Lucas 20
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Hikee hinoom, Yéesu naayeno kakalaŋan pakan paka ti hank ha hiti ekumpaan ya enfakat ya eti Pútuun pa niŋ káatuunanii ekooŋan ya éesuume ya. Ñíhampaatiin puwaaseena pa pakati Pútuun pa niŋ pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis niŋ pakakee ñíhampaatiin nkácolii.
1 Veya ta Jesu in Tafaror Bar run ma sabuw i’obaiyih Tur Gewasin binan hima hinonowar, basit firis ukwarih, ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in bairi hina
2 Nkasokoo: “Sok unii, awe yem ayme heewune áayemi ti íhinu eehuu? Ayme asokuu hín ho?”
2 Jesu hibatiy. “Kuo anowar, a fair menane ibai iti bowabow kusisinaf? Naatu iti fair i yait it?”
3 Yéesu naañahanii: “Inci lompo taakaataak ti aluu kacakan. Nisokam:
3 Jesu iyafutih eo, “Bo ayu’ubo kwa abibatiyi.
4 pátise ya eti Saŋ, ti ayme néefulii, ti Pútuun pa fo ti pakan paka?”
4 John fair i menane bai sabuw bapataito itih, God biyanane ai sabuw biyahine? Kwao anowar.”
5 Fiye nkayeno piteŋenool ti pututayii, nkasokoolo: “Niŋ unaa usokaa, ti Pútuun pa néefulii, afaasok unaa, ooto weyme uwune níyinanutoo?
5 Baise sabuw hikasiy taiyuwih hitatabir hima hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? God biyanane tanao, boro nao, ‘Bo aisim John bibinan men kwaitumitum.’
6 Pale niŋ usokaa ti pakan paka néefulii, kayoŋ ka púlooŋ efikumuk unaa niŋ pukumpa, kamma nkíyinane nii Saŋ ayaamakoola.”
6 Naatu sabuw biyahine fair bain tana rouw tanao, iti sabuw rau’ay gagamin tema’am boro kabayamaim hinarabit, anayabin etei tibitumatum John i God ana dinab orot ta.”
7 Fiye, nkañahanoo: “Umíit ti ayme néefulii.”
7 Iti na’at hio sawar, basit hiya’afut hio, “Aki men aso’ob John ana fair menane bai.”
8 Yéesu naañahanii: “Inci lompo etisok aluu eesokaam ya hín eehe.”
8 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman au fair menane abai abowabow boro men anao kwananowar.”
9 Fiye, Yéesu naasok hícantiitu eehe pakan paka: “Taakaataak akee áyiin eesuke kaakitoo kiti wiiñ, náaluwaas ko pakakee píhina, naakaay kaakaawool ti mikee mah keefiyye.
9 Naatu Jesu sabuw oroubonamaim iti na’atube eo, “Ana veya ta orot masaw bow, ana ai grape tanum naatu sabuw masaw bowayah afa tubunih hima hikaif, i ef yok bai nanawanamih in.
10 Ta hisaatu ha níhituuniye ta, naapoñ akee ti pimiikan pa pakateyoo ti púluwaasa pa kati kawufanoo putum pa piteyoo ti pasaatal pa. Pale púluwaasa pa nkasap amiikan a, nkayaanoo sipeesoo ñaanii.
10 Naatu grape hiw hi’inu’in hiyamur, basit bairut ana veya natit, orot ana akir wairafin ta iyafar eo, ‘Inan ai ro’oh hibirut ayu au nowau ta inab inan initu ana’aan, baise nan masaw bowayah himisir akirwairafin hibai hirab uman en hiyafar matabir.
11 Fiye, ati kaakit ka nene apoñ akee amiikan, pale aŋuu lompo púluwaasa pa nkasapoo, nkateñaloo, nkayaanoo sipeesoo ñaanii.
11 Naatu akir wairafin tabo iyafar maiye na tit, baise masaw bowayah hibai hirab hiu kwanikwaniy naatu hi’i’iyab uman en matabir maiye in.
12 Nene apoñ amiikan áhaaciyenu, púluwaasa pa nkasapoo, nkakuumoo, nkayaanoo.
12 Iban maiye ana aki wairafin baitounin iyafar na tit, baise masaw bowayah hibai hirab feher hitin hibai hitit ufun hisaroun re.
13 Fiye, ati kaakit ka naasok: 'Puume inci inkaakaay íhinu? Inci fapoñ añiinam aŋa inci íllafiye ya, manti kátuuloo.'
13 Imaibo orot masaw matuwan eo, ‘Abisa boro anasinaf? Anotanot ayu natu ta’imon isan abiyabow aniyafar nan, saise i boro hina’itin hinakakafiy.’
14 Pale ta púluwaasa pa nkaŋantanoo ta nkateŋenool nkasok: 'Aha aŋa akaakaay ya hitoonu kaakit ka, umukoo ancuk kaakit ka kiyeniyaa kutuunaa.'
14 Baise orot natun iyafar na titit ana veya sabuw masaw bowayah hi’itin taiyuwih himare hiyabuna sawar hio, ‘Iti i masaw matuwan natun enan, gewasin i boro tanarab namorob, saise iti sawar boro it ninowat.’
15 Nkawantoo tíkitaaŋ kaakit ka, nkamukoo.”
15 Basit orot natun hibai hirab masaw ana fur ufunane hitaiy re hi’asabun morob.’” Naatu Jesu sabuw ibatiyih eo, “Iti orot masaw matuwan nanan sabuw masaw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?
16 Afáakey naamuk púluwaasa pa, naawufan kaakit ka pakakee.” Ta pakan paka nkásiye ta eehe nkasok: “Alímaati eehuu timpi hitaako!”
16 I boro sabuw nabow narouw hinamorob, naatu masaw i boro nab sabuw afa nitih hinakaif hinama.” Iti na’at eo sabuw hinonowar hio, “Iti na’at i men namatar!”
17 Yéesu naasincanii naasok: “Ti hilim ha hiti Pútuun pa, eeheyme pakiical empe mpusoke:
17 Baise Jesu nuw sabuw itih sawar, basit eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum anayabin i kwaso’ob.
18 “An óo an eenowe ti oom énankiin afaahumaloolee, an óo an aŋa neenowe teyoo afaatuncaloolee.”
18 Imih sabuw iyab iti kabay afe’en hinare nararabih boro hina taweyaweyar, baise iti kabay i tafah nare nararabih boro hinimusumus.
19 Pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis niŋ ñíhampaatiin puwaaseena pa pakati Pútuun pa, nkámeyi nii poko kawune Yéesu naasok hícantiitu eehe. Nkálafiyoo hicoku tokotoko pale nkafe kayoŋ ka.
19 Ofafar bai’obaiyenayah naatu firis ukwarih hikok Jesu nati ana veya’amaim hitab hitafatum, anayabin ana oroubon eo naniyan hibaib i iuwih, baise sabuw isah hibir.
20 Pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis niŋ ñíhampaatiin ña nkatah kunuuwii meemak ti Yéesu, nkapoñ mikelecoola teyoo kéehine faŋii nii pakan keecoonoole. Nkálafi hikuucuyoo ti pákupaloo, kati kacokoo nkawufanoo ati hikaw ha ati mah ma.
20 Imih hin sabuw afa hitobon, hiyafarih ana itinin sabuw gewasih na’atube hina Jesu hibabatiy abitur tao na’at, saise Jew sabuw hitab Roman gawan hititin baimakiy titin isan ana ef hinuwet.
21 Nkacakanoo eehe: “Ahámpaatiin, unii úmeyimeyi nii ánkupkup inkalaŋan pucoonool ciit, niŋ fúlaa toko aasincanantoo ti sicaw, pale ti pánipani ya ankalaŋan pítin pa piti Pútuun pa.
21 Basit iti oro’orot hina Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob abisa o sabuw kubi’obaiyih i tur anababatun naatu ana efamaim kuo, naatu o i men sabuw ufuhine ku’i’itinimih, baise o i anababatun God ana efamaim sabuw kubi’obaiyih.
22 Sok unii: Fo cooneecoon fo coonutee upucooy kúncoo ya amansa ya enfakat a ati Room?”
22 Imih kuo anowar, Rome Ana Aiwob isan kabay tabibaiyan i ata ofafar ta’a’astu’ub ai en?”
23 Pale Yéesu náameyi nii hikuucuyoo nkayaake, naasokii:
23 Baise Jesu hai baifuwen itin, naatu iuwih eo,
24 “Níyisanam kaahit kiti mañ, puhooŋu niŋ caacaw ayme kayem toko?” Nkañahanoo: “Piti amansa ya enfakat a.”
24 “Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hitin basit ibatiyih, “Iti kabay wanawanan i yait ana yumat naatu wabin tema’am?” Hiya’afut hio, “Caesar.”
25 Fiye naasokii: “Ooto, niwufan amansa ya waah wa uteyoo, inniwufan Pútuun pa waah etempo.”
25 Jesu iuwih eo, “Caesar nowan Caesar kwanitin naatu God nowan God kwanitin.”
26 Fiye, hátikin pakan paka kayinaatoo hicoku ti pákupaloo, nkaŋaŋo ti pañahanaloo nkakemanool kem.
26 Fatumin isan hai tur hibogaigiwas hina hibikubibiruw sabuw nahimaim iyafutih gewas hai kasiy ra’at, naatu men abisa hisinaf.
27 Pakakee Pusatusaay nkákey ti Yéesu. Pusatusaay pa káyinanut ti élitoonii ya eti keekete ka. Nkacakanoo:
27 Nati’imaim Sadducee orot afa morob ufunamaim yawas maiye isan men tibitumatum i hina Jesu hibatiy,
28 “Ahámpaatiin, Móyiis akiicaakiic ti hilim ha heesiiŋanee ha nii: niŋ áyiin asayaa aal naaket peetaakut añii, atuwoo añaŋaa hitoonu aal a, naataak neyoo epuuk pakati púnuwoo eekete ya kati ataak cánkut.
28 “Bai’obaiyenayan, Moses ofafar ta aki isai iti na’atube kirum, orot natabin nama’am aurin kek en namorob, kwafur i boro nati tain ni’awan, saise kek hinatufuw orot murubin efanin.
29 Fiye, intaako hínum ti miin moonool pákayiin isak niŋ pákasupak. Ayáañ a naasa aal, naaket peetaakut añii.
29 Imih, marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu aurin kek en morob.
30 Asúpiyenu ya naatoon aal a, ataakut añii, naaket.
30 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’awan, i auman kek en morob.
31 Aháaciyenu ya lompo naatoonoo. Fo lompo incuke, ti isak ya niŋ pákasupak paka nkatoonoo, nkaket peetaakut neyoo añii.
31 Naatu orot baitounin kwafur i’awan, kek en morob naatu orot ufi’uf kwafur hibi’awan kek en etei himorob in sawar.
32 Ti pikelan aal a lompo naaket.
32 Basit uftoro’ot kwafur babin morob.
33 Fiye, hinak ti pilito pa ti eket ya, aal a aŋuu ati ayme, páawoo isak ya niŋ pákasupak paka púlooŋ kasayoo?”
33 Imih morobone hinayawas maiye hinamimisir ana veya, iti babin boro yait ni’awan, anayabin orot ain uf nah seven etei iti babin ta’imon hi’awan?”
34 Yéesu naañahanii: “Ti púlunta pa piti fíyooy, pakan paka nkasasa nkanimo.
34 Jesu iyafutih eo, “Orot babin iti tafaramamaim tema’am ana veya i tetatabin.
35 Payenka Pútuun pa mpusoke ka nii poko kanape kati kalitanee ti eket ya nkakin ti púlunta pa peeyem pa ti ékey etikasa, etikanimo.
35 Baise sabuw iyab gewasih nati efan gewasinamaim ma isan hirurubih naatu morobone misir maiye isan hirurubinih i morobone hinamimisir maiye boro men hinatabin.
36 Etínekayini eket, kaatuko kacukaacuk nii pumaleekoo pa, ekina ewune etikasa etikanimo. Poko epuuk Pútuun kamma nkalitanee ti eket ya.
36 I boro tounamatar na’atube hinama naatu men hinamorob. Nati sabuw i God natunatun na’atube hinama, anayabin morobone himisir maiye.
37 Móyiis náayisan picaaŋ cataŋ nii keekete ka éfikalitoonii. La sokee la ti hilim ha hiti Pútuun pa kiti cífita ca ceecoke ca apan cisowiit, naayonkal Ateeteyo 'Pútuun pa piti Abraham, Pútuun pa piti Isaak, Pútuun pa piti Jakob.'
37 Moses bebeyan ebi’obaiyit i turobe, morobone boro hinamisir maiye anayabin buk wanawanan wairaf toto’ab isan kirum. Nati’imaim Moses Regah isan eo, ‘O i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’
38 Pútuun pa pineetaat piti keekete ka pale piti keeloŋe ka, kaatuko ti Pútuun pa an óo an oopa kaloŋa.”
38 Imih iti God i ma’ama wanatowan ana God, men murubih hai Godamih. Sabuw iyab i wanawananamaim tema’am i yawasih.”
39 Pakakee ti pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis nkasokoo: “Ahámpaatiin, áakupaa pitempo tak!”
39 Ofafar bai’obaiyenayah afa nati’imaim hima hinonowar himisir hio, “Anababatun turamaim iyafutih bai’obaiyenayan!”
40 Kaatuko nene káhaañiitoo kacakan hikee hilim.
40 Nati ufunamaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
41 Yéesu naasokii: “Weyme uwune pakan paka nkasok Eenucee ya ati Pútuun pa, añii ya ati Dawid?
41 Imaibo Jesu ibatiyih eo, “Aisim sabuw teo Roubinenayan orot i boro aiwob orot David ana rara’ane natufuw?
42 Dawid himuumoo asokaasok ti pakiical pa piti kícimu ka:
42 Anayabin David akisin iti na’atube eorereb Buk Atamanin wabin Psalm imaim kirum,
43 fo ta inci fatah ta pikamooli ti wooti ayyeno amansa ya ateyii.'
43 Ina ma’am ayu boro a rakit sabuw
44 “Dawid himuumoo nayonkal Eenucee ya 'Ateeteyo', puume akina áfaayini piyeno añii ati Dawid?”
44 David Roubinenayan orot isan i ana Regah rouw eo, naatu mi’itube’emih Roubinenayan i boro David ana rara’ane nan natufuw?”
45 Ta pakan paka púlooŋ nkayeniyoo ta káasiitan, Yéesu naasok pinapana pa pakateyoo:
45 Jesu eo sabuw hima hinonowar auman, ana bai’ufununayah iuwih eo,
46 “Níwasum pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis. Poko, nkálafilafi kaamuusool niŋ kúsool kenfakat, nkálafi lompo kapinkakicanee pinapnap ti kíliŋ ka. Poko nkálafi piyeno ti kúkon ka keenape ka ti púluumuma pa niŋ ti hili ha henfakat ha.
46 “Mata to niwa’an Ofafar Bai’obaiyenayah hinanan kwanahaiwih, anayabin i hai kok faifuw manih hina’osen hinabat hinaremor, ahar hai efanamaim sabuw hina’itih hai merar hinay hinakakafiyih, naatu Kou’ay Bar wanawanan efan gewasih hinabow hinamare hinama, na’atube hiyuw ana veya efan gewasih hinabow saise sabuw hai merar hinay.
47 Poko lompo nkacaakool piyaaŋat pa payenka pákayiinii keekete ka, kapucoop waah wa uteyii púlooŋ. Apan niŋ kayeniyaa kaluum nkafiyo kati kacokee nii pakan keenape. Pútuun pa efipisapii pihaŋ pakakee paka.”
47 Kwafur baibin hai sawar boro asir hinabow kwanekwan, yoyoban manimanih hinayoyoban, nati sabuw hai baimakiy i boro kakafin anababatun hinab.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.