1 Coríntios 9
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Ta'i uito Pauru Tupana emiit sese imipo'oro tehay moherep hamuat. Yt kat i uiweteweru hap miit'in po pe pote areĩne'en Iesui emiit no yn. Yt uwe i uipyhyp kuap kat pote yt uwe po pe i areĩne'en. Yt uwe i to'e kuap uhepe — Etum uhepe mekewat eweteweru hap hawyi waku ereto Tupana ehay moherep hamo yt ta'atu'e kuap i katupono yt kat i atipuru miit'in kaipyi pote. Aika'iwat Iesui uinug tomipo'oro tehay moherep hamuat. Mekewat e'at pe ara'akasa Iesui uheha wo hawyi Aika'iwat uipo'oro ehowawi tehay moherep hamo. Mi'i hawyi Aika'iwat mohey haria eweikupte'en uhehay upi.
1 Kwanotanot ayu i fatufatum wanawanan ama’am? Naatu kwanotanot ayu i men Regah ana tur abarayan? Naatu ata Regah Jesu Keriso men aitin? Naatu kwanotanot kwa i men ayu au abowabow ana ro’on?
2 Mi'i hap kaipyi eweikuap Tupana uipo'oro hap. Ma'ato irania'in yt ipywo i Tupana uipo'oro hap ma'ato eipe eweipywo katupono uiwẽ pyi Aika'iwat Iesui aimoieĩne'en hat uhehay pyi einug ipakup takaria wo. Mesup koitywy eweikupte'en Iesui mohey haria wẽtup miit ewy iwywo eweikupte'en. Mi'i kaipyi eweimohey Tupana potpo'oro wuat areĩne'en hap.
2 Sabuw afa ayu men tur abarayan na’atube hinabubuwu na’at, baise kwa boro ayu kwanabuwu, anayabin kwa ayawas Regah wanawananamaim ebi’obaiyi, turobe kwa i ayu au bowabow ana ro’on, imih ayu i Regah ana tur abarayan.
3 Tukupte'en ma'ato — Pauru yt Tupana mipo'oro ewy hin i i'atu'e. Yt mekewat 12 ok takaria ewy hin i i'atu'e to'ope ma'ato mi'iria atiwesat — Uito rat Tupana mipo'oro sese are.
3 Sabuw ayu tegam tiu’uwu ana maramaim ayu iti na’atube ao awawasfafaru.
4 Areĩne'en Iesui potpo'ororia 12 ok takaria ewywuat uito are'e. Mi'i pote atiky'esat pote waku atunug i'atuminug ewywuat are. Atiky'esat pote waku atipo'oro uimimu'eria uipoi hamo katupono Iesui potmu'eria 12 ok takaria sa'up ta'atupuẽti ta'atumimu'eria miium kaipyi. Uito Pauru i'ewyte atiky'esat mi'u eikai pote waku ahẽtup sa'up eipo pywiat eimu'e hamuat wen ma'ato — Atiky'esat eimimu'e hap sa'up uipoi ro yt are'e hin i ehepe.
4 Aki a bowabow isan ai ef ema’am boro anaa, anatom ai en?
5 Aika'iwat potmu'e Peteru ihary'i rakat toĩne'en i'ewyte Aika'iwat Iesui ywyt Tiaku i'ewyte toĩne'en ihary'i. Mi'iria tuwat i'atu'aito wywo i'atuewyry hap upi Tupana ehay moherep hamo ma'ato uito yt kat i uhehary'i mi'iria ewy ma'ato atiky'esat pote waku atat uhehary'i.
5 Ai ef ema’am karam boro toutabin babin baitumatumayah bairi anaremor, tur abarayah, afa ata Regah Jesu taitin naatu Cephas tisisinaf na’atube ai en?
6 Aiwy Panape i'ewyte uito urupotpap kahato urupo wo aimi'u kyi'at hamo ahesokpe kyi'at hamo mi'i tã.
6 Ai ayu Barnabas airi’imo, ai aa ai tom isan anama anabow?
7 Surara'in ni mesuwat yi tote tenuk kahato topo'oro hat surara akag kaipyi. Toĩne'en i'atuesurara akag miium i'atuesokpe i'atuewyry hamuat. Yt i'atupotpap hin i ta'atupo wo mekewat kyi'at hamo. Ma'ato uruto uruwewiat urupotpap kaipyi urutenuk hap toĩne'en. Go nug haria yt mi'i tã hin i katupono ta'atumikoi kaipyi te'erenuk. Ta'atumikoi ypia kaipyi te'eresapo u ra'yn. I'ewyte ta'atuhũria emĩ hy kaipyi te'erenuk. I'atupotpap hap ti mi'iria poi hamo toĩne'en. Ma'ato uito i'ewyte Tupana ehay moherep hat Panãpe yt mi'iria ewy hin i urutukupte'en.
7 Baiyowayan orot ebowabow men i taiyuwin ana baiyan ebitin. Naatu orot yait masaw bowayan ana masawamaim grape ro’oro’on boro nirut, naatu bobaituw kaifenayah ana cow hai nun boro natom.
8 Pyno ahenoi wẽtup ehepe Tupana ehay kaipyi.
8 Ayu men orot ana roubabaruwen fairamaim ao’omih, anayabin God ana obaiyunen tur i ta’imon nati na’atube eo ema’am.
9 Mio tã e Tupana sa'awy'iwuat miwan me Musei wẽ pyi ihay — Yt naku i watikytyt aihũ wewato ahup ipotpap turan e. Yt naku i watiwẽpo'i po'i ne'i awati iã'ỹi akit akit turan e. Yt naku i mi'i turan watiwẽpo'ipo'i ne'i. Waku tenuk awati eha'ok topy wuat turan topotpap popuo aihũ wewato ahup e Tupana Musei pe ainãpin hawe. Pyno Tupana tuwanẽtup kahato aihũ hesy'at hap kape.
9 Moses ana ofafaramaim kikirum iti na’atube eo “Bobaituw wabin ox sanabey nawawas kweyakweyaren ana veya men awan kwana’utan.” God iti na’atube eo’o kwanotanot i ox isan eo?
10 Ma'ato topotpap nug haria topotpo'ororia poi hamuat ete uruesy'at pote uruipoi hap ete mio tã e Tupana. — Waku watipoi aihũria ta'atupotpap nug hap popuo i'ewyte waku watipoi aipotpap nug haria e. I'ewyte aikotã ikoi hat ewy i'ewyte i'atunug hat ewy ta'atumikoi kaipyi te'erenuk kahato. Mi'i hap ewy hut hap kape i'atupotpap. Ta'atuhekatup haype aikotã i'atag tomikoi hepamo hap ewy.
10 En baise, iti tur eo i anababatun it isat eo, turobe iti tur hikikirum it tananowar isan, anayabin orot yait me ebifufubiy naatu orot yait ai ro’on rab ekibikib, hairi nuhih fot hima tebowabow anayabin hairi boro nowah nowah hinafaramih hinabow.
11 Karãpe watikoi mani hawyi waku watunug u'i aihemani i'ok hawyi. Mi'i hap ewy kahato waku aimikoi Tupana ehay kaipyi watenuk eimu'e hap Tupana ehay etiat sa'up kaipyi waku urutenuk hap ewy e. Niatpo kahato mani koi hap ma'ato itag hawyi u'i kahato watipuẽti aipotpap sa'awy'iwuat kai. Mi'i hap ewywuat kahato eimu'e hap Tupana ehay koi hap.
11 Ayubit ana ub gewasin kwa wanawanamaim atatanum isan, kwa biyane sawar baibaisi isan ana bifefeyani, kwanotanot i ra’at kwanekwan?
12 Irania'in eimu'e haria eweipoi kahato. Ma'ato — Yt karãpe i urupoi ro uruto'e ehepe. Eweikuap kat pote pyno ahenoi ehepe. Yt uruiky'esat i ei'e hap eiwanẽtup hawe — Aimi'u ky'ewi ne'i aimu'e ahekat ky'ewi ne'i aimu'e sehay wakuat ete Pauru Panape ewei'e hap. Mi'i pote urupotpap at ka'ap urupo wo urusa'up puẽti hamo. Uruho'opot kahato yat sokpe kawiat nug hap ete urumi'u kyi'at hamo yt uruiky'esat i ei'okpe tote urutenuk haype pote.
12 Orot afa tebowabow baibais kwabitih na’atube, aki auman karam boro baibais kwaniti.
13 Sa'awy'iwuaria Tupana mõtypot yat piaria pa'i ko'i te'erenuk miit'in miium kaipyi i'atuhũ Tupana kapiat i'atumiwuk kapiat ete. Te'erenuk ta'atuhep ipu'i kã'ã mekewat nu kawiat aihũ wuk hap eiam kaipyi te'erenuk hamo. Pa'i ko'i mi'i tã sa'awy'i ta'atupuẽti ta'atumi'u.
13 Kwaso’ob orot iyab Tafaror Bar gagamin wanawanan tebowabow hai bay i Tafaror Bar ana siwarane tebaib, naatu orot iyab gem kakafiyinamaim sibor te’aa auman i gem kakafiyin tafanamaim sibor turin tebaib.
14 Mi'i hap ewy Tupana ainãpin mesup — Eweipoi ro eimu'e haria e. Eweimõ'ẽ emi'u uhehay wakuat moherep haria pe uimiky'esat ok tã e Tupana.
14 Ef i ta’imon, Regah ana obaiyunen turamaim na’atube eo, “Sabuw iyab tur gewasin tibibinan hai ma gewas isan baibais kafai i nati’ine nan hinab.”
15 Ma'ato sa'awy'i eimu'e turan yt atikat i uipoi hamuat. Yt kat i sa'up atikat. Eimu'e hap sa'up yt atiky'esat i te. Koitywy atunug mesuwat uimiwan yt kat i ahẽtup eikaipyi mesuwat uimiwan me. Yt atiky'esat i sa'up eikaipyi eimu'e hap sa'up. Po'og waku uiku'uro areĩne'en yt eimipoi i wywo te areĩne'en. Yt atiky'esat i ekat. Yt kat i uheso hap uhehay ete. Eweimõ'ẽ uhepe pote koitywy yt atikat i te pãi.
15 Baise ayu iti fair men kafa’imo ta abutubun, naatu iti fef akikirum i men sawar ta kwa biyane bain isan anot ao’omih! Baise mi’itube ata morob, men basit ata ma sabuw afa au ora’ara’at tur hitabotabir yabin en tamatar.
16 Ati'atumu'e kahato miit'in Iesui etiat ma'ato yt uimimu'eria ekat ky'ewi i ati'atumu'e mi'iria i'ewyte yt uimõtypot hap ky'ewi i ati'atumu'e miit'in. Eweikuap apo kat pote ati'atumu'e miit'in Iesui ete hap. Pyno ahenoi ehepe Iesui uipo'oro miit'in mu'e hamo mi'i pote ati'atumu'e wuat'i ywania Iesui uipo'oro hap ewy. Iesui ehay ikahu rakat ete yt ati'atumu'e i miit'in mote Tupana mi'apiheg wo areĩne'en aru.
16 Tur gewasin abibinan isan men imaim au fair anab anao ra’ara’atamih, nati bowabow i ayu hiyunu abowabow. Naatu tur gewasin men ana bibinan kakafin anababatun boro isou namatar!
17 I'ewyte yt arepo'oro i Iesui ehay moherep hamo yt uimiky'esat ewy hin i. Ma'ato uipo'oro hat miky'esat ewy woroho'omu'e. Ma'ato arepo'oro ne'i pote mi'i hawyi atiky'esat sa'up eikaipyi. Ma'ato yt atiky'esat i sa'up eikai katupono yt uipo'oro i eipe. Ma'ato Tupana uipo'oro yt uimiky'esat ewy hin i ma'ato — Etunug o e Tupana uhepe pote waroho'omu'e. Mi'i atunug mote uimohey Tupana inug hap ete.
17 Anayabin iti bowabow au kokomaim ata rubin ata bowabow baiyan boro atab, baise God ana kokomaim ayu rubinu ana bowabow itu abowabow.
18 Yt ha'up ky'ewi i woroho'omu'e pãi. Uha'up sese ti ehepiat Tupana kuap hap. Yt eikat ky'ewi i ma'ato woroho'omu'e. Yt ekat ky'ewi i atimoherep ehepe Iesui etiat ikahu rakat sehay. Atiky'esat ha'up eikai uipotpap sa'up Tupana ehay wakuat moherep hap sa'up pote waku ahẽtup Tupana wanẽtup hawe ma'ato yt ahẽtup i te mi'i hap ete.
18 Imih baiyan isan men anao, baise veya kebor abaibimaim Tur gewasin ana binan, ana baiyan en. Naatu men ayu binanuyan anarouw kwa anifefeyanimih.
19 Yt uwe i uikyi'at kuap sa'up mo are. Yt uwe i — Urumu'e ro urumiky'esat ewywuat pote sa'up iwato urutum epe Pauru e haria. Uito ti Tupana mikyi'at uito are. Tupana po pyi yn arenuk teren. Yt kat i miit'in wanẽtup hap uikai ma'ato Tupana wanẽtup hap wywo yn woroho'omu'e are. Yt kat i eikat ky'ewi hap wywo woroho'omu'e. Uito areĩne'en wuat'i miit'in eropat hat katupono atekyi teran wuat'i miit'in Iesui kape pote.
19 Ayu i men yait ta ana fafatum wanawanan ama’ama’amih. Baise ayu taiyuwu ayara’iyu sabuw etei hai akir wairafin amatar, saise sabuw moumurih ananawiyih Keriso hinaso’ob.
20 Ati'atuekyi teran kahato uiwyria'in Iuteuria Iesui mohey hap hamo. Mi'i pote i'atupy'asetpe areĩne'en Iuteu ywania wo — Uito ti Iuteu yn are'e i'atuepe. Mi'i hawyi i'atueko Iuteuria eko nug hat areĩne'en i'atupy'asetpiat areĩne'en turan. I'ewyte karãpe areĩne'en Musei mienoi moherep haria py'asetpe mi'i hawyi atimoherep Iesui i'atuepe Musei miwan kaipyi. Musei ainãpin hap nug hat ewy areĩne'en mi'iria py'asetpe i'atuekyi Iesui kape.
20 Jew sabuw wanawanahimaim ayu Jew orot amamatar, saise ana buwih, sabuw iyab ofafar babanamaim tema’am ayu imaim ama’am, (baise ofafar men abi’ufunun) saise sabuw ofafarane ana botaitih.
21 Karãpe irania'in ywania py'asetpe areĩne'en mi'i hawyi irania'in ywania eko wakuat ewy atunug. Areĩne'en mi'iria ewywuat. Areĩne'en wẽtup ywania py'astpe pote yt atunug i ui'ywania Iuteuria eko ewy ma'ato i'atueko wakuat yne rakat atunug. Mi'i hap atunug katupono mi'iria atiky'esat kahato Iesui mohey haria torania hap. Mi'i hap yn atunug Iesui kapiat miit'in ekyi hamo.
21 Sabuw iyab ofafar ufunane tema’am, ayu i hai ma’abe bairi ama’am, (iti na’atube asisinaf i men God ana ofafar ufunane ama’am baise Keriso ana ofafar wanawanan ama’am) saise sabuw ofafar ufunane tema’am abow Keriso wanawanan tirur.
22 Karãpeĩ areĩne'en Iesui mohey haria yt hesaika rakaria i te tokpe mi'i hawyi paa'e hat areĩne'en ei'ewy uito are'e i'atumoesaika imohey hap ete hamo. Mi'i kai aho'osat Iesui mohey hanuaria.
22 Sabuw ririmih wanawanah ayu ariririm, saise ririmih anabuwih. Sawar ta ta etei hai naniyan amatar sabuw etei isah abotawiy, saise ef menatanane nabobotawiy sabuw turin aniyawas.
23 Ati'atumu'e kahato mi'iria Iesui ehay wakuat ete. I'atuwyria'in wo areĩne'en i'atumu'e hamo. Mi'i hap ahenoi yne hawyi Tupana mipoityro wo mi'iria tukupte'en i'ewyte uito.
23 Ayu iti asisinaf anayabin Tur gewasin isan, saise tur gewasin ana baigegewasin turin anab.
24 Ahetama puo tukupte'en wo'oiã'ãg haria mesuwat seput hap ete uwe po'og ihyha hap kuap hamo. I'atu kahato teput to'o'ewy'ewy ma'ato wẽtup yn po'og ihyha hat yn topyhu'at morekuat miium sa'up sat hat no. Pyno waku watuweput hãpyk kahato mekewat morekuat miium sa'upsat hamo.
24 Nunuwayah kwana’itih, sabuw etei tinununuw baise orot ta’imon boro nanunuw so’ar ana siwar nab. Imih yuwa kwana’asfofor kwananunuw saise siwar kwanab.
25 Wo'o'iã'ãg haria seput haria sa'awy'i ta'atupiitmoesaika kahato. Yne e'at pe teput at i'atuhyha hamo. Mi'i hawyi wẽtup topyhu'at po'og torania kai hawyi mi'i hat pe morekuat tum to'akag painug hap ewywuat — Mi'i seput hat po'og e hamo. Ahetama puo morekuat tum to'akag painug hap mohyt kawiat po'og seput kuap hat pe. Wẽtup e'at hawyi igag na'yn. Mi'i hap ewy Tupana tum aru ahepe aipainug hap ai'akag totiat ma'ato mi'i ti yt igag i rakat toĩne'en. Wuat'i e'at piat ikahu rakat sese.
25 Fafowayah etei bai’a’it fokarin wanawanan hinarun naatu hinan hai siwar hinab, nati siwar i boro natafofor, baise it abisa tasisinaf i ata siwar wanatowan ema’am bain isan tabowabow.
26 Mi'i hap ewy waku watomohey hãpyk kahato Aipotypot Iesui haty wo. Uito Pauru surara ewywuat ipiit heg nakat ewywuat mekwat wo'o'ahykahyk hat ewywuat hãpyk kahato uito. Atu'uka aikotã ikuap kahato hat hepap hat uka hap ewy yt arekyry popuo i atu'uka.
26 Isan imih ayu men orot afa tinununuw kwanekwan na’atube anununuwamih baise au etawanamaim anununuw, na’atube au baiyow i men asir aroberob kwanekwan, orot baiyowayan eroberob kwanekwan na’atube.
27 Ahetamã puo wato'o'iã'ãg wu'uka hap ete. Mi'i watunug at pote watuwemoesaika kahato aipiit. Yt miky'esat ewy i haty hap ma'ato watimopokuat aipiit. Mi'i hat ewy areĩne'en uito. Ma'ato Tupana ehay moherep hap ete uipiit yt ipap i pytkai atunug. Karãpe wẽtup ok yi kai ne'i ra'yn watu'uka hap ete mi'i hawyi tuwemõti. Ma'ato uito mi'i hat ewy yt areĩne'en neran i Tupana ehay moherep hap ete. Areĩne'en neran po'og hesaika rakat ewy. Mi'i hap ewy karãpe are'e irania'in me — To'iro waku Iesui upi watuwat are'e ma'ato mi'i pytkai yt areto i Iesui upi pote uito i'ewyte aremõti. Wãi'are uipiit miky'esat sa'ag ete yt atiky'esat i Uipo'oro hat to'e uhepe aru — Sa'ag nug hat en e hap yt atiky'est hin i aru Iesui e hap. Uito ti uipiit miky'esat monik hat Pauru.
27 Baise ayu biyou arab baikwatutunen fokarin aitin ayamutufur. Imaibo tur sabuw afa isah abibinan saise etei nunuw wanawanan hinarun asir ayu boro hinabotaitu siwar baina’e anama.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.