Filipenses 2

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Uiwy­ria'in ahẽtup ehepe eiky'e hap wywo waku eweikup­te'en eweiwa­nẽtup Iesui etiat wẽtup miit piit ewy hap yn i'ewyte Iesui ky'e hap ete wẽtup miit piit ewy yn waku eweikup­te'en ahẽtup. Mi'i tã ewetunug mote uimo­wepit haria wo eweikup­te'en. Mi'i tã eweikup­te'en mote uimo­wepit hap sese topy­hu'at.
1 Kwa ayawas Keriso wanawanan kwama’am imaim koufair ebit, ana yabowamaim ebi’afuti, Anunin ana kofaninamaim bairi kwabita’ay, gewasin kwasisinaf naatu ebiwan babani.
2 Mi'i hap ti ahẽtup ehepe katu­pono Aipo­typot Iesui mohey hap kaipyi wati­puẽti ra'yn awemo­wepit sese hap. Mi'i hawyi Ipã'ãu topy­hu'at ra'yn ahepe. Mi'i hawyi wato­'oehay iwywo mi'i hawyi irania'in Iesui mohey haria kape wo'o­wese hap topy­hu'at wo'o­ky'e haria wo watu­kup­te'en. Mi'i pote ahẽtup ehepe wẽtup miit piit ewy yn eweikup­te'en Iesui wywo hap. Mi'i tã ewetunug mote uimo­wepit kahato eipe.
2 Imih ayu abifefeyani, akokok anot ta’imon namatar, a yabow itinin ta’imon, ayub nita’imon a dubir ta’imon kwanayai kwanabow saise ayu au yasisir nan na’asa’ub.
3 Uiwy­ria'in yt naku i yt ehegyi'at i rakaria ewy eweikup­te'en. Yt ewetunug tei'o — Uito po'og ei'e hamuat hap ne'i are. Yt ewetunug nei'o — Uito po'og e hano. Po'og waku watoĩ­ne'en kurin hano kahato irania'in mõtypot hamo. Yt ewei'e tei'o eipy'a pe — Uito po'og mekewat miit kai yt ewei'e tei'o eiwo­'ope e.
3 Men akokok kabat ana naniyan nabonawiy sawar hai yabih en isah nakura’ah kwani’o’orotomih, baise kwanayara’iyi taituwa hai gewasin i kwanabora’ah isan kwanao.
4 Yt erewa­nẽtup ka'ap tei'o eimi­ky­'esat nug hap kape eimi­ky­'esat ko'i ete. Po'og waku watu­wa­nẽtup at ka'ap irania'in miky­'esat nug hap ete.
4 Kwa ta’ita’imon men kwa a gewasin isan kwananuwetamih, baise taituwa hai gewasin isan kwananuwet.
5 Po'og waku aiwa­nẽtup hap Aika­'iwat Iesui wanẽtup hap ewy katu­pono tuwe­mohit kahato ihaky­'e'i kahato miit emiit no topy­hu'at.
5 i Keriso ananotabe kwananot.
6 Tupana wo toĩne'en Iesui pytkai tuwe­mohit. Sa'a­wy'iwuat e'yianmete toĩne'en Tupana wo. Mi'i pytkai tuwe­mohit. Tut ahowawi hawyi yt to'e i — Arenug Uito mesuwe Tupana wo yt e i Tupana ra'yn pytkai.
6 Keriso i God hairi hai itinin ta’imon.
7 Mi'i hawyi tuwepyi totoiat yne mekewat tuweTu­pana hap ko'i hawyi tuwe­mohit miit'in eropat hano. Tuwenug miit no miit sese wo topy­hu'at. Aipiit ewy kahato topy­hu'at.
7 Nati efanin, i anakok etei’imak yara’iyen,
8 Iesui yt tuwe­mo­wato hin i ma'ato karãpe Tupana to'e — Atiky­'esat eku'uro hap miit'in ehakye­ra'at hamo mi'i hawyi toiwesat — Waku Papai e yt tomi­ky­'esat ewywuat pytkai i. Ma'ato — Atiky­'esat eku'uro hap aria'yp posak ete e Tupana hawyi — Atunug aru Papai e Iesui.
8 ana itinin orot na’atube tufuw,
9 Tutunug To'ywot miky­'esat ewy mi'i pote Tupana timo­wato kahato Iesui. Mi'i hawyi i'ewyte Iesui set toimo­wato. Mi'i pote po'og yne set kai topy­hu'at.
9 Nati isan God bai efan auyomtoro’ot itin, naatu wabin bitin i wab etei natabirih.
10 Meiũran aru yne yne tuwe­pỹ­'ã­tutuk Uha'yru kape e ti Tupana. Atipy piaria yne te'e­ru­we­pỹ­'ã­tutuk e Uha'yru mõtypot hamo i'ewyte yne yi totiaria te'e­ru­we­pỹ­'ã­tutuk imõtypot hamo i'ewyte yne yi ywyt'ok­py­piaria te'e­ru­we­pỹ­'ã­tutuk Uha'yru mõtypot hamo e ti Tupana.
10 Imih, sabuw tutufin etei,
11 Mi'i hap e'at pe yne yne to'e — Pywo ti pywo ti Iesui Tupana Mipo­'oro Aipo­rekuat nuat Aika­'iwat koro wuat i'atu'e aru torania. Tuwe­mohit kahato sa'a­wy'i Iesui mi'i pote ti aru Tupana timo­wato kahato Aika­'iwat. Mekewat e'at pe yne yne — Tupana i'atu'e Emipo­'oro Aipo­rekuat nuat Aika­'iwat sese hap uruikuap ta'yn i'atu'e. Uruimõ­typot kahato En i'atu'e. Uru'ywot sese En i'atu'e aru. Ma'ato aito aikotã Iesui tuwe­mohit waku watu­we­mohit ewy are.
11 Tamat God aiwob hinitin wabin hinabora’ara’ah,
12 Uheka­tu­wy­ria'in uimi­ky­'eria kahato eipe. Sa'a­wy'i areĩne'en eipy­'a­setpe eimu'e hamo. Mekewat e'at pe woro­ho­'o­nãpin kahato kat som kat som Tupana tiky­'esat ewetunug hap. Mi'i hap e'at pe waku pe eweikup­te'en. Einãpin hap ewetunug yne ma'ato mesup yt areĩne'en i eipy­'a­setpe katu­pono morekuat wo'o­pyhik hawe areĩne'en mi'i pote yt uwe i uito eipy­'a­setpe. Mi'i pytkai ti atiky­'esat kahato eweikup­te'en uhehay upi. Yt uwe i uito itote pytkai ewetunug o einãpin hap ko'i are ma'ato po'og po'og sa'a­wy'iwuat kai ui'e hap ewy atiky­'esat kahato ewetunug wakuat nug hap ko'i. Waku eweiken'ẽ yt naku i nug hap pupi Aikotã aityry hap ewy eiken'ẽ hap. Waku watunug Tupana miky­'esat ko'i yn Tupana miha­kye­ra'at aito pote. Waku watoĩ­ne'en Tupana miha­kye­ra'at ko'i wo wato­py­hu'at. Mi'i hawyi karãpe miit'in te'e­ra­'a­kasa aiminug wakuat kape hawyi — Pywo i'atu'e mi'iria ti Tupana miha­kye­ra'at ko'i wo i'atu'e.
12 Isan imih au ofonah, bairi tama’am ana veya mar etei fanau kwabaib na’atube boun yumatau kwaboboyouw ana veya fanau kwanab. Naatu bir kakaf auman a yawas kwabaib isan kwana’onofar, kwanabow a yawas yomanin kwana’asa’ub.
13 Are pãi Tupana tiky­'esat kahato watunug tomi­ky­'esat ewywuat hap. Mi'i pote ainãpin at ka'ap aiwa­nẽtup hawe kat som kat som waku watunug hap. Karãpe aiwẽ pyi yt watunug neran i imiky­'esat ko'i mi'i hawyi perup'i popuo aimu'e aiwa­nẽtup hawe — Etunug o etunug o e. Mi'i hawyi meiũran — Waku Uhyt waku Mimi wato'e Tupana pe katu­pono toiky­'esat kahato tehay upiat watuwat hap.
13 Anayabin God i mar etei kwa wanawananamaim ebowabow, saise i boro kwa nakumamat i ana kokomaim kwanabow asinaf gewasih yayakitifuw kwana’as’obow. Menatan i anakok kwanabow kwanan.
14 Karãpeĩ watu­we­potpap Tupana miky­'esat nug hap ete waku watuwat sese imiky­'esat hap upi. Yt naku i wato'e — Emiky­'esat ko'i yt atiky­'esat i yt naku i wato'e. I'ewyte yt naku i watu­'uka miit'in ete are. Karãpe watunug Tupana miky­'esat turan yt naku i wato'e tope — Yt atiky­'esat i emiky­'esat nug hap ko'i yt naku i wato'e. Yt naku i watu­'uka Tupana miky­'esat ete aipy'a pe aiwa­nẽtup hawe are.
14 Sawar etei kwasisinaf i men eregamin naatu osukwaraben auman kwanasinafumih.
15 Ma'ato yne mi'i tã imiky­'esat ewy watunug mote Tupana mẽpyt'in wakuaria wo wato­py­hu'at yt kat i sa'ag nug haria wo are. Aikotã aimẽpyt kurin kat yt tutunug kuap i sa'ag hap ewy wato­py­hu'at waku kape yn aiwa­nẽtup hap. Koitywy watoĩ­ne'en yt naku i nug haria py'a­setpe i'ewyte te'e­ru­wa­nẽtup at ka'ap sa'ag nug hap ete yn. Mi'iria tukup­te'en aikotã i'ypyryp we wãtym sese turan wuat ewy yt naku i nug haria yn mi'iria pote. Ma'ato waku aito Iesui mohey haria waikiru ko'i ewywuat wato­py­hu'at aikotã waikiru wãtym sese turan hẽtyhot rakaria ewy aikotã waikiru ko'i aimu'e wãtym muo aikope mu'ap toĩne'en aikope waku ahewyry. Mi'i hap ewy waku wati­mo­herep ho'o­wasat rakaria pe mu'ap Tupana kapiat.
15 Saife kwa boro aur ubar en, uhew bitan God natunatun aurih kakafin en, sasouwi na’atube tafaram sabuw kakafih tenagogor wanawanahimaim kwanama. Naatu daman na’atube maramaim kwanakusisiar.
16 Katu­pono wati­mo­herep kahato miit'in me mu'ap Tupana kapiat aikotã waikiru hẽtyhot wãtym muo hap ewy wato­py­hu'at. Meiũran Aipo­typot Iesui put'ok'e mesuwat yi tote yne aiminug moherep hamo sio waku sio yt e hamo. Mi'i hap e'at pe uimo­wepit haria wo eipe katu­pono mi'i hap e'at pe wuat'i ehamo — Mi'iria ti uhemiit sese. Mi'iria ti uhehay moherep haria sese e aru Iesui ehepiat. Mio tã to'e hawyi uimo­wepit kahato hap topy­hu'at katu­pono eipe uimi­mu­'eria sese pote. Ta'i arehum kahato itote katu­pono yt eweipun hin i einãpin uhepiat hap. Mi'i hawyi Tupana tuwehum kahato topotpap nug haria ete.
16 Naatu umamaim yawas ana tur kwanabotan, saise Keriso ana Veya’amaim ayu boro anao ra’ara’at anayabin ayu abow rarou’u bababan i men yabin enamih.
17 Koitywy sura­ra'in uipyhyp ta'yn mesuwe. Yt ta'a­tu­ky­'esat i po'og woro­ho­'o­mu'e hap ma'ato ui'auka pote ui'auka are ma'ato mi'i pytkai yt karãpe i woro­ho­'o­'atoiat eimu'e hap ete katu­pono atiky­'esat yne eipe Iesui mohey haria wo hap. Uhuu okpun eika­wiano pote uiku­'uro Tupana mowepit hap topy­hu'at are.
17 Kwa a baitumatum sibor na’atube kwanayai God isan kwanabowabow ayu au rara kwa asibor tafanamaim nasuwa nare’er, ayu i boro kwa etei isa aniyasisir men kikimin ta.
18 Uiwy­ria'in woro­ho­'o­mo­wepit reran kahato uheĩne'en ne turan i'ewyte uiku­'uro hap turan. Ui'auka pote meremo areĩne'en Aika­'iwat yatype i'ewyte meremo uimo­wepit hap sese topy­hu'at. Ui'auka pote waku eiwe­mo­wepit wy atiky­'esat katu­pono ui'auka pote areĩne'en uimo­wepit hat yatype are.
18 Naatu kwa auman kwanakawasa ayu bairit taniyasisir.
19 Uiwy­ria'in atipo­'oro teran aiwy Timoteu ehowawi katu­pono atiky­'esat kahato atikuap teran aikotã eweikup­te'en hap sio waku sio yt hap kuap hamo katu­pono mi'i atikuap hawyi uimo­wepit kahato hap topy­hu'at. Mi'i pote atipo­'oro teran uha'yru Timoteu ehowawi. Mi'i pote ahẽtup Aipo­typot Iesui kape — Etipo­'oro Timoteu aiwy­ria'in tawa Wiripu piaria kape are at ka'ap ahẽtup. Mi'i hawyi atimohey kahato Aika­'iwat Iesui tipo­'oro meremo Timoteu ehewawiat hap. Meiũran ti aru ta'aipok hawyi uimo­wepit kahato hap topy­hu'at imienoi.
19 Ayu anotanot Regah Jesu au not nabibasit na’at Timothy boro’omo kwa isa aniyun nan, saise kwa a tur nab nan nao ananonowar boro imaim nakumamatu au fair anab maiye.
20 Timoteu ui'e­wywuat eiky'e kahato hat are. Mi'i aikotã woro­ho­'o­ky'e hap ewy eiky'e. Mi'i hawyi yt uwe i uhemiit Timoteu ewy eiky'e hat. Timoteu woro­ho­'o­ky'e kahato e hat pãi.
20 Timothy ai’itin i men orot afa na’atube, i akisinamo kwa ama isan i enotanot gagamin maiyow.
21 Irania'in te'e­ru­wa­nẽtup at ka'ap ta'a­tu­mi­ky­'esat nug hap kape yn. Mi'i kape yn te'e­ru­wa­nẽtup. Kat som kat som Aipo­typot Iesui tiky­'esat Tupana wanẽtup hap yt i'atu­wa­nẽtup hap ewy hin i.
21 Iti ao anayabin, orot afa i taiyuwih hai gewasin akisin isan tenotanot, men Jesu Keriso ana bowabow baira’atin isan tenotanotamih.
22 Ma'ato aipo­wyro kahato Timoteu. Yt irania'in ewywuat hin i katu­pono mi'i ipotpap at Aipo­typot ehay wakuat moherep miit'in kapiat hap ete yn ipotpap. Mi'i hap kaipyi eweikuap kahato Timoteu Tupana eropat hat sese hap. Ui'e­wywuat kahato toĩne'en Timoteu. Ta'i urupotpap Iesui ehay moherep hap ete uruto­'o­'ewy kahato urupotpap aikotã ai'ywot tosa­'yru wywuat ipotpap hap ewy urupotpap uito Timoteu wywo.
22 Baise Timothy ana bowabowamaim biturobe i kwa kwaso’ob. Orot natun hairi tita’imon tebowabow na’atube ayu natu Timothy airi ai baibaisbonen tur gewasin isan abowabow.
23 Meiũran aru atiky­'esat kahato atipo­'oro uha'yru Timoteu ehowawi. Meiũran karãpe atikuap kat som more­kuaria tunug uhepe sio wakuap sio yt. Mi'i hawyi atipo­'oro ehowawi Timoteu henoi ehepiat hamo.
23 Isan imih anotanot ayu isou mi’itube hina’o na’at Timothy boro aniyun nan kwa ninanawani.
24 Uito i'ewyte areto teran ehowawi mi'i pote are'e at ka'ap — Uruka­'iwat woro­mohey kahato En are. Mi'i pote ahẽtup ewawi uihep o mesuwat wo'o­pyhik hap wyi katu­pono areto teran meremo tapy'yia Wiripu piaria kape are Uika­'iwat pe.
24 Naatu abitumatum Regah wabinamaim ayu taiyuwu boro anan aninanawan ana’iti.
25 Sa'a­wy'i eweipo­'oro uhowawi ehemiit mehĩ Epawu­titu uipo­wyro hamo mesuwe. Mi'i ti uheropat kahato hat toĩne'en mesuwe. Aikotã surara typy ok takaria ewy urutu­kup­te'en mesuwe ahiag moma hamo. Waku kahato atipuẽti eipot­po­'oro mehĩ Epawu­titu. Koitywy mi'i atipo­'oro i ra'yn ehowawi.
25 Baise boun Epafaroditas ayu taiu, na’atube bow turou, tur gewasin ana baiyowayan orot gewasin, naatu kwa a tur bow remorayan, kwaiyafar na ayu bibaisu isan i anotanot ana ef nama’am na’at boro aniyafar maiye kwa isan nan.
26 Toto teran kahato ehowawi katu­pono ihay teran i ra'yn eiwywo ihat'at kahato eiky­'ewi. Ga'atpo i'ahu kahato mesuwe mehĩ Epawu­titu. Mi'i hap eweikuap hawyi haty kahato iwanẽtup hawe katu­pono eweikuap hawyi ei'arot hap yt toiky­'esat i ma'ato.
26 Anayabin kwa ayumat itinin isan ma ekakaibababan, naatu sawow inu’in ana tur kwanonowar isan ana yababan ra’at.
27 Ta'i aheropat kahato hat Epawu­titu porap iku'uro mesuwe porap ahu ti'auka ma'ato yt pytkai i katu­pono Tupana haty'u kahato topy'a pe. Mi'i hawyi meremo toimoe­hãite katu­pono Tupana yt tiky­'esat i ui'arot ne'i hap. Mi'i hawyi iky'e hap i'ewyte uiky'e hap wywo toimoe­hãite uhyt Epawu­titu hawyi uimo­wepit hap topy­hu'at.
27 Tur anababatun i sawow kafa’imo tamorob, baise God kabibir yawas itin, men i akisin baise ayu auman kabibiru, anayabin i men kok boro au yababan tafan taya’abar atarerey ati’akir.
28 Mi'i pote atipo­'oro teran kahato ehowawi ihãite i ra'yn pote eimo­wepit hamo atipo­'oro. Pyno eiwepit i ra'yn hawyi po'og na'yn uimo­wepit uito wy are. Mi'i hawyi yt kat i ui'arot hap.
28 Isan imih ayu au naniyan gagamin i akokok aniyafar kwa isa nan, saise ana yumat kwana’itin maiye kwaniyasisir, naatu ayu au yababan nasawar.
29 Put'ok'e itote hawyi — Ereke mehĩ ewei'e o eiwepit hap wywo. Ereke ro ewei'e o aikotã aheyke'et aheywyt i'ewyte aheinyt kape hap ewy waku ewei'e katu­pono mi'i Aika­'iwat mohey kahato hat. — Waku kahato epotpap eminug na'yn Tupana kapiat hap ewei'e Epawu­titu pe eiwepit hap wywo. Eweimõ­typot ro mi'i miit are. Waku eweimõ­typot yne Iesui mohey haria Epawu­titu ewywuaria katu­pono Aipo­typot eropat kahato haria mi'iria.
29 Regah wabinamaim kwaniyasisir ana merar kwanay kwanab, orot gagamih hai merar kwayi kwarusagiyih kwabubuwih na’atube.
30 Uipo­wyro turan porap iku'uro aiwy Epawu­titu. Aipo­typot Iesui potpap nug hap ete porap iku'uro ahemiit eimi­po­'oro katu­pono uipo­wyro teran eipe ma'ato yt uwe i eipe uipo­wyro hanuaria mesuwe pote. Mi'i hawyi eipot­po­'oro mehĩ Epawu­titu topy­hu'at ehaipepiat eipotpap nug hamo uipo­wyro hamuat. Mi'i turan porap iku'uro wen ma'ato aiwepit kahato Tupana timoe­hãite ra'yn hawyi.
30 Anayabin Keriso ana bowabow isan kafa’imo tamorob, ana yawas kwahir kwa ayu kwatibibaisu efanin ayu ibaisu.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Filipenses 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.