Atos 26
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi morekuat Akipa to'e — Pauru e mesup ta'yn waku ehay ewetiat uruepe e. Waku en pote etimoherep to ewaku hap uruepe e morekuat Akipa. Mi'i hawyi Pauru tuwemopoĩ'ãm tehay hamo to'ywania Iuteuria eko ewywuat. Mi'i pote itotiaria i'atupo'inik kahato.
1 Agripa iu, “O i baibasit abit taiyuw isa inao.” Paul uman bora’ah naatu taiyuwin wasfafar eo,
2 Mi'i hawyi Pauru ihay ra'yn — Morekuat Akipa e waku kahato uruipuẽti en mehĩ katupono Iuteu ywania eko kuap kahato hat en. Ha'awytepyi uruikuap uruwanẽtup hap kuap kahato hat en hap e. Mi'i pote uhehay kuap kahato hano aru ereĩne'en e. Mi'i pote yt areken'ẽ hin i uhehay moherep epiat hamo uru'ywania ky'e hat en mote e. Ui'ywania Iuteu ywania i'atuehay ko'i ko'i kahato mesup uhete mehĩ ma'ato yt pywo pe i hap e.
2 “Aiwob Agripa, ayu i abiyasisir anayabin boun o namaim Jew sabuw abisa isan ayu ubar hibitu i boro ana wasfafaru anao inanowar. Paul aiwob Agripa isah ibibinan|alt="Paul speaking to crowd" src="cn01993b.tif" size="col" loc="Act 26.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.1-2"
3 Uimowepit ro en katupono etikuap po'og irania'in kai Iuteuria eko ko'i to'oehay awãi awãi hap ko'i e. Mi'i pote ehekatup kahato pyno uhehay mehĩ e katupono areĩne'en epo pe uheko kuap hamo sio uito waku rakat areĩne'en sio yt hap kuap hamo mehĩ e. Pyno ewetum no ehewaure ka'a ko'i uhepe mehĩ'in mana'in e.
3 Iti ao i turobe, anayabin o i Jew sabuw hai binanakwar naatu hai ofafar iso’ob kwanekwan, imih o abifefeyani yatenanub inama ana’o inanowar.
4 Ta'i Ierusarẽi miaria Iuteu ywania uikuap kahato sa'awy'ipyi ui'ywã'ĩ pyi te uitag hap uheĩne'en hap ta'atukuap kahato torania tawa Ierusarẽi miaria e.
4 Jew sabuw etei ayu kek ana veya mi’itube ama’am i hiso’ob, ayu au yawas no aneika au tafaramamaim mi’itube ama’am ana Jerusalem atit ama’ama etei i hiso’ob.
5 Sa'awy'ipyi te mesup te uikuap kahato ui'ywania Iuteuria e. Mi'i hap ta'atuhenoi teran mote ta'i ta'atuhenoi kuap kahato katupono uimotag haria mi'iria e. Ha'awytepyi areĩne'en po'og i'atueko kuap kahato hano torania kai areĩne'en e. Ta'i mi'i pote uinug sa'awy'i i'atueko yne moherep hat akag wo e. Ta'i uhet'ok itote sa'awy'i ui'ywania wo'onãpin hat koro i'atu'e sa'awy'i e. Ui'ywania tikuap kahato aikotã ha'awytepyi wuat'i e'at pe i'atueko yne yne atunug at ka'ap hap.
5 Ayu i manin maiyow bairi ama, imih ayu i hisu’ubu kwanekwan. Hinakokok na’at hina’orereb. Anaika ayu i Pharisee orot, kwafiren ana ofafar fokarin wanawanan i ayu ama, naatu men kafa’imo ofafar ta astu’ub.
6 Morekuat Akipa etikuap apo aikotã uru'ywania irania'in wo'onãpin haria timohey kahato aiku'uro hawyi aipiit tuwẽtem i gu'uro pyi hap e. Ma'ato irania'in uru'ywania aiku'uro hawyi aikahuro sese ra'yn wuat'i e'at pe e hap ta'atumohey hap etikuap e. Pyno mi'iria yt i'atuwese hin i uhete mehĩ katupono atimohey kahato aiku'uro hawyi Tupana aimoieĩne'en i aipiit wywo hap e. Ta'i atimohey yne uipy'a puo katupono sa'awy'i Tupana to'e uru'ywania urue'ase'i'in me — Atimoieĩne'en aru eipiit eiku'uro hawyi e mesup te ahepe yne e.
6 Naatu boun ayu iti ubar tibitu anayabin God ana’omatanen ai a’agir bitih imaim ayu nuhufot ama’am isan, ubar hitu bairi tao.
7 Ta'i uru'ywania Iuteuria 12 ywania urutukupte'en are mi'iria timohey kahato Tupana e hap — Woroho'omoieĩne'en aru e hap i'ewyte uito atimohey kahato Tupana piat — Atimopakup i aru eipiit e hap uru'ywania ewy e. Mi'i pote ti rat irania'in — Urutoria yt imohey i haria — Wãi'i'atu'e uhepe at ka'ap e. Ma'ato ati'atumu'e te pote irania'in Iuteuria uipun neran ui'auka teran ehay pyi e. Morekuat Akipa e mesup ta'yn koitywy ti put'ok'e ra'yn Tupana piat — Atunug aru e hap. Ga'atpo toihep ta'yn gu'uro pyi Tosa'yru sese ipiit wywo e. Mi'i ui'e hap monik hamo ui'auka teran mesup eipo wo uiwyria'in e Pauru.
7 Iti omatanen i aki ai big etei 12 hibitumitum mi’itube hita’itin titurobe, imih fai mar dogoroh tutufin etei God hikwakwafir, naatu anayabin iti baitumatum isan. Aiwobomon, Jew sabuw ayu ubar hitu iti tao.
8 Kat poteĩ yt eweimohey i mekewat iku'uro rakaria yne aru Tupana ti'atuhymut gu'uro pyi e hap. Kat pote yt imohey haria wo i eweikupte'en eipe e. Kat poteĩ yt eweimohey i watoĩne'en ne aiku'uro hawyi e hap e katupono ainug hat Tupana aimoieĩne'en kuap katupono toha'awynug na'yn toihymut ra'yn Tosa'yru to'e hap ewy e. Mi'i tupono eweimohey ro e.
8 Kwa Jew sabuw iyab iti kwabatabat aisim God sabuw murumurubih ibiyawasih baitutumin isan kwa isa efofokar?
9 Sa'awy'ite ma'ato ei'ewy yt atimohey hin i e. Mekewat e'at pe ti yt uiwese hin i areĩne'en yne imohey haria ete e. Pywo ti rat sa'awy'i mekewat Iesui tawa Nasare kaipywiat ewanĩkap koro wo areĩne'en e. Mekewat e'at pe ati'atumoma teran Iesui set mesuwat yi totepyi e. Mi'i haype ati'atumoweityk teran yne yne imohey haria e. Yt naku i yn atunug Iesui ete sa'awy'i e.
9 Ayu auman mat i na’atube anot, sawar moumurih na’in ata sinaf Jesu Nazareth mowan wabin ati’ib isan.
10 Sa'awy'i tawa Ierusarẽi me ati'atu'uka Iesui emiit yt naku i hap ewy atunug mi'iria ete e. Irania'in ati'atupyhyp wo'opyhyp hawe imohey haria wakuaria Tupana ewywuaria pytkai e. Mekewat e'at pe pa'i kororia — Waku wati'atu'uka mi'iria sio yt i'atu'e uhepe. Mi'i pote — To'iro wati'atu'uka are'e yn. Mi'i hawyi pa'i kororia mi'airo wo areĩne'en Iesui mohey haria moweityk tawa Ierusarẽi piat hamo e Pauru.
10 Naatu nati na’atube Jerusalemamaim asinaf. Firis ukwarih biyahine fair abai God ana sabuw moumurih maiyow abow dibur aya. Naatu rouw morobomih teo ana veya ayu auman aibasit terouw temomorob.
11 Karania wo wewua'i ati'atupak pak imohey haria wuat'i Iuteuria wat yat Tupana mõtypot yat pe e. Atiky'esat kahato waure'i'atu'e mekewat i'atuepiat Iesui mohey hap ete hap e. Marak'a wo sese areĩne'en i'atuete. I'atuehay sa'ag Tupana etiat hap atiky'esat kahato e. Sa'awy'i tawa irania'in ati'atupugha ati'atu'apiheg imohey haria e.
11 Mar moumurih maiyow Kou’ay Bar efan tata’amaim abow biyababan aitih, naatu hai baitumatum baihamiyin isan a’okikimih. Na’atube hai baitumatum baigigimin isan a’okimih, naatu atit an menah tatabirih hai bar hai meraramaim bai akir kakafin maiyow aitih.
12 Mi'i hawyi areto tawa Tamaku kape imohey haria itotiaria atusaty'i saty'i hamo e. Uipo pe atioto miwan pa'i kororia kaipywiat uipo'oro hap imohey haria yne apiheg hamuat hap e Pauru.
12 Ana’an iti isan ayu firis ukwarih biyahine fair hitu hiyunu an Damaskas atit.
13 Mi'i hawyi ma'ato atposake turan uito mu'ap upi turan ara'akasa ariãty hapyke kahato rakat kape po'og po'og at hapyke hap kai hap kape araha'at mehĩ e. Yt uheso hin i morekuat Akipa e katupono irania'in surara'in uhupiaria tikuap yne mesuwat ui'e hap pywuat e hap katupono mi'iria i'ewyte te'era'akasa yne mekewat mu'ap upiat ariãty hapyke uhetiat hap kape e.
13 Baise efamaim anan bi’auyit auman, Aiwobomon, marakaw no marane, mamarakaw men veya na’atube, marakaw kwanekwan re ayu au sabuw bairi anan tarbebera’uhi.
14 Mi'i ariãty put'ok'e kahato uhete hawyi ara'at kahato ra'yn yi kape hawyi atikuap sehay uity pusu puo mekewat uru'ywania Epaiku pusu puo — Sauru Sauru e kat e hap upi kat e hap upi uimosaty'i saty'i kahato en mehĩ e. Karãpe wati'atumoewyry aihũria kawaru ko'i mory'a koro iãi wo hawyi tuwat meremo ma'ato aihũ yt toto teran i hawyi tu'uka to'opy wywo mekewat mory'a ete. Mi'i hawyi po'og po'og haty hap toipuẽti e. Mi'i e hap ewy ereĩne'en. Mi'i pote po'og haty ra'yn eete mehĩ e uhepe mekewat ariãty toĩne'en kahato uhete turan e.
14 Aki etei’imak me yan are, naatu ayu orot fanan anowar Hebrew turamaim iuwu eo, ‘Saul! Saul! aisim ayu irabu kubia’akiru? Ayu kubi’a’akiru i o taiyuw biya irab kubi’a’afiy.’
15 Mi'i hawyi apo'are — Uweĩ En Uika'iwat are.
15 Ayu aibatiy ao, ‘O yait Regah?’ Naatu Regah eo, ‘Ayu i Jesu, o irabu kubia’akiru.
16 Mi'i hawyi uiwesat — Uito ti Iesui emi'apiheg apiheg e hawyi erepoĩ'ãm no Sauru e katupono woronug neran en uheropat hano e. Mesup woro'airo en uhemiit no uhehay moherep hamo uimoherep wuat'i ywania kapiat hamo woro'airo mesup Sauru e uhepe. Atiky'esat etimoherep miit'in me ewa'akasa mesuwiat hap i'ewyte atiky'esat etimoherep miit'in me yne uhepiat emo'akasa mesuwiat hap mehĩ e uhepe e.
16 Baise kumisir kubat, ayu o isa abirerereb ana rubini isou inabow naatu boun abisa isa mamatar sabuw afa hai tur ina’owen. Naatu abisa isa namamatar boro ani’obaiyi.
17 Waku e'ywania kape i'ewyte irania'in ywania kape woropo'oro ma'ato areĩne'en aru ewywo ewanĩkaptia po piat ereĩne'en turan. Epowyro hat areĩne'en aikope aikope ereto hap upi e uhepe.
17 Ayu o a sabuw Jew umahine naatu Ufun Sabuw umahine boro anatafafari. Ayu abiyafari nati sabuw wanawanahimaim inan,
18 Woropo'oro en wuat'i miit'in kape e. Mi'iria tukupte'en aikotã yt ihapytig i rakaria ewy katupono yt karãpe i te'era'akasa te Tupana ta'atupy'a pe yt ta'atumohey i pote. Mi'i pote woropo'oro en i'atumoehapytig hamo mekewat i'ypyrywiat hap kaipyi uhe'ariãty hot kapiat i'atumo'akasa hamo e. Mesuwarotiaria yt uimohey i te haria yne ahiag po pywiaria tukupte'en e. Mi'i pote woropo'oro en ahiag pohari hamo e. Mi'i hawyi ti aru uipo piaria wo ra'yn mi'iria tukupte'en uhyt e uhepe itote e. Mi'i hawyi ti aru wakuaria uimẽpyt'in no ra'yn te'eropyhu'at e. Uimohey haria ti aru uha'yru'in uhaki'yt'in sem ko'i my'asetpe ahytmoi wuat'i e'at pe eti'atumu'e uhetiano hawyi e uhepe. Mi'i tã ti aru atunug uhyt e uhepe mekewat mu'ap upi tawa Tamaku kapiat uhewyry turan e Pauru.
18 matah inabotawiy naatu guguminane inanawiyih hinatit marakawamaim hinarun. Naatu Satan umane inabow God initin, saise bowabow kakafihine notawiyen hinab, naatu God ana rourubin sabuw wanawanahimaim hai efan hinab hinamare.’
19 Morekuat Akipa e mi'i hawyi uimiẽtup atipy kaipywiat sehay yt atiwaure hin i mehĩ e. Ta'i to'e uhepe e hap ewy atunug at ka'ap ha'awytepyi mesup te mi'i yn atunug mehĩ e. Ta'i atunug na'yn Tupana mimoherep imiky'esat ok tã e.
19 Nati isan Aiwobomon Agripa, ayu abisa marane re ai’itin men ai fanasair.
20 Mi'i hawyi areto ra'yn tawa Tamaku kape hawyi itote ati'atumu'e kahato itotiaria — Ewei'atoiat ro yne eiminug sa'ag ko'i hawyi ewei'aipok to Tupana kape hawyi ewetunug no eipy'a pyi wakuat miit'in me eimimohey moherep wuat'i piat hamo are yn tawa Ierusarẽi miaria pe. I'ewyte yi Iuteu totiaria i'ewyte aikope aikope irania'in ywania tukupte'en hap totiaria ati'atumu'e Uruka'iwat ete e.
20 Bowabow wantoro’ot i Damaskas imaim abusuruf naatu ana sabuw iyab Jerusalem hima’am isah atit, Judea wanawanan etei abinan naatu Eteni Sabuw wanawanahimaim auman a binan. Abibinan anayabin sabuw bowabow kakafihine God isan hitatatabir naatu hai bowabowamaim titurobe i dogor baikitabir hibai.
21 Mi'i hap upi ga'atpo irania'in ui'ywania Iuteuria tawa Ierusarẽi miaria i'atupy'ahak kahato uhete hawyi ta'atupo'oro surara'in ui'auka hamo e.
21 Ana’an nati isan Jew sabuw ayu Tafaror Bar wanawanan ana sebosebomaim hibuwu hifatumu rabu morobomih hiwa’an.
22 Ma'ato Tupana uhehakyera'at ra'yn porap ui'auka hap turan i'atupo pyi e. Ta'i uihep esurara'in i'atupo pyi e. Waku kahato rasig Tupana katupono mesup areĩne'en mesuwe ihay moherep hamo to'e hap ewy e. Wẽtup ehay yn ahenoi kahato ihaky'e'i rakaria pe hekat rakaria pe. Wẽtup ehay yn ahenoi henoi mekewat sa'awy'iwuat sehay Tupana mimoherep yianmiaria ehay nimuaria ehay ewywuat Musei ehay ewywuat yn ahenoi henoi wuat'i pe i'ewyte ehepe e Pauru.
22 Baise God tafafaru yawasu ama ana it boun atit, imih o namaim abat orot babin kikimin yen in orot babin gagamin etei matahimaim abisa isou mamatar i ao’orerereb. Ayu au tur ao i dinab oro’orot naatu Moses sawar abisa mataramih hi’o inu’in mamatar imaim ao.
23 Aikotã yianme ta'atuenoi — Aipotypot Tupana Mipo'oro tut aru ho'opot hamo gu'uro pywiat wẽtem sa'awy'iwuat hanuat i'atu'e hap ewy are'e yn e. Aikotã sa'awy'i Tupana ehay moherep haria ta'atuhenoi hap ewy aikotã Tupana Mipo'oro topyhu'at aru hẽtyhot rakat ewy Iuteu ywania pe i'ewyte irania'in ywania pe i'ypyryp hap hep hamo hap ta'atuhenoi yianme hap ewy yn uhehay e.
23 Roubininenayan boro biyan nababan ni’akir naatu morobone, moroboyah wanawanahimaim i boro wan namisir marakaw ana yawas Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah nakurereb.”
24 Sa'awy'iwuaria mienoi ewywuat yn ahenoi kahato te mesup morekuat Akipa e Pauru turan morekuat Wetu ihay tek ta'yn tehay pirik wo — Pauru eso'ok kahato ra'yn uhyt e. Ta'i eremoeso'ok ta'yn eremu'e poity'i pote e Wetu.
24 Paul iti na’atube taiyuwin wasfafar eo inan auman Festus Paul isan iwow eo, “O i kubikoko’aw so’obamaim nawiyi in kubikoko’aw!”
25 Ma'ato Pauru tiwesat — Yt uheso'ok hin i pytkai i morekuat wakuat Wetu e. Ma'ato ti ahenoi ehepe pywuat sese sehay. Yt heso'ok takat ehay ewy i uhehay e.
25 Paul iya’afut eo, “Ayu i men abikoko’aw, au Aiwobomon! Tur abisa ao i turobe hai yabih auman.
26 Ta'i morekuat Akipa tikuap kahato pywuat ui'e hap yne katupono mi'i pote yt aremõti hin i uhehay pupi katupono yt mig'i wo hin i Iesui tuwẽtem gu'uro pyi e. I'atu kahato Iesui kapiat akasa haria Ierusarẽi me e. I'ewyte morekuat Akipa ti'atukuap kahato yne Mi'i Miit etiat are e Pauru morekuat Wetu pe.
26 Aiwob Agripa, ayu o namaim men erebir auman ao’omih, anayabin iti sawar etei o iso’ob, naatu sawar iti himamatar boro men karam nuhinaburumih. Anayabin iti sawar men ta umasusunamaim mataramih.
27 Mi'i hawyi Pauru to'e — Morekuat Akipa etipywo apo Tupana ehay moherep haria sa'awy'iwuaria mienoi ko'i Mi'i Miit etiat e. Ta'i atikuap kahato uipy'a pe imohey hat ereĩne'en hap e Pauru.
27 Aiwob Agripa o dinab orot kubitutumih? Ayu aso’ob o kubitumatum!”
28 Mi'i hawyi morekuat Akipa tiwesat — Pãi porap uinug Iesui mohey hano en e Pauru pe.
28 Aiwob Agripa Paul iya’afut eo, “O kunotanot iti veya ta’imon o boro ayu dogorou inikitabir anan Kirisiyan anamatar?”
29 Mi'i hawyi Pauru tiwesat — Mi'i hap yn ahẽtup Tupana pe e. Atiky'esat kahato yne eipe urupotypot Iesui mohey haria ui'ewy hap yn ahẽtup at ka'ap Tupana pe. Waku pe kahato Tupana Mipo'oro mohey sese haria eweikupte'en ui'ewy hap pãi. Atiky'esat uipy'a pe yne eipe ui'ewy hap e. Ma'ato yt atiky'esat i eipe wo'opyhyp hawe uito ewy hap e. Toran na'yn ui'e hap mehĩ'in mana'in e Pauru.
29 Paul iya’afut eo, “Veya kabumin o veya manin ayu au yoyoban God isan i men o akis baise kwa iyab iti boun ao kwanonowar i mi’itube kwatan ayu ama’am na’atube kwatamatar. Baise men akokok hinafatum dibur hinayariyi kwanama.”
30 Mi'i hawyi morekuat Wetu ipoĩ'ãm morekuat Akipa ehary'i Perenisi wywo hawyi yne itotiaria i'atupoĩ'ãm hawyi tuwat yne ra'yn Pauru pyi.
30 Naatu Aiwob orot, gawan orot Bernis, naatu sabuw afa hima’am etei himisir.
31 Morekuaria tuweran hawyi — Pywo ti rat yt kat e i toi'aparap i'atu'e to'ope. Yt naku i mi'i miit ewywuat wo'opyhik hawe i'atu'e to'ope. Yt kan hamo i wati'auka mi'i miit Iuteu ywania miky'esat ewy katupono yt toi'aparap hin i i'atu'e morekuaria to'ope Pauru piat pe.
31 Efan hima tur hinonowar hihamiy hitit, naatu taiyuwih turahinah bairi hibidudur hio, “Iti orot i men abisa ta kakafin sinaf boro namorob o dibur narun.”
32 Mi'i hawyi morekuat Akipa to'e morekuat Wetu pe — Meiẽwat emipyhyp Pauru waku pe toĩne'en uiwanẽtup hawe e. Pyno waku etihep mekewat wo'opyhyp hap wyi. Etiky'esat pote waku ra'yn mipo'i pok wen ma'ato toto teran morekuat koro Sesa kape pote waku watipo'oro mi'i miit imiky'esat ewy e morekuat Akipa morekuat Wetu pe.
32 Naatu Aiwob Agripa Festus isan eo, “Iti orot Caesar isan baifefeyanina’e tama’am, iti boun boro ata botait.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.