabow, yasisir, tufuw, yatenub, kabeber, gewagewasin, kakaf,
23 Yt wemo­wato haria wo i watoĩ­ne'en. Wewãi kuap kahato haria wo wato­py­hu'at. Karãpe mi'i tã e hap ewy watunug hawyi yt kat i ahewãi Musei mienoi kaipywiat hap tuwẽtem aipiit pyi e. Mi'i pote iperup'i rakano watoĩ­ne'en e. Watu­we­nãpin kahu kahato pote mi'i hap yn tuwẽtem Tupana Pã'ãu kaipyi aipiit pyi. Mi'i tã e hap yne. Mi'i wãi'e hap mopo­'inik hap yt kat i toĩne'en e.
23 yara’iyen naatu yawas roumutufuren. Sabuw iyab iti yawasamaim tema’am ofafar boro men nafatumih.
24 Pywo pe ti Aipo­rekuat Iesui po pe ra'yn wato­py­hu'at pote mekewat aiwa­nẽtup hap aimi­ky­'esat sa'ag ko'i topap yne ra'yn. Mi'i hawyi yt iheg muo hin i aiminug sa'ag ko'i tukup­te'en. Katu­pono Iesui wano ra'yn wato­py­hu'at pote.
24 Sabuw iyab Keriso Jesu nowan i biyah ana kok naatu biyah ana yababan etei onaf afe’en hi’onaf morob.
25 Nimo yt imohey i te turan aimu'e kahato Tupana Pã'ãu Iesui mohey ahepiat hamo. Koitywy po'og na'yn Tupana Pã'ãu aimu'e Tupana miky­'esat ewywuat nug hamo.
25 Yawas boubun iti boun tabai tama’ama i Anun Kakafiyin itit. Imih i Anun Kakafiyin ana kokomaim nabonawiyit.
26 To'iro wati­pywo koitywy aimu'e hap imiky­'esat nug hamo yt kat i aheha sio pywo sio yt ai'e hap pun ne'i wywo aiwo­'oehay sat hap ko'i wywo.
26 It men tanio’o’orot o men taituwat tania’awanih o men taituwat isah tanibobowen.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.