1 Coríntios 1
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Uito ti Pauru are. Mesuwat uimiwan atipo'oro ehowawi tawa Kurintiu piaria einãpin hamuat torania Iesui mohey haria nãpin hamuat. Uito ti Tupana mi'airo Tomipo'oro Wuat'i Porekuat Nuat Iesui moherep miit'in miat hanuat are. I'ewyte aiwy kahato Sotene po kaipyi tuut mesuwat miwan.
1 Ayu Paul God ana kokomaim eafu atit Keriso Jesu ana Tur abarayan amatar taituwa Sosthenes airi.
2 Pyno kuekatu uruipo'oro ehowawi. Mi'i hawyi waku kahato woroho'onãpin katupono Tupana mi'airoria temiit'in sese wuat sa'awy'itewuaria eipe. Ta'i Tupana wano eiperia wakuaria wo Tupana wywo eweipyhu'at — Iesui Aipotypot Aika'iwat sese ewei'e pote. Yt eipe yn i ma'ato wuat'i miit'in mesuwarotiaria mio tã e haria Tupana wanuaria wakuaria Tupana wywo te'eropyhu'at.
2 God ana Ekaleisia nati Corinth wanawanamaim kwama’am, iyabowat afa’af kwabai kwatit Keriso Jesu wanawananamaim kusouwi God ana sabuw kakafiyih kwamatar kwama’am, naatu sabuw efan tata’amaim iyabowat it bairit taikofan ata Regah Jesu Keriso wabinamaim tao takwakwafir auman.
3 Pyno mio tã ahẽtup Tupana pe — Tupana etum o tawa Kurintiu piaria pe i'atupoityro hap yt kat sa'up i egyi'at hap kaipyi are. Etunug mi'iria o torania wo'owese haria wo are'e Aika'iwat Aipotypot Iesui kape Ai'ywot Atipy piat kape ahẽtup eikawiano. Uito ti Pauru.
3 Manaw kabeber, tufuw, Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one kwa etei isa nama.
4 Wuat'i e'at pe arehum ewawi Tupana katupono etum na'yn tawa Kurintiu piaria pe i'atuehakyera'at hap Uruka'iwat Iesui mohey haria mi'iria pote are'e.
4 Ayu mar etei kwa isa God merarayow abitin, anayabin Keriso Jesu wanawananamaim God manaw kabeber bit isan.
5 Ta'i Tupana aipoitynug kahato Iesui minug hap upi. Mi'i hawyi ti torania watikuap kahato kat ko'i kat ko'i Aipotypot ok tã. Uhehay Tupana wat ewy topyhu'at. Wẽtup piit ewy watoĩne'en.
5 Naatu i wanawananamaim kwa i kwana ef tata’ane totobuyoy wairaf kwamatar, a turamaim naatu not rerekabamaim sawar etei kwaso’ob.
6 Watoĩne'en mot'i Aika'iwat wywo pote ihay i'ewyte toĩne'en mot'i aipy'a pe.
6 Anayabin ayu Keriso isan ao’orereb i kwa wanawanamaim matar ebiturobe.
7 Mi'i pote wahekatup Aipotypot turan I'ywot aipoityro kahato aipowyro kahato. Mi'i hawyi tuwemoherep aru Aika'iwat wato'e yn wuat'i ehamo. Aimoehaĩte Iesui mohey hap ete.
7 Isan imih kwa ata Regah Jesu Keriso na bairerereb isan kwama kwakakaif wanawanan, men kafa’imo ayub ana baigegewasin ta kwasasa’irimih.
8 Koitywy Aika'iwat aimoheg kahato tehay wo. Yt watoiat kuap i ahepiat imohey hap wuat'i e'at pe pote. Mi'i tã ti tutunug mesuwat yi kahuro hap kape. Mi'i hawyi meremo ta'aipok i Aipotypot Wuat'i Mimõtypot no. Aika'iwat Iesui put'ok'e hap e'at pe turan — Yt kat i sa'ag atipuẽti mi'iria ete e Iesui ahetiat.
8 Naatu God boro nabototofari kwanan ana yomanin, saise ata Regah Jesu Keriso nanan ana Veya’amaim kwa boro aur ubar en na’iti.
9 Mi'i pote waku watomohey i'e hap torania aipy'a pe. Sa'awy'i to'e — Atiky'esat eipe Uha'yru ekatuwyria sese wo eweikupte'en e. Ewetunug Mi'i Miit Uha'yru Eipotypot no pote waku pe iwywo eweikupte'en wuat'i e'at pe e ahepe. Mi'i hawyi waku watomohey kahato i'e hap ewy mesup te.
9 God Natun ata Regah Jesu Keriso ana baita’ayomaim bairi run isan ea’afi i kwanitumitum.
10 Uheywyt'in uheinyt'in pywo pe are'e ehepe Aipotypot Aika'iwat Iesui ehay moherep hat ti uito are. Mi'i tupono ahẽtup eiwo'oehay upi eweikupte'en. Mi'i pote — Pywo pywo ewei'e eiwo'ope hawyi eiwo'owehik kahato. Mi'i hawyi wẽtup wanẽtup hap wywo yn eweikupte'en. Waku aiwo'o'ewy yn watoĩne'en wẽtup miky'esat upi yn hawyi sehay yt kat i aiwo'osytpok hap toĩne'en aikai.
10 Ata Regah Jesu Keriso ana roubabaruwen fair tafanamaim ayu abifefeyani taitu, abisa isan kwao’o etei kwanibasit, saise kwa wanawanamaim kouseb boro men nama, a not tutufin etei ta’imon namatar kwanama.
11 Ga'atpo tõ'ẽ mana Kure yat piaria hawyi mi'iria henoi uhepe aikotã eipy'asetpe tukupte'en sehay wuat wu'uka haria etiat.
11 Taitu, ayu i Chloe tain tuwan afa hina, kwa wanawananamaim kwama kwabigamigam isan hio anowar.
12 — Pyno itotiaria wẽtup wẽtup wanẽtup hap wywuaria i'atu'e. Yt to'o'ewy hin i i'atuwanẽtup hap ko'i. Mi'i pote wu'uka hap yn itote i'atu'e uhepe ehetiat. Pyno atikuap ta'yn eipy'asetpe tukupte'en — Uito ti aimu'e hat Pauru upi e haria ma'ato irania'in — Uito aimu'e hat Aporu upiaria e haria. Mi'i hawyi irania'in — Uito aimu'e hat Peteru upi e haria tukupte'en. Ma'ato irania'in — Uito aimu'e hat Iesui upiaria e haria i'atu'e ta'atuhenoi uhepe õ'ẽ haria. Mi'i tã hap kaipyi ti eiwu'uka hap topyhu'at.
12 Ayu boro iti na’atube anao, kwa ta’ita’imon a tur ta ta kwao, o ta kuo, “Ayu i Paul abi’ufunun,” ta kuo, “Ayu Apollos abi’ufunun,” ta kuo, “Ayu Peter abi’ufunun,” naatu ta kuo, “Ayu i Keriso abi’ufunun.”
13 Uiwyria'in karãpe watu'uka aiwo'ope mi'i hawyi watopat'ok pat'ok kahato hawyi aiwat i aiwat i yn watoĩne'en karania heko rakaria ewy ne'i. Ma'ato Iesui piit yt mi'i ewywuat hin i are'e. Wẽtup piit ewywuat yn watoine'en. Uito Pauru ma'ato uito yt uiku'uro i aria'yp posak ete ehehakyera'at hamo. I'ewyte ti ehet'ok hawyi yt uhet i ti topyhu'at eikai ehete. Pywo yt uwe i ti eiperia uimiset'ok ko'i.
13 Keriso i kwatarsisib in kau’ay nanabin matar. Iban Paul onaf afe’en kwa isa morob? Ai Paul bai’ufnuninamih bapataito kwabai?
14 Ta'i uito ti yt woroho'oset'ok i eiperia y'y pe. Toĩ ni ma'ato typy ok yn itote uimiset'ok ko'i mekewat mehĩ Kiritu hawyi mehĩ Kaiu hawytewat uimiset'ok ko'i ma'ato mi'iria yn ahet'ok hawyi irania'in eiperia — Uito ti Pauru upiat hat imiset'ok pote yt ewei'e kuap i katupono typy'ok yn ni itote uimiset'ok.
14 Ayu God ana merar ayiy kwa men ta bapataito aitimih, Krisipas naatu Gaius hairi’imo,
15 Yt uwe i to'e kuap — Uito ti Pauru miset'ok mi'i pote po'og uito eikai e hat. I'ewyte yt uwe i to'e kuap — Eipe Pauru miset'ok toset wuat e hat.
15 imih men yait ta boro inao, ayu i Paul wabinamaim bapataito abai abi’ufunun.
16 I'ewyte uimi'atuset'ok ko'i tukupte'en itote uhyt Etewana yat piaria yn ma'ato mi'i hawyi uimi'atuset'ok ko'i yt uwe i itote.
16 (Boro’obo anot Stephanas aawan ana nibur bairi bapataito aitih, baise anotanot men yait ta bapataito aitinimih.)
17 Pywo ti Aika'iwat Iesui yt uipo'oro i miit'in set'ok set'ok hamo ma'ato tehay wakuat moherep hamo yn uipo'oro tehay wakuat enoi wuat'i puoria piat hamo yn e. Mi'i hawyi ati'atumu'e haty wo aikotã Aika'iwat iku'uro aikawiano hap aria'yp posak ete hap yn uhehay. Yt aremõtypot teran i ma'ato ahenoi aikotã Aiporekuat nuat Tupana Mipo'oro iku'uro aria'yp posak etiat hap yn ahenoi teran. Pyno ti yt miit'in miky'esat ewy hin i ti atimoherep katupono aremõtypot uhehay se wywo hap hawyi yt hesaika hin i uhehay Tupana wanẽtup hawe.
17 Anayabin Keriso i men bapataito isan iyafaru’umih, baise tur gewasin binan isan iyafaru, naatu men orot babin maiyow hai tur naatu hai notamaim ana’omih, nati na’atube ana’orerereb Keriso onaf afe’en momorob tur gewasin ana fair boro yabin en namatar.
18 Ta'i aria'yp posak etiat Iesui iku'uro ahetianuat enoi hap ti yt hee hin i mekewat ho'owasat rakaria pe — Yt ewe'eg hin i ti i'atu'e ne'i ahepe. Ma'ato aito Iesui miky'eria pe ti hee kahato ra'yn katupono watikuap ta'yn hesaika kahato mekewat sehay hap.
18 Anayabin onaf ana tur sabuw kasikasiyih isah i yabin en, baise iyabowat tayayawas isat i God ana fair
19 Aikotã sa'awy'i yianmiaria Tupana ehay moherep haria te'ero'e hap ewy — Meiũran ti aru atimoma ra'yn eiwe'eg kahato hap — Uito po'og kuap hat wuat'i kawiat hap e. Atimoweityk ti aru miit'in we'eg hap yt nakuat i ko'i e. Mi'i hawyi — Uito atikuap po'og e haria yt uwe i topyhu'at e Tupana sa'awy'i tehay moherep hat Isaia miwan 29.14 piat pe.
19 Buk Atamaninamaim eo na’atube:
20 Aikope aru tukupte'en — Wuat'i etiat kuap haria uruto e haria e. Aikope aru tukupte'en wuat'i sehay kuap haria. Aikope tukupte'en mekewat irania'in akit ta'atuehay wuat haria. Ta'i yt aikope i ti aru katupono i'atuwat i'atuwe'eg hap Tupana ti'akit yne ra'yn. Mi'i hawyi miit'in we'eg hap topyhu'at wuat'i mi'akit akit wo ra'yn.
20 Bo orot ukwarin rerekabin menamaim ema’am? Orot kirum so’obayan menamaim ema’am? Naatu orot baibasayan ana not gagamin iti tafaram nowan menamaim ema’am? God iti tafaram ana ukwar rerekab botabir na koko’aw mamatar men kwaso’ob?
21 Katupono sa'awy'iwuat we'eg kahato haria ikuap teran Tupana ma'ato yt put'ok'e i i'atuwe'eg hap Tupana kuap hamuat hap. Katupono koitywy Tupana tiky'esat kahato mekewat yt i'atuwe'eg i hap kaipywiat aria'yp posak etiat ne'i iku'uro rakat mohey haria ehehakyera'at hamuat hap. Po'og Tupana iwe'eg miit'in kai Katupono Tupana mikyry'i wo toĩne'en miit'in we'eg kahato hap e.
21 Anayabin God ana ukwar rerekabamaim iwa’an sabuw tafaram ana ukwar rerekabamaim hima’am men karam boro hitaso’ob, naatu sabuw iyab iti tafaram ana ukwar rerekab hibaib, iti tur isan yabin en hirouw hio, baise aki onaf isan abibinanumaim God iti tur bai sinaf sabuw hitumatum yawas hibai.
22 Mio tã i'atu'e Iuteu ywania — Etomoherep to iwato kahato mesuwe uruepe Tupana esaika hap uruepiat emohey hamo mi'i pote ti aru uruimohey en i'atu'e wati'atumoherep Iesui i'atuepe turan. Ma'ato Kereku ywania mi'iria — Etimoherep uruepe ehay iwe'eg kahato hawyi uruimohey Iesui etiat i'atu'e.
22 Jew hikok ina’inan hita’itin hititurobe naatu Greek sabuw i ukwarerekab hinuwih.
23 Ma'ato mi'iria pe — Iesui yn ahehakyera'at kuap uruto'e. Iesui yn iku'uro aria'yp posak ete ahetiano e hap uruhenoi Iuteu ywania pe Kereku ywania pe yt ihay see hin i pytkai ta'atupuẽti Iuteuria ywania. Mi'i hawyi ti Kereku ywania mi'iria mekewat sehay ti yt we'eg hin i hat ehay i'atu'e ahepe.
23 Baise it i Keriso onaf afe’en hi’onaf momorob isan tabibinan, iti tur Jew sabuw tenonowar i tainih ekuyikuy, naatu Ufun Sabuw tenonowar isah i yabin en.
24 Ma'ato aito Tupana mi'airoria ete ti Iuteu ywania sio Kereku ywania ti mekewat sehay Iesui iku'uro aria'yp posok ete aiku'uro hap u hamo hap hesaika kahato topyhu'at ahehakyera'at hamo. Ta'i watomohey mekewat sehay Iesui etiat hawyi ahehakyera'at hap toĩne'en. Pywo ti rat Iesui ti Tupana esaika hap wywo iwe'eg hap wywo toi'atuehakyera'at kuap wuat'i miit'in wato'e.
24 Baise Jew sabuw naatu Ufun Sabuw wanawanahimaim iyab God eafih hina yawas hibaib, nati sabuw isah Keriso i God ana fair naatu ana ukwar rerekab.
25 Katupono mekewat Tupana we'eg hap po'og iwe'eg torania aiwe'eg hap kai wato'e. Katupono Tupana tuwekyry'i pote po'og iwe'eg torania mesuwiaria we'eg hap ko'i kai haype wato'e. Katupono Tupana perup'i hap ti po'og hesaika mesuwarotiat hesaika rakaria kai wato'e yn ahehay.
25 Anayabin God ana ukwar rerekab hi’itin koko’aw hirouw hio’o, i orot ana ukwar rerekab natabir, naatu God ana ririmin hi’itin hio’o, i orot ana fair natabir.
26 Ta'i uhekatuwyria koitywy ti watikuap kahato aikotã Tupana ti'airo yt we'eg i haria temiit'in sese wo hap. Sa'awy'i ai'airo temiit no turan yt aiwe'eg hin i te turan ai'airo. I'ewyte yt typy'i hin i iwato'in nakaria toi'airo temiit no mesuwe. I'ewyte yt typy'i hin i hesaika rakaria toi'airo temiit no. Ma'ato mi'i pytkai ai'airo temiit no torania kaipyi.
26 Taitu, kwa marasika mi’itube kwama’am ana maramaim God ea’afi i kwananot, sabuw hai itininamaim kwa moumur na’in i men not wairafi, men orot faifir, na’atube atufuwamaim men orot gagamih hai rara’ane kwatufuwamih.
27 Ma'ato toi'airo yt we'eg i haria temiit no typy'i kahato. Mi'i tã tutunug hawyi toi'atumohit kahato — Uito po'og we'eg hat e haria. I'ewyte ti Tupana ti'airo miit'in emiit temiit no typy'i kahato. Mi'iria kaipyi ti toimohit — Uito po'og torania kai e haria.
27 Baise God tafaram ana sawar koko’aw hirarouw, rubinen sabuw not wairafih ibiya’uhuwih. Naatu tafaram ana sawar ririmih hirarouw rubinen, sabuw fairih ibiya’uhuwih.
28 Ta'i ihaky'e'i rakaria yt uwe miky'e i ko'i miit emiit ko'i yt iwato hin i rakaria yn ni toi'airo temiit sese wo. I'ewyte yt kat sehapap i hap ko'i wyti toi'airo temiit no. I'ewyte yt uwe mikuap i ko'i ti satek takaria toi'airo temiit no. Mi'i hawyi ti — Uruto po'og e haria yi kai ne'i ra'yn te'eropyhu'at katupono hemiit'in sese te'eruwanẽtup kahato imienoi kape.
28 Abisa tafaram itin yabin en rarouw i rubin bai, naatu abisa tafaram itin gagamin rarouw i gurus.
29 Eweikuap apo kat pote Tupana ti'aro temiit'in no paa'e haria. Pyno ahenoi teran ehepe. Tupana ti'atu'aro temiit no miit hit ko'i katupono yt toiky'esat aru atipy pe tuwemowato rakaria. Yt toiky'esat itote — Uito po'og uhewaku torania kai pote Tupana ui'airo temiit no e haria. Yt toiky'esat i itote — Uito po'og pote Tupana ui'airo sa'awy'i tehay moherep hamo e haria katupono mio tã e haria Tupana mõpy'ahak haria tukupte'en e.
29 Saise men yait ta God nanamaim naora’ara’atamih.
30 Aito ti Aipotypot Iesui mohey haria pote Tupana ainug Tosa'yru wywo wẽtup miit ewy. Sa'awy'i yt aiwe'eg hin i pytkai mesup aiwe'eg kahato katupono Iesui amyãtym toĩne'en aipiit pakup we hawyi Iesui we'eg hawuo wahewyry mesup. Sa'awy'i yt ahehay kuap i Tupana wywo ma'ato mesep Iesui wẽ aipiit pe pote ahehay kuap kahato Tupana wywo. Koitywy watoĩne'en Iesui piit ewy mesuwarote. Mi'i pote watopyhu'at Tupana sa'yru'in ko'i Tupana saki'yt'in ko'i mesuwe. Mi'i pote watopyhu'at Tupana ywania ewywuat mesuwe.
30 Baise God buwit tana Keriso Jesu wanawananamaim ikofanit naatu sinaf Keriso ata ukwar rerekab matar. Naatu kakafhine rufamit tatit, yamutufurit God ana sabuw kakafiyih tamatar.
31 Yt naku i wato'e aiwepe pãi — Uito po'og Irania'in kai yt naku i wato'e aiwanẽtup hawe. Yt mi'i tã hin i are. Po'og waku wato'e — Tupana ti waku po'og uikai waku wato'e. Mi'i yn ni aipowyro kahato hat wato'e waku. Aikotã i'e hap ewy aru tutunug yne to'e hap waku wato'e aiperup'i hap wywo. Uito ti miit'in yt naku i rakat ma'ato Iesui mi'airo kahato. Uito ti Pauru.
31 Isan imih Buk Atamaninamaim eo na’atube, “Yait nakokok ora’ara’atamih Regah abisa sisinaf tafanamaim nao ra’ara’at.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.