Lucas 22
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Pahaaño pa piti kúmpuul ka keetaakut ka leweñoo, empa nkasok pa Himuusu ha, mpúlohanii.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Ñíhampaatiin puwaaseena pa pakati Pútuun pa niŋ pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis nkayeno hiŋes fa éfikahin kapumuk Yéesu, pale nkafe pakan paka.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Fiye, Seetaani neenako Judas aŋa nkasok ya Iskaliyot, akee ti pupoñapoñ pa ŋaasuwan niŋ pákasupak paka.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 Judas naakaay hicuku ñíhampaatiin puwaaseena pa niŋ ñíhampaatiin pakati púwuulu pa keeyeniye ka efaas ekumpaan ya enfakat ya eti Pútuun pa kapiteŋenool puume naañaŋii kawufan Yéesu.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Insúumii meemak, nkásiyool kati kawufanoo mañ.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Judas naacoon, naayeno hiŋes káasiiŋuma keenape kati awufanii Yéesu, kayoŋ ka peeneetaat toko. Ta Yutas naayeniye ta hífulu ti Yéesu|alt="Judas with chief priests" src="LB00319B.TIF" size="col" loc="22:4-6" copy="Knowles & Bass" ref="22:6"
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Hinoom ha hiti pahaaño pa piti Kúmpuul ka keetaakut ka leweñoo níhicolii, ta nkañaŋe ta kaawaaseen císaacii ca citi Himuusu ha.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Yéesu naapoñ Piyeer niŋ Saŋ naasokii: “Nikaay canimemanool káciim ka kutuunaa kiti Himuusu ha kati uliyaa.”
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Nkacakanoo: “Peyme állafiye upumemanool ko?”
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 Naañahanii: “Nísiitan, niŋ ninakiyaa ti saatee ya, efinipaakool niŋ áyiin eetiyiye élumpa eti man. Inninow pusonoo fo ti ekumpaan eyya afaanako ya,
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 innisok ati ekumpaan ya: 'Ahámpaatiin a asok, leyme ékaap ya neeyem la naakaakaay hili káciim ka kiti Himuusu ha niŋ pinapana pa pakateyoo?'
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Afáayisan aluu patiila ti ekumpaan ya ékaap enfakat eepayee kaamemanool. Toko efinimemanool káciim ka kutuunaa.”
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Nkakaay nkatook waah óo waah samat nii fa Yéesu naasokii fa. Fiye, nkamemanool káciim ka kiti Himuusu ha.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Caanak ca cípituuno, Yéesu naayeno niŋ pupoñapoñ pa pakateyoo kati kali.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Naasokii: “Fa inci inhiliikane hínum hili císaacii ca citi Himuusu ha niŋ aluu le niŋ inci facuk kúnuul.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Kaatuko inci pusok aluu: etinene li císaacii ca citi Himuusu ha, fo ta eeha pahaaño pa mpútuule ha efihitaako pati cáwii ca citi Pútuun pa.”
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Naacoop elontoŋ eti elaan naasok Pútuun pa apalaka kiteyyo, naasok: “Nicoop elaan eyye nipisayool aluu púlooŋ.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Kaatuko inci pusok aluu, etinene laan elaan wiiñ fo ta cáwii ca citi Pútuun pa éficikey.”
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Fiye, naacoop hímpuul naasok Pútuun pa apalaka, naafiit ho, naawufanii ho, naasok: “Aŋe eyem eniinam eewufanee ya aluu, níhin eehe kati nínawuniyam.”
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Kapipa hili, naacoop lompo elontoŋ ya eti elaan wiiñ ya naasok: “Elontoŋ eyye eti písiyool pa péeyeeni pa piti Pútuun pa niŋ pakan etempo; elaan wiiñ eteyyo ekina eyem hísimam heeniisee ha kamma aluu.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Pale nisincan: Epees aŋa eekaakaay ya hífulu ti inci, yoopiya le niŋ etoom ya ti púus pa.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Kaatuko inci, Añii An, faket samat nii fa Pútuun pa mpusoke fa, pale kúnuul efikiyeno ti aŋa éefule ya ti inci.”
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Pupoñapoñ pa pakateyoo nkáyaañ picakanool ayme akaakaay íhinu eehuu.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Pinapana pa pakati Yéesu nkayeno pílaacinool peesowa cút ti eecukee nii akina ayem aŋa eehaŋe ya pamake.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Yéesu naasokii: “Ti púlunta pa, pumansa pa kataakaataak sempe ti pakan paka, pakati kayine ka nkálafi kapusokee píhina heenape.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Hikina tom hiñaŋe ti aluu. Eemaka ya ti aluu añaŋaa piyeno nii akelan, ati hikaw ha samat nii áhina.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Ayme ayem eemaka ya, aŋa nkawufane ya apili fo amiikan a? Fo aŋa nkawufane ya tom hili ha? Pale inci oopa le ti pututa aluu samat nii amiikan.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 “Nisiiŋaasiiŋo niŋ inci ti páciite pa putoom.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Samat nii fa Paapaa atoom naawufanaam fa cáwii fo lompo inci fáhin aluu nipiyeno pakati kikaw.
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Ancuk innili innilaan niŋ inci pati cáwii ca citoom, inniyeno ti pilemeyu pa kati ínnihin kíiti miin ma ŋaasuwan niŋ músupak ma miti Israyel.”
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 Fiye, Yéesu naasok Simon: “Simon, Simon, síitan. Seetaani ewufaneewufan kayine kiti káahaafeen aluu samat nii uli, kápikatinool cácuuf ca niŋ kilehut ka.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Pale inci luumaaluum kitii ancuk káyinan ka kitii timpi kuñoho puson, niŋ áañohooniyoo peti inci impampaŋan pakani ti káyinan.”
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Piyeer naasokoo: “Ahámpaatiin, inci siiŋaasiiŋo pikaayu niŋ awe ti ékuluma háati eket niŋ awe.”
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Yéesu naañahanoo: “Piyeer, inci pusoki, fíyooy káayiin ekutoon kúlookum áafalaacin fo ñáhaaciil nii áameyiyam-méyi.”
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Púful toko Yéesu naasok pinapana pa pakateyoo: “Ta inci impoñe ta aluu peeyekanut mañ, peeyekanut epootak, peeyekanut pisamata púsupiyenu, weyme innitaakut po?” Nkasokoo: “Waah óo waah nuutaake po.”
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Naasokii: “Fiye, an eetaake mañ naacoopool mo, aŋa lompo eetaake epootak naacoopool yo, aŋa eetaakut káakuntu anooman hísool ha hiteyoo henfakat ha naanoom koonool.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Kaatuko inci pusok aluu: Heekiicee ha kutoom ti hilim ha hiti Pútuun pa fo hitaako. Hisok: 'Nkacokoo samat nii áhina heenaput.' Pánipani, heekiicee ha ti inci efihitaako.”
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Pinapana pa pakateyoo nkasokoo: “Ateeteyo ehe úkuntu úsupak.” Naasokii: “Fomaa.”
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Yéesu náaful ti saatee ya apikaay pati cítintiŋ ca enca nkasok ca Olif samat nii fa naasale fa íhinu. Pinapana pa pakateyoo nkanapool neyoo.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Kapucol po, naasokii: “Niluum timpi ninow ti híluuŋu.”
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Naateeŋo caahinkiŋ ápilaaŋii, náakilipo, naaluum:
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 “Paapaa, niŋ súumuu, fúlan elontoŋ ya eti kúnuul enke ti inci, apan timpi yeno ti pálafi pa putoom, pale ti pitii pa.”
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Maleekoo néefulii alacana epipenanoo sempe.
43 — ausente —
44 Ti oom kúnuul kenfakat Yéesu naapenan kaluum meemak fo hásuwat ha hiteyoo níhifulii nihisotal t’etaam pucuk nii hísim.
44 — ausente —
45 Apílitoonii ti kaluum enkuu, náañohoonii peti pinapana pa pakateyoo náatookiyii ti hiŋotu kamma kúnuul.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 Naacakanii: “Weyme uwune ínniyemi ti hiŋotu? Nilito inniluum ancuk timpi ninow ti híluuŋu.”
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Yéesu ti káakup, kayoŋ nkúcolii teyoo. Ti kayoŋ ka, intaako toko ñíhampaatiin puwaaseena pakati Pútuun, niŋ ñíhampaatiin pakati púwuulu pa keeyeniye ka efaas ekumpaan ya enfakat ya eti Pútuun pa, niŋ pakakee ñíhampaatiin. Judas, akee ti pinapana pa ŋaasuwan niŋ pákasupak paka, anowii hátikin. Naaloh Yéesu kati asumpoo.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Pale Yéesu naasokoo: “Judas niŋ hisumpu ánfule ti inci, Añii An!”
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Ta pinapana pa pakateyoo nkacuke ta heekaakaay ha pitaako nkacakanoo: “Ahámpaatiin, fo unii úfulanii úkuntu wa utoonii?”
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Akee teyii náañakii káakuntu ka kiteyoo naafiit cat kaanuu káali ka kiti amiikan a ati awaaseena ya enfakat a.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Pale Yéesu naasok: “Nikat po, eehe hifomaa!” Náalik kaanuu áyiin a náakuuñan ko.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Fiye, Yéesu naasok ñíhampaatiin ña kéekeyii ka hicokuyoo: “Fo inci akanca? Weyme ínnikeyii ti inci niŋ úkuntu niŋ kifiin?
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Hinak óo hinak inci iyyeniye niŋ aluu ti hank ha hiti ekumpaan ya enfakat ya eti Pútuun pa, nicokutam. Pale, caanak ence citaaluu niŋ citi sempe sa siti énimaan ya.”
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Fiye, nkacok Yéesu, nkacoopoo la ti ekumpaan ya eti awaaseena ya enfakat a ati Pútuun pa. Piyeer ti pílaaŋ naayeniyii kanapan.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Nkacokan seemak senfakat ti pututa hank ha nkayeno kápikiipool so, Piyeer naayeno neyii.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Amiikan aal naacukoo naayeniye toko pukol seemak sa. Naasincanoo púsooni naasok: “Ayíin aŋe lompo ayenaayeno niŋ Yéesu!”
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Pale Piyeer náalaacin ho naasok: “Iññáayuu, inci míitoo!”
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Pifiyo caahinkiŋ, akee naacukoo naasok: “Awe lompo akee ti pinapana pa pakateyoo!” Piyeer naasok: “Haani, inci neetaat.”
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Máamun etalaŋ yoonool eemuuse, akee naaŋiino ti hisoku: “Pánipani áyiin aŋe ayenaayeno niŋ Yéesu kaatuko akina lompo ati Galilee!”
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Piyeer naasok: “Haani, inci míit eeha ayyem ti hisoku!” Akina ti káakup, tokotoko káayiin ekutoon nkúlookii.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Ateeteyo náayesoonii naasincan Piyeer caw. Piyeer náanawuno hilim eeha Ateeteyo naasokoo ha: “Fíyooy, káayiin ekutoon kúlookum áafalaacin fo ñáhaaciil nii áameyiyaam-méyi.”
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Náaful tíkitaaŋ naakooŋ meemak niŋ kúnuul.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Pákayiin paka keeyeniye ka efaas Yéesu nkápalahooloo nkalenkenoo, nkasapoo.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Nkacenk ñíkinoo nkasokoo: “Yaamakool! Sok unii ayme ayemuu ti hisapu?”
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Nkateñaloo niŋ hícump kikee kilim.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Cipilap, ñíhampaatiin ña pakati Pusuwif pa, niŋ ñíhampaatiin puwaaseena pa pakati Pútuun pa, niŋ pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis nkaconcool. Yéesu náacoopiyee hátikinii.
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 Nkacakanoo: “Sok unii fo awe yem Eenucee ya ati Pútuun pa?” Yéesu naañahanii: “Niŋ inci ñahanaa aluu, étiniyinanam.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Niŋ inci cakanaa aluu, etiniñahanam.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Pale písik fíyooy, inci, Añii An, fayeno ti epees yáali eti Pútuun pa piti sempe.”
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Poko púlooŋ nkacakanoo: “Awe aŋuu yem Añii ya ati Pútuun pa?” Yéesu naañahanii: “Aluu himuum aluu nisoke nii inci yem akina.”
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Fiye, nkasok: “Usoolahutaa hísiyu hiti akee eetantake! Usíyaasi ho ti putumoo!”
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.